Siirrytään siirtoäänivaaliin

Vihreiden puoluekokouksessa muutettiin vaalitapaa, jolla valitaan puheenjohtajat, puoluesihteeri ym. henkilöt. Virallista uutta sääntöpykälää odotellessa yhdistin puoluekokoussivulta löytyvät alkuperäisen esityksen ja siihen kokouksessa hyväksytyt muutokset yhdeksi tekstiksi. [Päivitys 2013: uudet säännöt on hyväksytty PRH:ssa ja löytyvät Vihreiden sivuilta.] Siirtoäänivaalin (Single Transferable Vote, STV) eri muunnelmia on käytössä useissa maissa, mm. Irlannin presidentinvaaleissa.

Tähän asti Vihreissä on käytetty yhtä henkilöä valittaessa samanlaista kahden kierroksen vaalitapaa kuin Suomen presidentinvaaleissa. Useaa henkilöä (esim. kolmea varapuheenjohtajaa) valittaessa äänestäjän ykkössijalle merkitsemä ehdokas sai vanhojen sääntöjen mukaan yhden äänen, kakkosehdokas puoli ääntä, kolmonen kolmasosan jne., ja kaikki äänet summattiin.

Miksi muutos?

Tämä vaalitapa oli yksinkertainen, mutta tulos ei aina vastannut äänestäjien tahtoa. Äänestäjä voi joutua äänestämään jotakuta muuta kuin parhaana pitämäänsä ehdokasta, jotta ääni ei menisi kokonaan hukkaan siinä tapauksessa ettei oma suosikki menestykään.

Lisäksi voi käydä niin, että ehdokas ei saa yhtä paikkaa kolmesta, vaikka häntä kannattaisi kolmannes äänestäjistä. Jos esimerkiksi jaettavia paikkoja on kolme ja yhdeksän ääntä jakautuu neljälle ehdokkaalle seuraavasti:

1. A 1. B 1. C 1. A 1. B 1. C 1. D 1. D 1. D
2. B 2. C 2. A 2. C 2. A 2. B 2. – 2. – 2. –
3. C 3. A 3. B 3. B 3. C 3. A 3. – 3. – 3. –

niin ehdokkaat A, B ja C saavat kukin 2 + 2/2 + 2/3 ~ 3.67 ääntä ja D vain 3 ääntä. Siten valituiksi tulevat A, B ja C, vaikka heillä on yhteensä vain 2/3 kannatus.

STV on suhteellista suhteellisempi

Siirtoäänivaalissa äänestäjä kirjoittaa äänestyslippuun ehdokkaita haluamassaan järjestyksessä haluamansa määrän. Ensimmäiseksi valitaan ehdokkaat, joiden ykkösäänien määrä ylittää läpimenokynnyksen eli luvun

L = Ä / (p + 1)

(kahden desimaalin tarkkuudella ylöspäin pyöristettynä), missä
Ä = hyväksyttyjen äänestyslippujen määrä ja
p = täytettävien paikkojen määrä.

Yhtä henkilöä valittaessa p=1 eli L on puolet annettujen äänten määrästä.

Ylläolevassa esimerkissä L = 9/4 = 2.25, joten 3 ääntä saanut ehdokas D valitaan.

D:n ”ylijäämä-äänet” eli läpimenokynnyksen ylittäneet 0.75 ääntä siirrettäisiin D:tä äänestäneiden kakkos- ja kolmosehdokkaille. Koska niitä ei tässä esimerkissä ole, ylijäämä jaetaan tasan muiden ehdokkaiden kesken. Nyt hekin saavuttavat läpimenokynnyksen tasaluvuin. Koska vain kolme voidaan valita, putoaja ratkaistaan arpomalla.

Siirtoäänivaali siis toteuttaa suhteellisuuden paremmin kuin ns. ”suhteellinen vaali”. Etuna on myös, ettei äänestäjän tarvitse arvuutella kenellä on mahdollisuus päästä läpi: ellei ykkössuosikki pääse läpi, ääni ei mene hukkaan vaan kakkosella tai kolmosella on vielä mahdollisuus.

Esimerkki

Vihreän liiton puoluekokouksessa on 403 äänivaltaista edustajaa, jotka valitsevat kolme varapuheenjohtajaa. Ehdokkaita on viisi: Aku, Iines, Milla, Roope ja Hannu. Hyväksyttyjä ääniä on 400 ja läpimenokynnys = 400 / 4 = 100.

