Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 31.3.2010 lähettämässämme lausunnossa vaadimme mm., että YVAssa on tutkittava laajemmin moottoritien vaikutusta raide- ja joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksiin, koska tällä on kauaskantoisia ympäristövaikutuksia.
Valtatien 4 parantamista Vaajakoskella koskeva lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Moottoriteiden rakentaminen suosii henkilöauto- ja rekkaliikennettä, mikä on tulevaisuuden ilmastostrategioiden vastaista. Kestävämpää kehitystä olisi henkilö- ja tavaraliikenteen siirtäminen rautateille. Asuintaajaman halki osin siltojen varassa kulkeva moottoritie pilaa maiseman, lisää melua ja saastepäästöjä sekä pirstoo elinympäristöt elinkelvottomiksi palasiksi. Näiden välittömien haittojen lisäksi YVAssa on tutkittava laajemmin moottoritien vaikutusta raide- ja joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksiin, koska tällä on kauaskantoisia ympäristövaikutuksia.
Melu ja päästöt
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksenkin nojalla tien meluvaikutukset on tutkittava tarkoin. YVAssa on selvitettävä melun häiritsevä vaikutus paitsi ihmisiin myös eläimiin erityisesti Kanavuoren Natura-alueella.
Moottoritiellä käytettävät suuremmat ajonopeudet lisäisivät rengasmelun ja päästöjen määrää nykyisilläkin liikennemäärillä. Nopeuden lisäys 80:stä 120:een km/h lisää polttoaineen kulutusta jopa 30 % [EU] ja siis päästöjä samassa suhteessa.
YVA-ohjelmassa luvataan arvioida häkä-, typen oksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöjen määrä. Erityisesti on otettava huomioon renkaiden tienpinnasta irrottamien, keuhkoja vahingoittavien nanohiukkasten sekä otsonin määrät. Myös maailmanlaajuiset ympäristövaikutukset, ainakin hiilidioksidipäästöjen osalta, on otettava mukaan YVAan.
Vaikutukset liikenteeseen, liikkumiseen ja kuljetuksiin sekä yhdyskuntarakenteeseen
Tiehanketta on perusteltu Tiehallinnon Tilastokeskuksen väestöennusteesta johtamalla ennusteella liikennemäärien kasvulle vv. 2007-2040 [TIE 2007], mutta kyseisessä arvioinnissa ei ole lainkaan otettu huomioon mm. mahdollisia muutoksia yhdyskuntarakenteessa ja joukkoliikenteessä, ja ennusteeseen on siten syytä suhtautua kriittisesti. Todellinen autoilun tarve voi olla paljonkin pienempi.
YVA-ohjelmassa mainitaan aiheellisesti, että erilaisten ympäristövaikutusten keskinäinen vuorovaikutus on myös otettava huomioon. Tämä on erittäin tärkeä näkökohta.
Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen maailmanlaajuisesti havaittuun tosiasiaan, että parantuneet tieliikenneyhteydet itsessään aiheuttavat liikenteen lisääntymistä. Jos autolla pääsee nopeammin kuin bussilla, ihmiset käyttävät enemmän autoa ja joukkoliikenteen kannattavuus heikkenee. Tästä edelleen seuraa bussivuorojen väheneminen ja siis joukkoliikenteen houkuttelevuus yksityisautoilun vaihtoehtona asukkaiden kannalta vähenee entisestään.
Toisaalta ihmisten liikkumiseen käyttämä aika on jo vuosikymmeniä ollut keskimäärin 70 minuuttia päivässä [VTT s.18][TEM s.28], joten tuskin tämäkään tie kyseistä aikaa muuttaisi. Autoilun sujuvuus houkuttelee ajamaan useampia tai pidempiä matkoja, joten liikenne kokonaisuudessaan kasvaa.
Eräs tiehankkeen perusteluista on ollut, että siirtämällä liikennettä uudelle moottoritielle saataisiin paikallisten asukkaiden käyttämä, rinnakkaistieksi jäävä nykyinen tie ympäristöineen rauhoittumaan ja ruuhkia vähenemään. Vaarana on, että liikenne ei vähenekään vanhalla tiellä ennustetussa määrin, vaikka uuden tieosuuden liikennemäärät vastaisivatkin ennustettua. Tällöin alueen kokonaiskuormitus melun ja päästöjen osalta kasvaa.
Yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelyt vaikuttavat toisiinsa monimutkaisella tavalla. Kun suunnittelussa lähdetään siitä, että lisääntyvälle maantieliikenteelle tarvitaan lisää teitä, niin itse asiassa aiheutetaan autoilun lisääntymistä ja yhdyskuntarakenteen hajaantumista, joka puolestaan lisää ihmisten autoriippuvuutta entisestään. Tämä kehityskierre johtaa erityisesti Yhdysvalloista tuttuun, ns. Suburban Sprawl -ilmiöön, jossa asuinalueet sijaitsevat levällään kaukana palveluista ja työpaikoista tavalla, joka ei mahdollista toimivan joukkoliikenteen järjestämistä. Tieverkko on kattava, mutta ihmiset viettävät silti autoissa pitkiä aikoja. Tällaista kehitystä me emme halua Jyväskylän seudulle.
