Pitäisikö logiikan olla erilaista siitä riippuen, kumpi sukupuoli kulloinkin on vähemmistönä?
Opettajakoulutuksen mieskiintiöille esitetty perustelu, että ”oppilaat tarvitsevat miehen mallia”, sisältää Anita Kärjen mielestä väitteen, että naispuoliset opettajat eivät osaisi tehdä työtään vaan miehet olisivat sukupuolensa perusteella pätevämpiä (Ksml 13.1.). Oltiinpa tuosta malliargumentista tai kiintiöistä mitä mieltä tahansa, niin tulkintaan naisopettajien ammattitaidon vähättelyksi tarvitaan kyllä melkoisen outoa logiikkaa.
Useinkin pohditaan miten tyttöjä ja naisia saataisiin hakeutumaan miesvaltaisille aloille, esimerkiksi fysiikkaan tai tietotekniikkaan. Varsinkin naisten vähäisyydestä eri alojen johtotehtävissä on kannettu huolta. Toivetta tasaisemmasta sukupuolijakaumasta on perusteltu eri tavoin, silläkin että ns. naisnäkökulman ajatellaan tuovan tehtävien hoitoon jotakin lisäarvoa. Mutta tuskinpa kenellekään on silti edes juolahtanut mieleen, että nämä pohdiskelijat jotenkin väheksyisivät miespuolisten fyysikoiden ja insinöörien ammattitaitoa.
Pitäisikö logiikan olla erilaista siitä riippuen, kumpi sukupuoli kulloinkin on vähemmistönä?
Kärki kannattaa sukupuolikiintiöitä luottamustehtävissä todeten, että ne ovat ”eri asioita” kuin ammatit – mutta hän perustelee näkemystään pelkästään oletetulla naisten edulla: ”ilman naiskiintiöitä osaavat naiset saisivat yhä odottaa paikkaansa lautakunnissa ja johtokunnissa”. Miksi? Eivätkö osaavat naiset osaa pitää puoliaan paikkajaossa ilman kiintiöitäkin?
Kaupungin luottamuspaikat on vieläpä kiintiöity varsin jäykästi, jolloin useinkin käy niin että tiettyyn tehtävään halukas ja pätevä mies ohitetaan ja paikalle etsitään puoliväkisin nainen, jolla ei välttämättä ole juuri kyseiseen tehtävään kiinnostusta tai osaamista – tai toisinpäin. Tällainen tuskin edistää sen enempää tasa-arvoa kuin tehtävien hoitoakaan.
Vuosia sitten joku esitti nerokkaan ajatuksen, jolla käytännössä saataisiin opettajiksi lisää miehiä ilman kiintiöitä tai muuta syrjintää: painotetaan luokanopettajakoulutuksen pääsyvaatimuksissa nykyistä enemmän fysiikan kouluarvosanaa. Seurauksena ehkä opettajien kiinnostus luonnontieteisiin tarttuisi tyttöoppilaisiinkin.
Virpi Kauko, FT
matemaatikko, nainen
Jyväskylä
Mielipidekirjoitus julkaistiin Keskisuomalaisessa 15.1.2010.
Follow