Kaupunkirakennelautakunnan iltakoulussa 4.3.2014 esiteltiin Tourujoen uomavaihtoehtoja ja keskusteltiin eri vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista eri näkövinkkeleistä. Vetäjinä toimivat johtava asiantuntija Mika Marttunen ja tutkimusinsinööri Pia Rotko SYKEstä eli Suomen ympäristökeskuksesta Helsingistä. Tilaisuus oli oikein valaiseva ja syntyi paljon hyvää keskustelua. Aikaa oli varattu 2.5 tuntia, mutta juttua olisi riittänyt pitempäänkin.
Vaihtoehdot ovat eri suunnitteluiteraatioiden tuloksena muotoutuneet seuraaviksi:
- (0+) Nykytila+ : Kankaan vesivoimala jatkaa toimintaansa, joen koko virtaus (keskimäärin 3 kuutiometriä sekunnissa) kulkee voimalan kautta. Viherkehälle tehdään kuivanmaan puisto ja kanavan rantaan rakennetaan ”rakenteita oleskelua varten” hiukan samantyylisesti kuin ns. Ceaucescu Beach Jyväsjärven rannassa.
- (1) Kalatie : Edellisen lisäksi kalaportaat, maksaa 2.8 M€.
- (2) Puro : Voimala jatkaa 10% pienemmällä tuotolla. Viherkehälle kaivetaan uoma, johon johdetaan voimalan ohi vettä 0.7 kuutiometriä sekunnissa pieneksi puroksi. Maksaa 7.7 M€ (maan kaivu ja siirto 4.1 M€ + sillat 3.6 M€)
- (3) Joki : Voimala lakkautetaan ja koko joki ohjataan uomaan viherkehälle, vettä kulkee 3 kuutiota sekunnissa. Maksaa 8.3 M€ (maan kaivu ja siirto 4.7 M€ + sillat 3.6 M€)
Kuvat on poimittu iltakoulun esittelymateriaalista.
Arvioitavina ja arvotettavina näkökulmina olivat kustannukset, vesivoimatuotanto, imago, toteutettavuus (taloudellinen, tekninen, aikataulu), virkistys, maisema, turvallisuus, (kaupunki)ekologia ja järvitaimen.
Moni lautakuntalainen oli samoilla linjoilla kuin minäkin siitä, että vaihtoehdot 1 ja 2 ovat ikäänkuin puolivillaisia. Kalatiekin maksaa miljoonia, mutta ei edistä kalojen lisääntymistä. Ellei ole kaloja, ei kalatielläkään ole mitään virkaa, vaikka kalat sitä osaisivat käyttääkin – mikä sekin on tutkimusten valossa kyseenalaista. Kapean purouomankin myönteiset vaikutukset niin viihtyvyyteen kuin ekologiaankin ovat vähäiset verrattuna leveään jokeen, kun taas näiden kustannusero on pienehkö. Näin ollen realistisia vaihtoehtoja ei oikeastaan ole kuin kaksi: joko ei tehdä mitään (0+) tai tehdään kunnon joki (3).
Mitä se maksaa?
Uoman kustannusarvio on nyt siis tuplaantunut viime keväästä, jolloin selvityksessä ”Kangas-Tourujoki: Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi” arvioitiin hinnaksi 3.5 M€ siltoineen ja maansiirtoineen.
Voimalan käyttöiän pitkittäminen (vaihtoehdot 0+, 1 ja 2) edellyttäisi modernisointia, jonka on arvioitu maksavan Jyväskylän Energia Oy:lle 650 000 €. Toisaalta voimalan purku (vaihtoehto 3) maksaisi kaupungille 750 000 €. Tämä arvio vaikuttaa huomattavasti uskottavammalta kuin lautakunnalle syksyllä hihasta heitetty luku 3-6 M€!!
Lisäksi Jyväskylän Energia vaatii kaupungilta korvauksia ”tulonmenetyksistä” 120 000 € vuodessa, jos voimala lakkautetaan. Eräs jäsen mainitsi, että tämä summa on promillen murto-osia JE:n liikevaihdosta. Minä huomautin, että JE:ltä ei edes jää sähköä myymättä yhden pikkuvoimalan lakkautuksen takia, koska se voi lisätä tuotantoa muissa voimaloissa niin paljon kuin kysyntää on. Keljonlahdessakin tuotetaan päivässä enemmän sähköä kuin Kankaalla vuodessa.