Vaadimme, että YVAssa selvitetään moottoritien vaikutukset ihmisten liikennekäyttäytymiseen, asuinalueiden rakentumiseen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin. On selvää, että moottoritie melualueineen valtaa Vaajakosken alueesta suuria osia, jotka ilman moottoritietä voisivat olla hyviä asuntoalueita. Tiivis asutus mahdollistaisi toimivan joukkoliikenteen. Tämä kaikki vaikuttaa edelleen liikenteen melun ja päästöjen määrään sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.
Jyväskylän seudun kunnat ovat suunitelleet rakenne- ja liikennemallivaihtoehtoja [20X0], joista ns. ”Raidebanaani” sisältäisi ympäristöystävällistä lähijunaliikennettä. Tämäkin vähentäisi autoteiden tarvetta.
Myös tavaraliikenne olisi saatava maanteiltä rautateille, jo liikenneturvallisuudenkin vuoksi ja myös jotta Suomen kansainväliset sitoumukset kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä voisivat toteutua.
YVAssa on selvitettävä, heikentäisikö moottoritie lähijunaliikenteen ja tavarajunaliikenteen toteutusmahdollisuuksia. Lisäksi on tutkittava kasvavan rekkaliikenteen vaikutus liikenneonnettomuuksien määrään.
Vaajakosken liikenneympyrä
Tiehanketta on myös perusteltu Vaajakosken liikenneympyrän ruuhkauttavalla vaikutuksella. YVA-ohjelmankin tiehanketta perustelevassa osuudessa väitetään, että ”Viivästykset nykytilassa Kanavuoren ja Vaajakosken välillä ovat vilkkaan liikenteen aikana useita kymmeniä minuutteja.”
Vastauksena tiedusteluun, mihin tutkimuksiin em. väite perustuu, tiehankkeesta vastaavan ELY-keskuksen liikenneosaston tieinsinööri Jukka Lehtinen antoi Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksen [AKE 2008], joka käsittelee liikenneympyrän kaksikaistaiseksi muuttamisen vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen. Tutkielman teon aikaisessa yksikaistaisessa tilanteessa viivytys Kanavuoresta Vaajakosken suuntaan ajettaessa oli vilkkaimman ruuhkahuipun aikana 340 sekuntia per ajoneuvo (ja toiseen suuntaan 105 s) — siis runsaat viisi minuuttia. Tutkielman mukaan kaksikaistaistaminen lyhentäisi näitä viivytyksiä kymmeniin sekunteihin ja olisi suurimmillaan pari minuuttia Kanavuoren suuntaan mennessä. Jos myös Kanavuoren liikenneympyrä parannetaan kaksikaistaiseksi, liikenne pysyy mallinnuksen mukaan sujuvana myös vuoden 2018 ennustetuilla liikennemäärillä (jotka siis voivat olla ylimitoitettuja) — vilkkaimpana ruuhka-aikanakin.
Tutkielma ei tue väitettä, että viivytykset olisivat kymmeniä minuutteja. YVA-ohjelman kyseisessä kohdassa on siis asiavirhe.
Seuranta
Nyt liikenneympyrän kaksikaistaisuus on toteutunut. Olisikin kiinnostavaa verrata toteutuneita ruuhkalukuja tutkimuksessa [AKE 2008] ennustettuihin, mutta asiasta ei ole tehty seurantatutkimusta. Paikalliset asukkaat ovat (mm. Liekkilän 18.3. puheenvuorojen perusteella) varsin tyytyväisiä uuden ympyrän sujuvuuteen.
Tiehallinnon selvityksessä [TIE 2005] todetaan, että seurantatutkimuksia toteutuneiden suurten tiehankkeiden todellisista vaikutuksista ei yleensäkään ole Suomessa tehty kuin satunnaisesti. Näin tiehankkeiden alkuperäisessä suunnittelussa käytettyjä laskentamalleja ei ole voitu testata ja mahdollisia virheitä toistetaan uusien hankkeiden yhteydessä.
YVA-ohjelmassa mainitaan, että ”Yleissuunnitelman valmistelun yhteydessä tuotetaan liikennettä, liikkumista ja kuljetuksia koskevat tiedot sillä tarkkuudella, että kohdissa 4.4 – 4.8 esitetyt ympäristövaikutukset pystytään arvioimaan.”
Tähän mennessä esitetyt tiedot eivät ole mielestämme riittävän tarkkoja, ajankohtaisia eivätkä hyvin perusteltuja, jotta tämä tavoite täyttyisi. Tiehankkeen perusteluina käytettyjen liikennemääräarvioiden on perustuttava tarkempiin empiirisiin mittauksiin nykyisistä liikennemääristä sekä tarkempaan analyysiin yhdyskuntarakenteen, yksityisautoliikenteen ja joukkoliikenteen keskinäisistä vuorovaikutuksista, jotta YVA kohdistuisi mahdollisimman realistiseen malliin tiehankkeesta.
