Kaupunkirakennelautakunta 24.9. – 249§ Tourujoki-aloite

Asialistalla oli talousarvion ja asukaspysäköintisääntöjen lisäksi Vihreiden valtuustoaloite Tourujoen uuden uoman toteuttamiseksi mahdollisimman pian — yksi mieliaiheistani. Aloitteemme sai yllättäen myönteistä julkisuutta YLEn uutisissakin.

Lautakunnan lausunto haluttiin aloitteen mahdollisista talousarviovaikutuksista. Esittelyteksti kylläkin antoi virheellisen käsityksen aloitteemme kustannusvaikutuksista: kaksi miljoonaa v. 2014–16??! Kirjoitin asiasta etukäteen lautakunnan sähköpostilistalle:

  1. Aloitteessa ei esitetä pelkästään uoman rakentamista ennen v. 2025, vaan koko Kankaan rakennusaikataulun nopeuttamista. Tällöin investoinnit kunnallistekniikkaan, katuverkostoon yms. myös tuottaisivat tuloja aiemmin. Kankaan on arvioitu tuottavan kaupungille yhteensä 5-15 M€ v. 2025 mennessä ja 14-23 M€ v. 2040 mennessä. Nämä tulot siis tulisivat aiemmin, mikäli aloite toteutuisi.
  2. Uuden uoman kustannukset eivät ole 10-12 M€. Kaupunkirakennepalveluiden selvityksessä ”Kangas-Tourujoki: Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi” huhtikuulta 2013 arvioidaan uoman rakennuskustannuksiksi 3,5 M€ siltoineen ja maansiirtoineen.
  3. Kankaan vesivoimalan alasajon kustannuksia ei voi yhdistää uuden uoman kustannuksiksi eikä valtuustoaloitteen kustannuksiksi. Esittelytekstin mukaan laitoksen osto, purku ja kaupungille siirtyvät muut vastuut maksaisivat 6-8 M€. Miten tämä summa on laskettu? Laitoksen ”osto” kaupungin 100%:sti omistamalta JE:ltä ja mahdolliset muut rahansiirrot JE:lle eivät vaikuta kaupunkikonsernin kokonaistalouteen. Joen ohjaaminen uuteen uomaan ei edes edellytä laitoksen purkua. Kankaan voimalan taloudellinen merkitys on joka tapauksessa vähäinen, koska se tuottaa sähköä vuodessa vähemmän kuin Keljonlahden voimala päivässä.
  4. Vaelluskalakantojen luonnollisen lisääntymisen turvaaminen on kirjattu tavoitteeksi hallitusohjelmaan, kansalliseen kalatiestrategiaan sekä EU:n vesipuitedirektiiviin. Tällä perusteella virtavesien kunnostukseen voi hakea rahaa valtiolta ja EU:lta (mm. RESTORE-hanke). Kunnostettuna Tourujoella olisi myös valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuri- ja virkistysarvoja.
  5. Vesipuitedirektiivi velvoittaa JE:n kunnostamaan joen hyvään ekologiseen tilaan voimalaitostoiminnan loputtua. Voimalan käyttöiän pitkittäminen kallein saneerauksin kunnostusvelvoitteen siirtämiseksi tuleville sukupolville ei ole kestävää eikä kaupungin edun mukaista.

Ennen kokousta viestiini tuli pitkä vastaus hankejohtaja Anne Sandelinilta ja projektipäällikkö Erkki Jaalalta:

1. ”Kankaan rakentuminen tulee tapahtumaan asuntomarkkinoiden määräämässä tahdissa, kaupunki ei pysty ohjaamaan markkinoita, ainoastaan mahdollistamaan markkinakysyntää Kankaalla. Kankaan rakentumisen tarkastelussa on käytetty Jyväskylän alueiden rakentumisen tietoja viimeisiltä 20 vuodelta. Parhaana vertailukohtana on Lutakko, jossa muutamaa huippuvuotta lukuun ottamatta, ei toteutettu yli 10 000 k-m² asuntorakentamista vuodessa.