Milloin tapahtuu?
Joku kysyi projektin aikajärjestyksestä, että ei kai se mene niin päin että ensin rakennetaan talot ja sitten tullaan kaivinkoneilla möyryämään ihmisten pihoihin? Maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski vastasi, että ei, vaan jos/kun tehdään päätös uoman rakentamisesta, niin ensin kaivetaan uoma ja sitten vasta rakennetaan talot. Uoman ympäristö rakennetaan ja maisemoidaan valmiiksi odottamaan vettä.
Hankejohtaja Anne Sandelin sitten tarkensi, että vettä pitää odottaa siihen asti että koko Kankaan alueen kadut ja kunnallistekniikka saadaan rakennetuksi valmiiksi; uoma voi toteutua aikaisintaan v. 2025.
Pyysin Sandelinia selittämään vielä uudelleen, miksi valmiiksi kaivetun uoman pitää olla tyhjillään vuosikymmeniä. Vastaus on, että alue rakennetaan vaiheittain: eteläosa ensin ja siitä edetään pohjoiseen sitä mukaa kun eteläisempien tonttien myynnistä saadaan rahaa kaupungin kassaan. Jokiuoma kyllä voidaan tehdä hetikin kokonaan valmiiksi, mutta silloin kaupungin pitää ”investoida etupainotteisesti” eli käyttää aluksi enemmän omia tai lainarahoja ja sitten vasta ryhtyä myymään tontteja.
Tätä aikatauluasiaahan me ihmettelimme jo viime keväänä, ja vaadimme valtuustoaloitteessakin, että uoma ja koko alue rakennetaan mahdollisimman nopeasti, jotta investoinnit saadaan pian takaisinkin eikä ihmisten tarvitse asua keskeneräisellä rakennustyömaalla vuosikymmeniä.
- ”Aloitettu uusi asuinalue kannattaa rakentaa valmiiksi asumisviihtyisyyden turvaamiseksi ja vetovoimaisen työpaikka-alueen luomiseksi. Alueelle on myös sitoutunut paljon kaupungin pääomaa ja investointeja, joiden realisoiminen nopeammalla aikataululla on kannattavaa.”
Muille lautakuntalaisille ja SYKEn tutkijoillekin tämä viive tuli aika isona yllätyksenä. Jostakin syystä tässä oli sattunut kommunikaatiokatkos. Ja jostakin syystä tämä Iisakin kirkko -tyyppinen aikataulusuunnitelma ei ole mennyt ns. jakeluun myöskään valtuustoaloitettamme käsiteltäessä lautakunnassa 25.9.2013 eikä valtuustossa 2.12.2013. Tästä herääkin kysymys, kuinka paljon päättäjiltä yleensäkin menee yksinkertaisesti ohi asioita, joita heille yritetään moneen kertaan kertoa?
Kuten Sandelinkin korosti, niin jos ja kun uomapäätös tehdään, siihen pitää sitoutua: ei voi tehdä niin, että uomaa rakennetaan puoleenväliin ja sitten todetaan, että rahaa ei olekaan. Mutta juuri näinhän todennäköisesti käy, jos uomaa pidetään kuivillaan vuosikymmeniä. Ei ole realistista odottaa sen enempää poliitikoilta kuin asukkailtakaan useiden vaalikausien yli kestävää sitoutumista johonkin hankkeeseen.
Kaupunkijoen läheisyys varmaankin nostaa tonttien ja asuntojen arvoa, mutta vain jos joki on olemassa. Jos ja kun toivotaan tonttimyynnin kattavan kustannukset, niin pitää oikeasti myydä asuntoja joenrannasta — eikä vain asuntoja, joiden lähellä on tyhjä monttu, jossa ehkä 20 vuoden kuluttua on vettä. Tästä syystä etupainotteinen investointi saattaisi hyvinkin tulla kaupungille paljon edullisemmaksi kuin Iisakin kirkko -malli.