Erityisesti vaadimme, että ennen päätöksentekoa on tutkittava Kanavuoren ja Vaajakosken välinen nykyinen liikennemäärä ja läpikulkuliikenteen osuus siitä.
Maisema ja kulttuuriperintö
Kaavailtu moottoritie leikkaisi kahtia Varassaaren, erottaen suojellun Liekkilän rakennuksen kulttuurihistoriallisesta kontekstistaan tulitikkutehtaan ympäristötä. Tie kulkisi näiden rakennusten ja läheisten asuintalojen pihoja hipoen, tuhoten koko historiallisen tehdasmiljöön. Kuitenkin kyseinen miljöö on tärkeä osa alueelle suunniteltua kansallista kaupunkipuistoa [PPKK]. YVAssa on selvitettävä, miten moottoritie heikentää maisema- ja kulttuuriarvoja.
Luonnonolot
YVA-ohjelmassa todetaan, että tien aiheuttamat estevaikutukset eläimille on otettava huomioon. Tämän on tarkoitettava käytännössä sitä, että eläimille on tarvittaessa tehtävä kulkureittejä esimerkiksi yli- tai alikulkukäytäviä rakentamalla, ja näiden kustannukset on otettava huomioon toteutuksesta päätettäessä.
Suunnitelman mukaan asfalttiin peittyisi 2-3 hehtaaria Kanavuoren Natura-alueesta. Tämän vaikutusta alueen luontoarvoihin on YVA-ohjelman liitteessä (Martikainen 2000) vähätelty varsin ylimalkaisesti, vaikka tietyöt saattavat jopa muuttaa veden virtausta ja siten vaikuttaa kasvillisuuteen ja pohjaveteen. Vaikutukset Natura-alueen luontoon ja eliöstöön on arvioitava huolellisemmin. Lain mukaan Natura-alueen luonnonarvoja ei saa heikentää, ellei erityinen yhteiskunnallinen etu sitä vaadi. Puheenaoleva tienpätkä ei ole sellainen etu.
Jyväskylässä 31.maaliskuuta 2010
Virpi Kauko, FT, matemaatikko, vapaa toimittaja
Ari Jäntti, FT, biologi, Keski-Suomen Vihreät ry:n puheenjohtaja
Anna Autere, kaupunginvaltuutettu, Jyväskylä
Tuija Elina Lindström, kaupunkirakennelautakunnan jäsen, Jyväskylä
Tapani Tarvainen, FM, yli-insinööri, Jyväskylä
Tero Tilus, FM, ohjelmistosuunnittelija, Jyväskylä
Marja Kupari, ympäristöneuvoja, Jyväskylä
Eila Mäkinen, rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen, Jyväskylä
Viitteet:
[TIE 2005]
Jukka Ristikartano, Risto Murto, Reima Petäjäjärvi, Juha Tervonen:
Tienpidon hankkeiden vaikutusten jälkiarviointi. Tiehallinnon selvityksiä 20/2005
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/lista_selvitykset.htmhttp://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200932-vtienpidon_hankkeiden_vaikut.pdf
[TIE 2006]
Veijo Kokkarinen: Tieliikenteen kuntaennuste vuosille 2006-2040; Tulevaisuuden näkymiä 4/2006, Tiehallinto
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/13927.pdf
[TIE 2007]
Veijo Kokkarinen: Tieliikenne-ennuste 2007-2040; Tulevaisuuden näkymiä 3/2007, Tiehallinto
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/16251.pdf
[AKE 2008]
Trafix: Vaajakosken kiertoliittymän toimivuus ja parantaminen, muistio 5.8.2008
[PPKK]
Pamela Arslanbayrak: Pohjois-Päijänteen kansallinen kaupunkipuisto – Esiselvitys. Maisema-arkkitehtuurin diplomityö 22.1.2008
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kkp_diplomityo.pdf
[20X0]
Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0.
http://paikkatieto.airix.fi/tietopankki/jyvaskylanseutu/
[EU]
Taloudellinen ajotapa vähentää polttoaineen kulutusta. Euroopan komissio
http://ec.europa.eu/environment/climat/campaign/news/news10_fi.htm
[VTT]
Tuuli Järvi-Nykänen, Jukka Räsänen, Virpi Britschgi: Liikennejärjestelmää kuvaavat tunnusluvut ja muut kansalliset erityispiirteet . LINTU-projektin osaraportti 2 , VTT Yhdyskuntatekniikan tutkimusraportti 556/2000
http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/srs/raportit/lintu_osa02_kanspiirteet.pdf
[TEM]
Työ- ja elinkeinoministeriö : Energiatehokkuustoimikunnan mietintö:
Ehdotus energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiksi 9. kesäkuuta 2009
http://www.tem.fi/files/23350/TEM_ETT_Mietinto_8_6_2009.pdf
FollowTags: moottoritie, ympäristövaikutus
[…] Vaajakosken moottoritietä koskeva keskustelutilaisuus, lausunto ja mielipidekirjoitus vuodelta […]