Jos jätetään joogalentoretoriikka omaan arvoonsa ja mietitään ruoantuotannon ympäristövaikutuksia, niin olennaista on ravinteiden kasautuminen vääriin paikkoihin.
* * *
Keskisuomalaisen tiedesivulla oli 28.5.2012 artikkeli ”Luomu herättää tunteita”. Ingressin mukaan
”Luomuruoan terveellisyydestä verrattuna tavanomaiseen tuotantoon ei ole saatu yksiselitteistä tieteellistä näyttöä. Moni kuluttaja valitsee luomua puhtaasti tunnesyistä”.
Haastattelussa kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola väittää luomutuotteiden olevan vaaraksi kansanterveydelle, koska niiden kallis hinta vähentää vihannesten ja hedelmien syömistä. Hän myös pelkää pelkkää luomuruokaa syövällä seleenin saannin jäävän vähäiseksi, koska seleeniä on Suomen maaperässä vähän ja siksi sitä lisätään väkilannoitteisiin. Lisäksi Tammisola lausuu:
”Luomun aatteellinen ydin näyttää polveutuvan lähinnä vitalismista, jossa ajatellaan, että kemia ja fysiikka eivät riitä selittämään eliöiden elämää, osittain täydennettynä saman aikakauden homeopatialla, modernilla tähdistäennustamisella ja viime vuosisadan joogalennolla.”
Allaolevan kirjoituksen lähetin Keskisuomalaisen mielipidepalstalle.
EDIT: Se julkaistiin 30.5.2012 hieman lyhennettynä. Poistetut kohdat ovat harmaalla.
* * *
Luomu näyttää herättävän tunteita ainakin asiantuntijana esiintyvässä Jussi Tammisolassa, joka rinnastaa sen tähdistäennustamisen ja joogalennon kaltaiseen humpuukiin (KSML Tiede 28.5.) Moisesta yhteydestä ei ole mitään tieteellistä näyttöä – ei senkään vertaa kuin luomuruoan terveellisyydestä ns. tavanomaiseen verrattuna.
Jos jätetään Tammisolan joogalentoretoriikka omaan arvoonsa ja mietitään ruoantuotannon ympäristövaikutuksia, niin hiilijalanjäljen lisäksi olennaista on ravinteiden kasautuminen vääriin paikkoihin.
Fosforilannoitteet valmistetaan maaperän hupenevista fosforimineraaleista ja typpilannoitteet maakaasusta ja ilman typestä teollisessa prosessissa. Väkilannoitteet tuodaan usein kaukaa ja niiden ylijäämä valuu vesistöihin leväkasvustojen ravinnoksi. Seleeninsaannin turvaamiseksikin on varmasti olemassa tehokkaampiakin tapoja.
Luomutuotannossa pyritään ravinteiden kierrätykseen. Väkilannoitteita ei käytetä, vaan mm. lantaa sekä palkokasveja, jotka luonnostaan sitovat ilmasta typpeä. Eläimet ruokitaan yleensä kotimaisella rehulla.
Tuhohyönteisten ja rikkakasvien torjuntaan käytetyistä kemikaaleista ei ehkä jää jäämiä lopputuotteisiin, mutta niiden yhteis- ja pitkäaikaisvaikutuksia ympäristöön ei tunneta kovin hyvin. Kimalaiset ja muut pölyttäjähyönteiset ovat maapallolla vähentyneet rajusti viime vuosikymmeninä erityisesti tehoviljelyä harjoittavissa maissa. Niiden työn mukana myös ihmiskunta menettää osan maataloustuotannostaan. Yhdeksi syyksi pölyttäjäkatoon epäillään juuri torjunta-aineiden runsasta käyttöä.
Luomutuotannossa useimmat ns. tavanomaisessa tuotannossa sallitut torjunta-aineet on kielletty. Tuholaistorjuntaan käytetään mm. petohyönteisiä, vuoroviljelyä sekä tiettyjä kasveissa tai maaperässä luonnostaan esiintyviä biohajoavia kemikaaleja. Toki ns. tavanomaisessakin viljelyssä voidaan käyttää lain sallimaa ympäristöystävällisempiä tuotantotapoja.
Artikkelissa haastateltu asiantuntija Juha-Matti Katajajuuri totesi, ettei vielä löydy sellaista reilunkaupan merkkiä, joka takaisi suomalaiselle rukiinviljelijälle kunnon palkan. Tämä onkin erittäin tärkeä huomio. Jos tuottajat saisivat tuotteistaan kunnollisen hinnan, ei olisi pakko tuottaa mahdollisimman halvalla vaan kannattaisi kilpailla laadulla.