Kun Kankaan toteutuminen suhteutetaan kaupungin väestöpohjaan (135 000 as), tuleviin kasvuennusteisiin sekä asuntomäärän toteutumisen keskimääräisiin lukuihin Jyväskylässä, ei ole perusteita olettaa Kankaan muodostuvan sellaista kysyntää, että olisi mahdollista nopeuttaa rakentamisen aikataulua maankäytön toteuttamisohjelma Kymppi R2013:n aikataulusta. Kankaan osuus tulee olemaan jo 15-18 % kokonaistarjonnasta.

Jyväskylän vetovoima perustuu monipuoliseen tonttitarjontaa ympäri kaupunkia. Tämän vetovoiman kannalta olisi haitallista, jos kaupunki lähtee rajoittamaan asuntotonttien tarjontaa yhdelle ainoalle alueelle. Asuntorakentamisen keskittäminen väkisin Kankaalle aiheuttaa yksityisille rakennuttajille liian suuren riskikertymän, mikä vähentäisi kaupungissa tapahtuvaa asuntorakentamisen kokonaismäärää. Kankaan tulokertymä tontin myynnistä kaupungille ei siis nopeutuisi, vaan siirtäisi kunnallistekniikan kustannuksia etupainotteisiksi. Hallitulla tontinluovutuksella ja kunnallistekniikan rakentamisen vaiheistuksella pystytään säätelemään menojen ja tulojen suhdetta vuositasolla kaupungille edulliseksi.

Uuden uoman rakentamisen kustannuksia ei ole laskettu mukaan kunnallistekniikan toteutuskustannuksiin, ne pienentäisivät Kankaasta arvioitua tuottoa n.10-12 M€.”

2. ”Uomaraportin kustannukset ovat laskennallisia ja perustuvat juoksumetreittäin tehtyyn arvioon keskimääräisistä kustannuksista, mm. uoman vaikutuksia kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksiin ei tuolloin laskettu. Uoman rakentamiskustannukset tulevat tarkentumaan kunnallistekniikan valmistuttua vuoden 2013 loppupuolella.”

3. ”Jyväskylän Energia Oy on ilmoittanut summan arvioituaan vesivoimalaitoksen lopettamisen kustannuksia. Arviossa on myös mukana menetetty tulo n. 3 M€ voimalaitoksesta seuraavan 20 vuoden ajalta, jonka JE siirtää lopettamispäätöksen myötä kaupungin vastuulle. Menetetyt tulot vaikuttavat siis myös konsernin kokonaistalouteen, oli ne sitten Jyväskylän Energian taseessa tai itse kaupungin taseessa.

Vesivoimalaitoksen alasajo, voimalaitoskoneiston, säännöstelyssä käytettävät pato- ja sulkurakenteiden purkaminen ja vanhan uoman kunnostaminen ohijuoksutuksen mahdollistavaksi aiheuttavat kustannuksia arviolta 3-6 M€ välillä, vaikka itse voimalaitosrakennusta ei pureta. Jyväskylän Energia Oy on teettänyt perusteellisen kuntoarvion voimalaitoksesta vuoden 2012 aikana, jolloin sen käyttöikäarvio piteni 50-60 vuoteen.

Ilman uuden uoman rakentamista vesivoimalaitos voidaan pitää käytössä vähintään vuoteen 2063 asti ja tuolloin Jyväskylän Energia Oy vastaisi mm. suojellun vesivoimalarakennuksen ja muiden teollisuushistoriallisesti arvokkaiden rakennelmien ylläpidosta sekä ylempien vesistöjen säännöstelyn kustannuksista. Nämä kustannukset siirtyisivät uuden uoman rakentamisen myötä kaupungille. Ylläpitokustannuksia näiltä osin ei ole laskettu mukaan tämän hetken kustannusarvioon.”