Aku saa 195 ykkösääntä ja valitaan siis suoraan varapuheenjohtajaksi.

Akun 95 ylijäämä-ääntä jaetaan muille ehdokkaille samassa suhteessa kuin nämä on merkitty lippuihin kakkossijalle. Akun ylijäämä-äänen siirtoarvo on 95/195=0.487… eli alaspäin pyöristettynä 0.48. Näitä kutistettuja ääniä kukin toissijainen ehdokas saa yhtä monta kuin on lippuja, joissa hän on kakkossijalla ja Aku ykkössijalla.

1.-äänet s=0.48 s=0.48 siirto Σ
Aku 195 -95.00 100.00
Roope 90 0 6 2.88 92.88
Hannu 78 52 6 27.84 105.84
Milla 37 99 6 50.40 87.40
Iines 0 20 6 12.48 12.48
24
Σ 400 195 24 -1.40 398.60

Esim. Hannu on kakkosena 52:ssa Akulta siirrettävässä lipussa. Akun äänestäjistä 24 ei ole nimennyt kakkosehdokasta, joten ne liput jaetaan tasan muille neljälle ehdokkaalle. Hannu saa siis 58 x 0.48 = 27.84 lisä-ääntä omien 78 ykkösäänensä lisäksi eli yhteensä 105.84. Näin hän ylittää läpimenokynnyksen siirtoäänten avulla.

Hannulla on nyt 5.84 äänen ylijäämä. Ylijäämän aiheuttaneet 58 lippua siirretään eteenpäin. Niiden siirtoarvo on 5.84/58 = 0.10. Kaikissa niissä 52:ssa lipussa, joissa Aku oli ykkösenä ja Hannu kakkosena, on kolmosena Milla, joten Milla saa 52 x 0.10 = 5.2 lisä-ääntä. Lisäksi Hannulla oli kuusi Akulta siirrettyä lippua, joissa ei ole toissijaisia ehdokkaita lainkaan. Ne jaetaan tasan Millan, Iineksen ja Roopen kesken eli 2 x 0.10 = 0.20 lisä-ääntä kullekin.

s=0.10 s=0.10 siirto Σ
Aku 100.00 100.00
Roope 92.88 2 0.20 93.08
Hannu 105.84 -5.84 100.00
Milla 87.40 52 2 5.40 92.80
Iines 12.48 2 0.20 12.68
Σ 398.60 52 6 -0.04 398.56

Nyt ei kukaan uusi ylittänyt läpimenokynnystä, joten seuraavaksi karsitaan vähiten ääniä saanut ehdokas eli Iines. Hänen äänensä siirretään muille ehdokkaille.

Iineksellä oli 26 Akulta siirtynyttä lippua, joiden siirtoarvo on 0.48. Lipuista 20:ssä oli Iines kakkossijalla, ja niissä kaikissa on kolmossijalla Milla. Kuudessa lipussa ei ole toissijaisia ehdokkaita lainkaan. Lisäksi Iineksellä oli kaksi Hannulta siirtynyttä lippua, joiden siirtoarvo on 0.10 ja joissa ei ole toissijaisia ehdokkaita.

Milla saa näin ollen 20 x 0.48 = 9.60 lisä-ääntä kolmossijojensa perusteella. Lisäksi 6 x 0.48 + 2 x 0.10 = 3.08 tyhjää ääntä jaetaan tasan Millan ja Roopen kesken. Näin Millalle tulee 11.14 lisä-ääntä ja Roopelle 1.54.

s=0.48 s=0.48 s=0.10 siirto Σ
Aku 100.00 100.00
Roope 93.08 3 1 1.54 94.62
Hannu 100.00 100.00
Milla 92.80 20 3 1 11.14 103.94
Iines 12.68 -12.68 0.00
Σ 398.56 20 6 2 0.00 398.56

Milla ylittää läpimenokynnyksen ohittaen Roopen kolmosäänillään, joten Milla valitaan kolmanneksi varapuheenjohtajaksi. Roopella oli vankka kannattajakunta, mutta kukaan Akua ykkössijalle äänestäneistä ei pitänyt Roopea toiseksi eikä kolmanneksi parhaana.

(Koska äänten siirtoarvoja laskettaessa aina pyöristetään alaspäin, niin pyöristysvirheiden kumuloitumisen vuoksi prosessista ”katoaa” ääniä, tässä esimerkkitapauksessa 1.44 ääntä.)

Comments are closed.