Ruoka ei ole Suomessa liian kallista, päinvastoin. Sitähän on MTT:n uuden tutkimuksen mukaan varaa heittää hukkaankin 400 miljoonaa kiloa vuosittain, josta 130 miljoonaa kotitalouksissa.
Tähän loppuun lainaan meppi Satu Hassin runoa:
”Järjen vastakohta ei ole tunne, vaan tyhmyys.”
Virpi Kauko, FT
kunnallisvaaliehdokas (vihr)
Jyväskylä
Follow
Hei, Virpi!
Näytät ottaneen kampanjablogiisi tulta toimittajan luomukirjoituksesta (asiana luomuruoan terveysväitteet, Keskisuomalainen 28.5.2012). Jutussasi kannat huolta siitä, mitä luomu ”oikeasti on”.
Asia ei ole lainkaan yksioikoinen, vaan sitä kannattaa kyllä pohtia syvemmältä. Sen me vanhat biologit ja luomuaatteen konkarit olemme joutuneet kokemaan – puolen vuosisadan yrityksellä ja erehdyksellä.
Lähiviikot loiskin valtameren helmassa, bongaamassa luonnon aarteita nousevan sukupolven parissa. Kotiin palattuani pohdin kyllä mieluusti kanssasi näitä luomuaatteen paradokseja; kenties kesäkuun lopuilla.
Kannustavin terveisin 30.5.2012
Jussi Tammisola, kasvinjalostuksen dosentti (HY)
Kasviekologi, mesimarjatutkija, matemaatikko
jussi.tammisola@helsinki.fi
Henkilöesittely: http://geenit.fi/Tiede7_10.pdf
Kasvibiologian tietosivusto Helsingin yliopistossa: http://geenit.fi
P.S. Ehkäpä haluaisit, kuten Tieteen ja Teknologian Vihreät ry (http://viite.fi/?p=112 ) ja Skepsis ry, olla tieteen mukana suojelemassa elämän mahdollisuuksia muuttuvassa maailmassamme? Saat toki allekirjoittaa 333 tohtorin vetoomuksen (esim. täällä: http://www.saunalahti.fi/heljamar/AllekirjLomake.htm ) – mikä magiassa menetetään (334≠333), se voimassa voitetaan…
Hei taas, Jussi! En kylläkään kirjoittanut halaistua sanaakaan siitä, mitä luomu ”oikeasti on”. Minua kiinnostaa maatalouden ja sen eri menetelmien ympäristövaikutukset. Väkilannoitteilla ja torjunta-aineilla on ihan kiistattomia, tieteellisesti todennettuja negatiivisia ympäristövaikutuksia. Jos niiltä voidaan välttyä, se on mielestäni hyvä asia, täysin riippumatta siitä millaisia tunnereaktioita tai mielleyhtymiä sana ”luomu” saattaa joissakuissa herättää.
Lomakelinkkisi torjuu tylysti lukemisyritykset. Mutta jos kyse on siitä kummallisesta ”geenikielto-vetoomuksestanne”, jota kommentoin täällä jo aiemmin, niin et ehkä ylläty kun totean, että en edelleenkään näe mitään syytä moista allekirjoittaa.
Mutta pohditaan kaikin mokomin luomuasioita milloin vain.
Luulot sittenkin vahvoilla luomussa?
Hei, Virpi! Harmistuit tiedeartikkelista, jossa tarkasteltiin eräitä luomun tavallisia myyntiväitteitä (KSML 28.5.). Lupasin avata asiaa.
Harrastajana vakuutat, ettei luomulla ole mitään tekemistä huuhaan kanssa.
Niin auvoisesti eivät asiat ole, kuten me luomun konkarit hyvin tiedämme. Maailman pelastamiseksi tarvitaan parasta uutta tiedettä. Luomuaate ei sitä ole, sillä siinä oudot vanhat uskomukset estävät luonnontieteen saavutusten hyödyntämistä.
Moni vilpitön ja hyvää tarkoittava henkilö uskoo, että luomu on ekologiaa. Ei ole. ’Luomutuotannon’ sisällön määrittelee EY-säädäntö, ja huuhaa on siinä tiukasti mukana.
Onhan luomu toki sitäkin, millaiseksi luomuväen käytännön toiminta sen osoittaa. Ensi sijassa luonnontieteiden vieroksuntaa kaupallisin tavoittein?
