Kaukokatseita

Mukava nähdä, että Tourujoen kohtalo kiinnostaa näin monia.

Kun SAPPI-yhtiö päätti lakkauttaa Kankaan paperitehtaan toiminnan, kaupunki osti alueen rakentaakseen sinne asuntoja ja työpaikkoja. Tämä oli viisas ja kauaskantoinen päätös: kun rakentaminen keskitetään lähelle keskustaa, niin työ- ja asiointimatkat taittuvat kätevästi bussilla, pyörällä tai kävellen, jolloin liikenteen päästöt ja autojen vaatima kaupunkitila minimoituvat, ihmisille jää enemmän vapaa-aikaa ja lähimetsät säilyvät virkistysalueina.

Tehdasalueen muuttuminen asuinalueeksi herätti myös kysymyksen Tourujoen kohtalosta. Kaupunkirakennepalveluiden virkamiehet ovatkin tehneet hyvää työtä ja tuottaneet ns. pitkän uoman suunnitelman eli vaihtoehdon 3. Se merkitsisi, että Tourujoki virtaisi vapaana – vesivoimalan padot puretaan ja joki johdetaan pitkään uomaan viherkehälle. Tämä on ainoa kestävä ratkaisu sekä vesiekosysteemin että kaupunkiympäristön viihtyisyyden kannalta.

Vaihtoehtoja on kolme muutakin, ja ne ovat huonompia. Valitettavasti kaupungin johdolta ja päättäjiltä ei ole vielä löytynyt riittävästi rohkeutta Tourujoen vapauttamiseen. Kaupunkirakennelautakunta päätyi pohjaesityksen kannalle: Kangasta aletaan rakentaa vaihtoehdon 0+ pohjalta – eli ei tehdä mitään vaan annetaan joen olla padottuna betonirännissään pikku voimalaa pyörittämässä.

Vesivoimalan tuottama sähköenergia on mitättömän vähäinen osa kaupungin energiantarpeesta – se tuottaa vuodessa tuskin saman verran kuin Keljonlahti päivässä. Voimalaakin on puolustettu luontoarvoilla. Onhan vesivoima kyllä hiilipäästötöntä, mutta ympäristöystävällistä se ei ole. Ei ikimetsän avohakkuukaan ole ympäristöystävällistä, vaikka puuta polttamalla saadaankin uusiutuvaa energiaa.

EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa ennemmin tai myöhemmin kunnostamaan joen ekologisesti hyvään tilaan. Velvoitetta voidaan yrittää lykätä niin kauan kun voimala on käynnissä, mutta tämä on lyhytnäköistä ja vastuutonta. Luonnon monimuotoisuudesta ja ympäristön viihtyvyydestä toki kannattaa pitää huolta jo itsemmekin vuoksi, eikä vain odottaa milloin direktiivi pakottaa. Tuhoamalla luontoa ihmiskunta heikentää oman hyvinvointinsa perustaa. Nyt meillä olisi tilaisuus korjata aiemmin tehdyt vahingot.

Kaupungin nykyisessä tiukassa taloustilanteessa on toki myös mietittävä, mihin on varaa. Pitkän jokiuoman toteutus kyllä vaatii hiukan suuremman alkuinvestoinnin kuin nollavaihtoehto, mutta vähänkin pidemmällä aikavälillä pitkä jokiuoma tuo kaupungin investoimat eurot takaisin korkoineen.

Apulaiskaupunginjohtaja Koivistonkin mukaan ”me tarvitsemme Jyväskylää uudistavia ja sille uudenlaista elinvoimaa tuovia kaupunkikehityshankkeita. Hankkeita, jotka paitsi puhuttavat kansalaisia, myös parantavat asukkaiden viihtyisyyttä, edesauttavat uusien työpaikkojen syntymistä, rakentavat parempaa kaupunkikuvaa tai muuten lisäävät kaupungin vetovoimaa.” Koivistolla tosin oli mielessä Lutakon asfalttiaavikko ja tunneli. Niiden vetovoimaisuudesta olen eri mieltä, mutta siitä olen samaa mieltä että Jyväskylä tarvitsee elinvoimaa tuovia kaupunkikehityshankkeita. Kankaan halki virtaava viihtyisä kaupunkijoki voisi olla juuri sellainen.

Pitkästä uomasta esitettyjä kustannuslaskelmia on syytä tarkastella kriittisesti.

Jyväskylän Energialta kysyttiin, paljonko sille pitäisi maksaa jotta voimalan toiminta lakkautetaan. Vastaus oli, että he voisivat myydä koko laitoksen liiketoimintoineen pois 1.5 miljoonalla. Silti laskelmissa yhä kummittelee 7.2 miljoonan summa, joka JE:lle muka pitäisi maksaa tulonmenetyskorvauksina 144 000 €/vuosi 50 vuoden ajalta. Arvioista siis ainakin nuo 5-6 miljoonaa ovat tukevasti tyhjän päällä. Kun vielä otetaan huomioon kustannusten lisäksi myös hyödyt, hanke ei olekaan niin kallis.

Jokiuoma kannattaisi toteuttaa mahdollisimman pian. Silloin joki nostaa tonttien arvoa ja kaupunki saa investoinnistaan hyvän tuoton myymällä rakennusoikeuksia rakennusliikkeille. Jos on vain tyhjä monttu, johon ehkä joskus saattaa tulla joki, tämä hyöty jää saamatta.

Hankepäällikkö ei kuitenkaan usko, että joki lisäisi alueen
arvostusta ja siten rakennusoikeuksien hintaa. Tätä oli kysytty kahdelta rakennusliikkeeltä. Mutta eiväthän rakennusliikkeet ole mikään puolueeton taho, jolta kaupungin kannattaa kysyä omaisuutensa arvoa; nehän joka tapauksessa myyvät asunnot markkinahintaan ja tietysti haluavat ostaa rakennusoikeudet halvalla ottaakseen välistä mahdollisiman suuren siivun.