Toisaalta Iisakin kirkko -mallissa voimalakin ehtisi puksuttaa vielä toistakymmentä vuotta, vaikka uoman rakentamispäätös tehtäisiin heti. Tällöin JE:n ”tulonmenetykset” ja niihin perustuva kustannusarvio kelluvat tukevasti tyhjän päällä.
Nyt pitääkin teettää kunnollinen kustannusarvio aikajanoineen erilaisin aikatauluvaihtoehdoin, ennen kuin voidaan järkevästi päättää, halutaanko uoma vai ei. Tästä lautakunta ja SYKEn tutkijat olivat vahvasti yhtä mieltä.
Miten edetään?
Vastaava keskustelutilaisuus ns. sidosryhmille järjestetään ensi viikolla. Sidosryhmiä ovat mm. Jyväskylän Pyöräilyseura, Melanvilauttajat, Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys, yliopisto ja muutama asukasyhdistys. Lautakunta ja sidosryhmäläiset täyttävät monitavoitearviointilomakkeen, jonka vastaukset syötetään SYKEn tietokoneohjelmaan, joka sitten pullauttaa ulos jonkinlaisen yhteenvedon päätöksenteon pohjaksi.
Kaikki kansalaiset voivat ilmaista näkemyksensä Tourujoen uomasta paitsi nettiin ja lehtien mielipidepalstoille kirjoittamalla myös erityisessä kyselyssä, jonne pääsee aikanaan kaupungin kehittämissuunnitelman sivulta.
Tässä vaiheessa tuntuu, että tämä monitavoitearviointi-konsepti on varsin hyvä tapa valmistella päätöksiä isoista asioista. Keskusteluissa kun voi yllättäen paljastua asioita, joilla on olennainen vaikutus päätöksen perusteisiin. Suomen ympäristökeskuksen ihmiset ovat tehnyt hyvää työtä sen tiedon ja tiukan aikataulun puitteissa, joka sille on annettu. Ehkä tässä vielä päädytään johonkin järkevään ratkaisuun…
Follow
Aivan fantastinen kirjoitus. Kiitos tästä.
Olen aiemmin pohtinut kuinka valtuuston ja lautakuntien ihmiset ehtivät perehtyä materiaaleihin ja tehdä järkeviä päätöksiä laajan informaation perusteella. Ymmärsin, ettei käytännössä kuitenkaan ihmisillä riitä aikaa perehtymiseen, koska asioita menee ohi päättäjien ymmärryksen.
Olemme kaikki ihmisiä. Hyvä tietää. :-)
Vaihtoehdot 0 ja 3 tosiaan edustavat järkeviä vaihtoehtoja. Kallistun kuitenkin jälkimmäisen kannalle, koska nykyinen uoma kulkee niin syvällä pusikossa, ettei auringonvalosta pääse nauttimaan kuin hetkittäin. Pidempi uoma mahdollistaisi erilaisia kokemuksia ja auringosta nauttimisen veden äärellä.
Uskon investoinnin maksavan itsensä takaisin tontin hinnoissa ja imagossa. Nykyään Jyväskylästä otetuissa mainoskuvissa näkyy liian usein Kuokkalan silta. Kankaan alueesta saisi toisen upean alueen, jonka kautta Jyväskylää voi esitellä mahtavana kaupunkina.
Kiitos kommentista, Joni! Päätettäviä asioita on tosiaan hirveän paljon ja monet niistä ovat varsin monimutkaisia, joten on ihan ymmärrettävää ettei kaikkeen vaan ehdi perehtyä. Tämä Tourujoki-asia on varmaan monimutkaisemmasta päästä, ja siksipä sitä onkin esitelty moneen kertaan. Ja olisi voinut luulla, että tämä aikatauluasia olisi tullut luottamushenkilöiden tietoisuuteen viimeistään valtuustoaloitteemme käsittelyn yhteydessä.
Hyvä pointti tuokin, että pitkä uoma tuo joen paremmin ihmisten saavutettavaksi. Ihmiset voivat nauttia veden läheisyydestä, ja samalla luonnonsuojelualue rotkossaan säästyy liian vilkkaalta kulkemiselta.
Tampereellakin Tammerkosken ympäristö on varsin viehättävää kaupunkimiljöötä vanhoine tehdasrakennuksineen. Kankaasta voisi tulla vieläkin hienompi.