Vaihtoehto biologialle?
Sairasta luomueläintä on ”hoidettava” ensi sijassa homeopatialla – siis maagisesti ravistellulla vedellä – säätää EY:n luomuasetus (v.1997). Tai yrteillä (”fytoterapeuttisilla aineilla”). Yrtit voivat joskus vaikuttaa, mutta siitä ei ole takeita – varsinkin kun tehoaineen pitoisuudet vaihtelevat arvaamattomasti, ehkä vaarallisestikin. Yrteistä voi myös päätyä elintarvikkeisiin myrkkyjäämiä, joista ei ole juuri tietoa.
Epäeettistä vai sairaan eläimen heitteille jättöä, kinastelevat eetikot ja eläinlääkärit (Luomulehti 8/2000).
Ennalta ehkäisevät hoidot, kuten madotus, ovat myös kiellettyjä luomussa.
EY-parlamentissa tämän tiedeväkeä ällistyttäneen säädöksen valmistelua veti vihreiden Heidi Hautala, joka oli tullut jo aiemmin tunnetuksi vaatimalla homeopatian kohtelua ”tasa-arvoisesti” lääketieteen kanssa ihmisten parantamisessa.
Käytännön luomuliikkeessä huuhaa on tukevammin edustettuna.
Tieteelle vihaisinta haaraa edustaa Euroopassa usein biodynaaminen viljely. Aate on säännöllisesti edustettuna luomujärjestöjen johtoelimissä.
Antroposofeista ei ole ollut pulaa myöskään Vihreiden johdossa (esim. pitkäaikainen varapuheenjohtaja, biodynaamikko Janne Länsivuori).
Biodynamiikka on antroposofia-uskonnon maatalousoppi, jossa muun muassa kylvöajat määrätään taivaankappaleiden astrologisten vaiheiden mukaan.
Tämä uskonto on tähdistä ennustamista ”yhdeksännessä potenssissa”. Antroposofian ”tähtitieteen” mukaan maailmojen menoa määräävät yhdeksän eri komentotason enkelit, joita asustaa auringossa, kuussa ja muilla taivaankappaleilla (Steiner 1905: Okkultismin Tiede).
Antroposofian ”perinnöllisyystiede” on hauskempaa, joskaan se ei käy yhteen Mendelin perinnöllisyyslakien kanssa. Lapset kun kuulemma valitsevat itse vanhempansa, joille he syntyvät. Sielunvaellus ja jälleensyntymät kuuluvat luonnollisesti myös opetuksiin, kuten ”itämaisilla” uususkonnoilla tapana on.
Maailmalla myös joogalentäjät (Maharishi-kultti, ”Luonnonlain” puolueet) ovat usein ”hyökkäävän” luomuliikkeen taustalla – sammutetuin lyhdyin, luonnollisesti. ”Tiede”opit ovat tälläkin uskonsuunnalla esoteerisia – kirkasta okkultismia kumminkin: luonnonlaeista ei tietoakaan.
Synteettinen orgaaninen kemia on luomussa syntiä – ”Ihmisen tekemiä” aineita ei sovi käyttää.
Kiellon ideologiset juuret juontuvat vitalismiin – maagiseen muinaisoppiin elävien organismien erityisestä ”elonvoimasta”.
Tieteessä tämä oppi kuoli omaan mahdottomuuteensa 1840-luvulla, kun elämän kemiaa alettiin tutkia ja syntyi uusi tieteenala: biokemia.
Disinformaation vuosisadalla vitalismin aave kummittelee taas Euroopassa – sillä kaupataan nyt luomua tiedettä vieroksuville maallikoille.
Viinirypäleiden kasvitauteja torjuttiin entisaikaan kuparisulfaatilla. Luomussa kemikaalin levittäminen yhä vain jatkuu, vaikka esimerkiksi Sveitsin viinirinteet on jo pysyvästi pilattu tällä ”luonnon omalla” raskasmetallimyrkyllä. Vaarattomia ja nopeasti hajoavia torjunta-aineita on toki jo saatavissa, mutta luomussa niitä ei saa käyttää – nehän ovat ”ihmisen valmistamia”.
Luomu ei ole kierrätystä eikä kierrätys ole luomua, kuten Virpi haluaisi toivoa.
Hän kaipaa fosforin kierrätystä, mutta siinäkin tarvittaisiin kipeästi tiedettä. Luomueläinten uloste on siihen onneton ratkaisu, sillä fosforia on siinä usein liikaa muihin kasvin tarvitsemiin ravinteisiin verrattuna.