4. ”Osayleiskaavaehdotus mahdollistaa uuden uoman toteuttamisen. Ennen uuden uoman toteuttamispäätöstä, selvitetään mahdolliset tuet sekä valtiolta että EU:tasolta. Tourujoen vesivoimalaitoksen muodostaman esteen yläpuolella Puuppolassa ja Luonetjärvellä on täydellisesti tai pääosin järvitaimenen vaelluksen estäviä patoja. Näin ollen potentiaalisten lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden käyttöönottomahdollisuudet ovat rajoitetut. Järvitaimenen nousun mahdollistaminen eteenpäin Palokkajärveltä edellyttää myös toimenpiteitä sen yläpuolisissa vesistöissä. Näiden kustannuksia ei ole vielä arvioitu.”

5. ”Vesivoimalaitoksen investoinnin kuoletusajaksi on arvioitu n. 6 vuotta. Samalla vesivoimalaitoksen päästöttömän energian tuotanto paranee noin 20 %. Vesivoimalaitoksen hyödyntäminen Kankaan rakentamisen aikana on kestävän kehityksen arvojen mukaista ja kaupungille taloudellisesti kannattavaa. Kaupunkirakentamisen kannalta edullinen ja taloudellisesti mahdollinen uoman toteutusajankohta on vasta Kankaan alueen rakentumisen edettyä alueen pohjoisosiin.”

* * *

Sinänsä kaupungin hallinnon keskustelukulttuurista kertoo jotakin erittäin myönteistä se, että virkamiehet vastaavat näin asiallisesti ja seikkaperäisesti luottamushenkilön viestiin, vieläpä näin nopealla aikataululla. Siitä pitää antaa kiitokset. Toisaalta kun vastinetta lukee tarkemmin, huomaa että siinä ei oikeastaan esitetä kunnon perusteluja väitteille, monessa kohdassa puhutaan jostain muusta kuin esiintuomistani asioista, ja muutama lause on suorastaan absurdi. Jatkoin sähköpostikeskustelua muutamalla lyhyellä vastauksella:

AS+EJ: ”Kankaan rakentuminen tulee tapahtumaan asuntomarkkinoiden määräämässä tahdissa, kaupunki ei pysty ohjaamaan markkinoita, ainoastaan mahdollistamaan markkinakysyntää Kankaalla.”

VIK: Aivan totta. Kuitenkin kyseinen mahdollistaminen Kankaalla on nyt etukäteen päätetty rajoittaa 15—18%:iin kysynnästä.

AS+EJ: ”Tämän vetovoiman kannalta olisi haitallista, jos kaupunki lähtee rajoittamaan asuntotonttien tarjontaa yhdelle ainoalle alueelle.”

VIK: Sellaistahan ei ole kukaan ehdottanutkaan.

AS+EJ: ”Arviossa on myös mukana menetetty tulo n. 3 M€ voimalaitoksesta seuraavan 20 vuoden ajalta”

VIK: Eihän JE:ltä jää sähköä sen takia myymättä, jos yksi pienvoimala lakkautetaan. Jos ja kun sähkölle on kysyntää, se tuotetaan muissa laitoksissa.

AS+EJ: ”Tourujoen vesivoimalaitoksen muodostaman esteen yläpuolella Puuppolassa ja Luonetjärvellä on täydellisesti tai pääosin järvitaimenen vaelluksen estäviä patoja. Näin ollen potentiaalisten lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden käyttöönottomahdollisuudet ovat rajoitetut. ”

VIK: Tourujokihan olisi hyvä lisääntymis- eli poikastuotantoalue, jos se vain haluttaisiin kunnostaa. Silloin järvitaimenkanta Jyväs- ja Palokkajärvessä voisi elpyä. Ellei uusia poikasia synny, järvitaimen kuolee sukupuuttoon vaikka vaellusreitti pohjoiseen olisikin auki. Ensisijaisesti on turvattava lisääntyminen, sitten voi parantaa vaellusmahdollisuuksia.

