HS:n tiedesivulla (24.11.09) kysyttiin: ”Miksi violetti ei ole sateenkaaressa sinisen ja punaisen välissä, vaan reunimmaisena ennen sinistä?”
Tietokirjailija Timo Suvanto kertoili kaikenlaista väriopin historiasta, mutta ei vastannut itse kysymykseen.
Sateenkaari syntyy, kun auringon valo taittuu sadepisaroista. Koska valon eri aallonpituudet taittuvat hieman eri kulmassa, valo hajoaa erivärisiksi kaariksi aallonpituuden mukaisessa järjestyksessä. Esimerkiksi noin 430 nanometrin aallonpituisen valon ihmissilmä aistii violettina, 470 sinisenä, 570 keltaisena ja 680 punaisena.
Violettia lyhytaaltoisempi valo on ihmissilmälle näkymätöntä ultraviolettia, siksi violetti näkyy sateenkaaressa reunimmaisena. Vastaavasti punaista pitkäaaltoisempi infrapuna on näkymätöntä ja punainen on siis kaaren toisella reunalla. (Monet linnut näkevät myös ultraviolettia, joten niille sateenkaari on vielä värikkäämpi kuin meille.)
Kysyjä lienee miettinyt sitä havaintoa, että sekoitettaessa punaista ja sinistä vesiväriä tms. syntyy violettia. Tämä johtuu siitä, että ihmissilmä aistii violettina myös tietynlaisen sekoituksen eri aallonpituuksia, joita punaiset ja siniset väriaineet yhdessä heijastavat.
Värien sekoitusominaisuuksia on tapana havainnollistaa väriympyröin yms. kaavioin, joissa kutakinväriä saadaan kahta naapuriväriä sekoittamalla. Jos väriaineiden sijasta sekoitetaan valonsäteitä, saadaan erilaisia värisävyjä. Sateenkaaressa kuitenkin on vain puhtaita aallonpituuksia, ei sekoituksia.
Virpi Kauko, FT
Jyväskylä
Tämä kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 27.11.2009.
Suvanto vastasi kirjoitukseeni huomauttaen, että sateenkaaressakin vierekkäiset aallonpituudet sekoittuvat, koska aurinko ei ole pistemäinen vaan näkyy kiekkona.
FollowTags: aallonpituus, väri