Luonnon mukaisessa kasvissa fosfori on näet tiukasti sitoutuneena fytiinihappoon, jota yksimahaisten eläinten ruuansulatus ei pysty hajottamaan. Pääosa fosforista kulkeutuu siksi hyödyntämättömänä ulosteisiin, mikä lisää vesistöjen saastumista.
Kun eläin ei saa tarvitsemaansa ravinnetta, se myös syö ”liikaa” rehua, mikä heikentää eläintuotannon ekotehokkuutta.
Uudella, geenimuuntelua hyödyntävällä täsmäjalostuksella voidaan rehukasveja parantaa niin, että niiden fosfori on paremmin kotieläinten hyödynnettävissä. Samoin jalostetaan jo kasvilajikkeita, jotka pystyvät tehokkaammin käyttämään maaperässä olevan fosforin ja selviävät vähemmällä fosforilannoituksella.
Kanadassa on myös jalostettu ns. ympäristösika, joka tuottaa sylkeensä fytaasi-entsyymiä ja pystyy siten pilkkomaan kasvien fytaasin – se voi siksi hyödyntää valtaosan kasvin fosforista. Ympäristösian sonta ei haise eikä saastuta vesistöjä.
Nämäkin parannukset ovat luomutuotannossa mahdottomia, sillä puhtain ja tehokkain uusi geeniosaaminen on luomuaatteessa ja -säädöksissä tiukemmin pannassa kuin elämän kemia. Luomusika saastuttaa ympäristöä neljä kertaa enemmän kuin jopa tavallinen possu, osoittavat ruotsalaistutkimukset.
”Vihreiden” liikkeiden vetämillä ”noitavainoilla” on Euroopan ennen niin vahva kasvinjalostus ajettu maan rakoon alle kahdessa vuosikymmenessä. Energia- ja ruokaturvamme sekä viimeinen villi luonto alkavatkin pian olla vaarassa, nopeasti muuttuvassa maailmassa. Onneksi edes kehitysmaat pitävät yhä tiedettä arvossa ja uskaltavat edistyä.
”Geenimuuntelun käyttö on minimoitava”, vaatii Vihreiden johtaja, ministeri Ville Niinistö – vastoin oman puolueensa tiedejärjestön kantaa. Järjen käyttöäkö pitäisi siis välttää viimeiseen asti…? Eduskunnalle onkin jätetty 333 tohtorin vetoomus geenimuuntelun asiattoman syrjinnän lopettamiseksi (ks. http://geenit.fi ).
Huuhaan vyörytyksestä lannistumatta suomalaiset tutkijat muuntelevat allergiaproteiineja ja kehittävät siten allergiarokotteita maailman puolen miljardin allergikon auttamiseksi, kertoo tuore tiedeuutinen (IL 31.5.).
2.7.2012 Jussi Tammisola
Kasviekologi, mesimarjatutkija ja matemaatikko
MMT, FL, kasvinjalostuksen dosentti (HY), erikoistutkija emeritus (VTT ja MMM)
P.S. Blogikoneesi ei näytä tukevan lainkaan hyperlinkkejä, joilla varustin tekstini (ja auki kirjoitettuina linkit katkovat lauseita liikaa). Siksi vielä lopuksi pari viitettä:
http://geenit.fi/Natura3_2010.pdf
http://geenit.fi/Natura4_2010.pdf
http://www.landesbioscience.com/journals/gmcrops/02TammisolaGMC1-4.pdf
http://geenit.fi/HS290309.pdf
http://geenit.fi/Skepsis10-2.pdf
Hei taas, Jussi, ja pahoittelut pitkästä viiveestä vastauksessa.
Luomusäännöksissä on varmasti paljonkin korjattavaa. Homeopatia on niistä räikeimmästä päästä – olen aivan samaa mieltä, että sen suosittelu pitäisi ilman muuta lopettaa.
Tarkoitukseni ei tietenkään ole puolustaa luomua kokonaisuutena, vaan vain siltä osin kuin kunkin yksittäisen menetelmän vaikutukset ympäristöön tai eläinten hyvinvointiin ovat paremmat kuin jonkun muun. Uudessa Tiede-lehdessä onkin suhteellisen tasapainoinen artikkeli aiheesta.
