Poliittisen ohjelman käsittely on pitkällinen prosessi, joka on pyritty saamaan mahdollisimman demokraattiseksi ja sujuvaksi. Prosessissa on kuitenkin myös käytännön ongelmia.
Valmistelutyöryhmä kootaan jäsenjärjestöistä jäsenistöä edustavaksi, ja kaikilla muillakin jäsenillä on mahdollisuus kommentoida ohjelmaa netissä tai oman yhdistyksensä edustajan kautta. Luonnoksia ja kommenttikierroksia on useita, ja viimeinen luonnos julkaistaan hyvissä ajoin ennen puoluekokousta, jotta kaikki voivat siihen tutustua.
Puoluekokouksessa sitten tehdään viralliset muutosesitykset, joista n. 40-henkinen muutostyöryhmä (osin eri kokoonpano kuin valmistelutyöryhmä) tekee esityksen 400 kokousedustajan äänestettäväksi. Näin ne esitykset, jotka saavuttavat enemmistön kannatuksen, tulevat mukaan ohjelmatekstiin ja muut hylätään.
Perusongelma on muutosesitysten valtava määrä, koska niiden käsittelyyn kuluu aikaa. Nytkin 26-sivuiseen 983-riviseen luonnokseen tuli n. 500 muutosesitystä, joita työryhmä käsitteli yli 13 tuntia – keskimäärin puolisentoista minuuttia per esitys.
Puoluekokous on aiemmin ollut kaksipäiväinen, joten työryhmä on joutunut työskentelemään yötä myöten saadakseen lauantaina kootut muutosesitykset käsitellyksi ennen sunnuntaiaamua, jotta edustajilla on edes pari tuntia aikaa niihin tutustua ennen äänestyksiä. Juuri tästä syystä kokous oli tällä kertaa päätetty pitää kolmipäiväisenä, niin että työryhmä voi työskennellä päiväsaikaan.
Osasyynä muutosesitysten suureen määrään lienee, että osa ihmisistä ei hoksaa tai ehdi lukea ohjelmaluonnosta aiemmin keväällä ja herää vasta viimehetkellä kommentoimaan.
Mutta ehkä suurempi syy on, että luonnosteksti on niin pitkä. Kun teksti rönsyää sinne tänne sisältäen kaikkea mahdollista hyvää ja kaunista mitä jollekulle on tullut mieleen, niin ihmiset haluavat lisätä joukkoon lisää samanlaista. Jos teksti olisi tiivis ja ytimekäs, ehkä se ohjaisi muutosesityksiäkin samaan tyylilajiin. Sitäpaitsi pitkään tekstiin mahtuu enemmän mielipiteitä jakavia asioita. Mitä lyhyempi teksti, sen suurempi osa siitä on sellaista mistä lähes kaikki voivat olla samaa mieltä.
Tässä on joitakin keskusteluissa esiin nousseita ehdotuksia prosessin parantamiseksi.
- Ohjelmaluonnoksen pituus rajataan etukäteen. Tärkeimmät poliittiset tavoitteet ja keinot niiden toteuttamiseksi on saatava mahtumaan kymmenelle sivulle.
- Muutosesityksiä ei voi jättää yksin vaan tarvitaan 3–5 nimeä. Silloin tulee porukalla säädettyä tekstin muotoiluakin paremmaksi. Ehkä voisi myös vaatia, että kaikki allekirjoittajat eivät saa edustaa samaa yhdistystä vaan kannatusta olisi haettava laajemmalta.
- Sama ihminen voi allekirjoittaa rajoitetun määrän esityksiä, esim. 10.
- Työryhmä jaetaan kahtia; osa käsittelee ohjelman alkupuolen ja osa loppupuolen
Näillä keinoin voisi prosessia nopeuttaa ilman että kohtuuttomasti rajoitetaan demokratiaa. Työryhmäläisetkin ehtisivät osallistumaan muuhun kokousohjelmaan.
Mutta ihan hyvä ohjelma saatiin loppujenlopuksi. Luonnoskin oli ok, mutta muutosten myötä se parani entisestään.
Follow