Vaaliohjelmassamme vaadimme muun muassa, että kaupunki ottaa omissa hankinnoissaan ja kilpailutusehdoissaan huomioon ympäristövastuulliset ja eettiset seikat. Viime vuonna hankittiin mm. Yliopistonkadulle komeat uudet reunakivet Kiinasta asti. Millaisetkohan ympäristövaikutukset moisella rahdilla on, liekö kiinalaisten kivityöläisten työolotkaan kelvolliset — ja onko näitä asioita edes kilpailutettaessa mietitty? Tätä kysyivät Vihreät valtuustokysymyksessään elokuussa 2007.
ALTEK:lta vastattiin, että Kiinasta on tuotu graniitti-reunakiveä kymmenisen kilometriä vv. 2005–2007 ja lisäksi runsaat tuhat neliötä kivilaattaa ja noppaa. Kilpailutusehdoissa ei ole (vielä) otettu huomioon ekologisia tai eettisiä seikkoja, mutta kiven suomalaiset toimittajat ovat sen mukaan mukana eurooppalaisessa Code of Conduct -hankkeessa, jossa ”on tarkoitus selvittää kiinalaisten työoloja ja ympäristöasioita sikäläisissä kivilouhimoissa”. Ja vielä:
”Käsittääkseni täysiin kontteihin pakatut kivet (15 konttia à 30 tn/ 200jm kiveä) eivät laivarahtina ole kovin suuri ekologinen kuorma suhteessa maantiekuljetuksiin Suomen maakamaralla.”
Vaikka tuossa siis kai ei tarkoitettukaan, että konttilaiva puskisi Päijänteen poikki Jyväskylän satamaan asti, vaan rekkoja joka tapauksessa tarvittaisiin, niin kuulosti silti sen verran tolkuttomalta, että piti vähän googlettaa ja ynnäillä.
Standardikontti eli TEU (Twenty-feet equivalent unit), kuljetuskapasiteetin mittayksikkö, on 6 m x 2.6 m x 2.6m = 40.6 m³. 40 kuutiota graniittia painaa yli sata tonnia. Jos siis kiveä oli vain 30 tonnia per kontti, niin kontit olivat pienempiä tai sitten vajaasti pakattu.
Pieni rahtilaiva vetää 1200 konttia, syö 40 tonnia raskasta polttoöljyä päivässä ja kulkee 20 solmua eli 890 km päivässä. Iso rahtilaiva vetää 14000 konttia, syö 330 tonnia löpöä päivässä ja kulkee 24 solmua eli 1070 km päivässä.
Shanghaista Helsinkiin on matkaa Suezin kanavan kautta puolet maapallon ympärysmitasta eli 20 000 km (Afrikan ympäri 25 000 km). Pienen laivan matka kestää 22 päivää ja löpöä kuluu 900 tonnia, eli 750 kg/kontti. Ison laivan matka kestää 19 päivää ja löpöä kuluu 6200 tonnia, eli 440 kg/kontti. 15 kivikontin laivarahtiin palaa siis noin 7–11 tonnia öljyä.
Rekka vetää yhden tai kaksi konttia ja polttaa 30 l/100 km kevyttä polttoöljyä. (Tämä on muuten kumman salainen tieto, löytyi vain yhdestä gradusta jossa oli laskettu MIPSejä ja kysytty asiaa Volvolta). Helsingistä Jyväskylään on 280 km, joten kahdeksan rekan letka syö 700 — 1300 litraa öljyä. Vastaava tai pitempikin rekkaralli tietysti ajetaan Kiinan päässä.
(Raskaan polttoöljyn tiheys on 0.9–1.0 kg/l, kevyen 0.8–0.9 kg/l. Tämän laskentatarkkuuden puitteissa on sama puhutaanko litroista vai kiloista. )
Laivarahdin öljynkulutus ja siten hiilidioksidipäästöt ovat siis kymmenkertaiset rekkaralliin verrattuna. Raskas polttoöljy myös sisältää ainakin rikkiä paljon enemmän kuin kevyt, luultavasti siitä tulee poltettaessa muitakin epäpuhtauksia. Väite, ettei laivarahti olisi suhteessa ”kovin suuri ekologinen kuorma”, on siis melkoisen paksua pötyä.
Rahallisesti tämä siis kuitenkin oli edullisempi kuin kotimainen vaihtoehto. Vaikka työläisten palkkatasokin on Kiinassa vain murto-osa suomalaisesta, niin kyllä öljykin on aivan liian halpaa. Holtittoman öljynkulutuksen todelliset kustannukset lankeavat luonnon ja tulevien ihmispolvien maksettaviksi.
FollowTags: kilpailutus, verorahat, ympäristövaikutus