Tuossa viittaamassasi kirjoituksessani oli kysymys lannoitteiden ja torjunta-aineiden ympäristöhaitoista, jotka siis luomussa ovat vähäisemmät. Tätä tosiasiaa ei muuta miksikään se, että luomussa voidaan käyttää myös tyhmiä menetelmiä, kuten homeopatiaa.
Jankkaamisesi antroposofeista, biodynamiikasta ja joogalentäjistä on myös täysin epärelevanttia. Eiväthän minkään viljelymenetelmän todelliset ympäristövaikutukset (tai sen puoleen minkään toimenpiteen vaikutukset) riipu siitä, millaiset hörhöt sitä mahdollisesti kannattavat. Henkilön, joka ottaa asiakseen peräänkuuluttaa järkeä ja tiedettä, luulisi ymmärtävän tällaiset perusasiat.
Syy miksi synteettisten kemikaalien kylväminen ympäristöön on huono idea kävi ilmeiseksi viimeistään 1960-luvulla, kun DDT:n katastrofaaliset vaikutukset vähitellen ymmärrettiin. Vietnamin sodassa käytetty kasvimyrkky Agent Orange – Monsanton tekemä dioksiinivalmiste – aiheuttaa yhä sikiövaurioita ihmisillekin. Jos jokin on tiedettä vieroksuvaa hörhöilyä, niin uskomus, että nykyisetkään torjunta-aineet olisivat haitattomia.
Jussi T: ”…fosforin kierrätystä, mutta siinäkin tarvittaisiin kipeästi tiedettä. Luomueläinten uloste on siihen onneton ratkaisu, sillä fosforia on siinä usein liikaa muihin kasvin tarvitsemiin ravinteisiin verrattuna.
Luonnon mukaisessa kasvissa fosfori on näet tiukasti sitoutuneena fytiinihappoon, jota yksimahaisten eläinten ruuansulatus ei pysty hajottamaan.”
Voisitko esittää tälle väitteelle jonkin tieteellisen lähdeviitteen? En ihan heti usko, että luomu- ja tavanomainen kasvi olisivat ravintofysiologisesti noin olennaisesti erilaiset.
Lantaa syntyy joka tapauksessa niin luomu- kuin tavanomaisista kotieläimistä ja ihmisistäkin. Sen sisältämät ravinteet olisi tavalla tai toisella saatava hyödynnetyksi ravintokasvien kasvatuksessa, jotta se olisi ekologisesti kestävää. Ongelma on, ettei näin tapahdu vaan ravinteet kertyvät vaikeasti hyödynnettäviin paikkoihin ja sitä tuodaan lisää jostakin muualta. Tässä ei ole kyse pelkästään luomu vs. tavanomainen viljely -vertailusta, vaan kysymys on laajempi.
Vaikka lanta sisältäisikin eri ravinteita jotenkin väärässä suhteessa, niin järkevä ratkaisu ei voi mitenkään olla se, että jätetään lanta käyttämättä ja käytetään sen sijaan jotakin ”tieteellisempää” ratkaisua.
Jos haluat keskustella geenikieltovetoomuksestanne, toivoisin että luet sitä koskevan kirjoitukseni ensin: http://v.kauko.org/?p=625
Spämmirobottien takia joudun pitämään vanhojen kirjoitusten kommentit suljettuna, mutta avaan tuon nyt, niin voit halutessasi kommentoida.EDIT 2013: Akismet-roskapostisuodatin toimii nyt niin hyvin, että kommentoinnin voi pitää auki.
’Sairasta luomueläintä on ”hoidettava” ensi sijassa homeopatialla […] säätää EY:n luomuasetus (v.1997).’
Hihi: Asetus sanoo että ”… on suosittava ensisijaisesti fytoterapeuttisten ja homeopaattisten tuotteiden käyttöä *sillä edellytyksellä, että ne vaikuttavat tehokkaasti siihen tautiin, jonka hoitoon ne on tarkoitettu*” ja toisessa kohdassa ”mieluummin fytoterapeuttisia tuotteita […], homeopaattisia tuotteita […] *sillä edellytyksellä, että niillä on todellista terapeuttista vaikutusta*” (korostus minun).
Koskapa homeopaattiset tuotteet eivät vaikuta tehokkaasti mihinkään tautiin eikä niillä ole todellista vaikutusta, tuo selvästi tarkoittaa, että niitä ei pidä suosia. :-)
Tässä vielä linkki ao. EU-lainsäädäntöön:
http://ec.europa.eu/agriculture/organic/eu-policy/legislation_fi