Kaukokatseita

Korpilahden Oravivuorelta avautuu huikea maisema. Mäen huipulla sijaitseva mittauspiste kuuluu ns. Struven ketjuun, joka on palanen kiehtovaa tieteenhistoriaa ja Unecon maailmanperintökohde.

Tähtitieteilijä ja matemaatikko Friedrich Georg Wilhelm Struve johti vv. 1818–55 suurta maanmittaushanketta, jossa selvitettiin maapallon muotoa kolmiomittauksen avulla. Struven työn ansiosta voitiin piirtää entistä tarkempia karttoja.

Seisten kolmion ABC kärjessä A katsotaan naapurikukkuloilla sijaitseviin pisteisiin B ja C. Mitataan sivujen AB ja AC välinen kulma. Vastaavasti kärjestä B mitataan sivujen BC ja BA välinen kulma. Kun sivun AB pituus on mitattu tarkasti metreinä, voidaan trigonometrisesti sinilauseen avulla laskea sivujen AB ja AC pituudet. Kun ketjuun lisätään seuraava piste D, kolmion ACD sivujen pituudet saadaan lasketuksi samalla tavalla.

Kun pisteiden koordinaatit on mitattu tähtitieteellisesti, niin mittaamalla niiden välimatkat saadaan lasketuksi maantieteellisen leveysasteen pituus metreinä. Mikäli planeetta olisi täysin pallonmuotoinen, tämä mitta olisi vakio. 1700-luvulla oli avoin kysymys, onko maapallo tomaattimaisesti vai sitruunamaisesti soikea. Kysymyksen ratkaisivat Ranskan tiedeakatemian lähettämät kaksi retkikuntaa: Pierre-Louis de Maupertuis’n v. 1736-37 Tornionjokilaaksossa tekemät mittaukset osoittivat, että lähellä pohjoisnapaa leveysaste on pitempi kuin Perussa lähellä päiväntasaajaa, mikä todisti maapallon navoilta tomaattimaisesti litistyneeksi. Tulos herätti aikanaan suurta huomiota ja innoitti tarkempiin maanmittauksiin. Struven projekti jatkoi tätä tieteellistä perinnettä.

Struven ketju koostuu 265:stä peruspisteestä ja niiden muodostamista 258:sta kolmiosta 25. itäisen pituuspiirin tuntumassa. Ketju kattaa 2820 km matkan Mustaltamereltä Jäämerelle. Pisteet sijaitsevat korkeilla paikoilla, joista on näköyhteys naapuripisteisiin. Pisteistä 93 sijaitsee Suomen alueella, 14 Keski-Suomessa.

Jyväskylässä Struven pisteitä on Oravivuoren lisäksi mm. Roninmäessä ja Laajavuoressa. Alkuperäiset kolmiomittaustornit ovat 180 vuodessa aikoja sitten kadonneet eikä niiden tilalle ole (vielä) rakennettu uusia.

Unecon Maailmanperintökohteeksi ketjusta on valittu 34 mittauspistettä, joista kuusi sijaitsee Suomessa: Stuorrahanoaivi (Enontekiöllä), Aavasaksa, Alatornion kirkon tapuli, Puolakan Oravivuori (Korpilahti), Porlammi (Lapinjärvi) ja Svartvira (Pyhtää). ”Itse itsensä nimittänyt Struve-komissio” on tehnyt asiasta mainion selvityksen Keski-Suomen maakuntaliitolle.

Jyväskylän kaupungin viherryhmä teki Oravivuorelle ekskursion 19.6.2014. Mukana olivat maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, kaavasuunnittelija Paula Tuomi, kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen, metsäpäällikkö Marko Kemppainen, ympäristönsuojelusuunnittelija Heikki Sihvonen, ulkoilualueiden esimies Kari Häkkinen, ympäristöasiantuntija Mervi Saukko sekä allekirjoittanut kaupunkirakennelautakunnan edustajana.

Oravivuori on rauhallisella paikalla, jonne liikenteen melu ei juuri kuulu.

Kärkistensalmen sillan pylonit näkyvät koillisessa 11 km päässä.

Pyloneista muutama aste idemmäksi, pikkuisen Veitsisaaren takana, häämöttää 28 km päässä Jyväskylän ja Toivakan rajalla Vaaterinvuori, joka myös kuului Struven ketjuun.

Pohjoiskoillisessa on Roninmäki 33 km päässä. Roninmäen ja Vaaterinvuoren välinen kulma Oravivuorelta katsoen on n. 38 astetta.

This entry was posted on lauantai, 21 kesäkuun, 2014 at 10:27 and is filed under Muut, Tiede. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. Both comments and pings are currently closed.