AS+EJ: ”Vesivoimalaitoksen hyödyntäminen Kankaan rakentamisen aikana on kestävän kehityksen arvojen mukaista”

VIK: Ei ole, koska sen vuoksi järvitaimenta uhkaa sukupuuttoon kuoleminen ja se muutenkin heikentää vesistön ekologista tilaa. Sen sijaan tuuli- ja aurinkoenergiaa, joita on myös alueelle suunniteltu, kannattaa käyttää.

AS vastasi vielä tuohon Kankaan prosenttiosuutta koskevaan kohtaan näin: ”Pikainen tarkennus: Kaupunki ei ole päättänyt rajoittaa Kankaan tarjontaa 15-18% kysynnästä. Jos rakentuminen vetää Kankaalla arvioitua enemmän,  siihen reagoidaan mahdollistamalla kysynnän mukainen tarjonta. Tuo 15-18% arvio rakentamisen määrästä Kankaalla on realistinen arvio, pohjautuen Lutakon rakentamisaikatauluun, jossa markkinat määräsivät rakentumisen aikataulun.”

Hmm?? Siis ensin laaditaan KymppiR-ohjelma, jossa linjataan että ”Kankaan vuotuinen asuntotuotantotavoite on 15-20 % Jyväskylän kerros- ja rivitalotuotannosta.” Ohjelma hyväksytetetään lautakunnissa ja valtuustossa, ja em. lause nostetaan eksplisiittisesti osaksi päätöstekstiä. Kun luottamushenkilöt haluaisivat Kankaan osuuden suuremmaksi, vastataan että se ei käy koska tarvitaan monipuolista tonttitarjontaa eri puolilla kaupunkia. Kun tätä ihmetellään, vedotaankin yhtäkkiä markkinavoimiin. Kun ihmetellään että miksi joku prosenttiluku sitten ylipäänsä kirjataan, jos kerran toimitaan markkinaehtoisesti, niin virkamies vastaakin, että edellä kirjattu päätös ja tavoite ei olekaan päätös eikä tavoite, vaan ”arvio”.

No, hienoa jos tuotannon nopeuttamiselle sittenkin on suunnitelmissa tilaa. Lutakkoon vertaaminen on kyllä outoa – siinäkin hidasteltiin ihan turhaan.

* * *

Kokouksessa käytin pitkänpuoleisen puheenvuoron, jossa keskityin siihen että aloitteemme ei todellisuudessa aiheuttaisi väitetynsuuruisia kustannusvaikutuksia, ja että emme ole vaatimassa että uoma kaivettaisiin heti ensi vuonna, vaan että koko alue uomineen rakennettaisiin esim. kymmenen vuoden eikä 50 vuoden aikajänteellä. Yksi lautakunnan jäsen kommentoi, että kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole varaa uomaan. Tämän jälkeen puheenjohtaja ilmoittikin, että keskustelu on päättynyt – kukaan muu ei ollut pyytänyt puheenvuoroa.

Olin aikonut ehdottaa päätökseksi lausuntoa, jossa olisi vaadittu selvittämään mahdollisuudet nopeuttaa Kankaan rakentamisaikataulua sekä saada Tourujoen kunnostukseen tukea valtiolta ja EU:lta. Mutta tämän tukiasian AS ja EJ jo lupasivatkin selvittää. Sitäpaitsi nythän ei ollut päätettävänä, kannatetaanko itse aloitetta vai ei. Päätös koski vain aloitteen vaikutuksia ensi vuoden talousarvioon, ja kuten itsekin argumentoin, niitä ei ole. Apulaiskaupunginjohtaja Koiviston lausuntoesitys on ympäripyöreydessään oikeastaan ihan hyvä:

  • Kaupunkirakennelautakunta esittää lausuntonaan valtuustoaloitteesta, ettei Tourujoen uoman rakentamista ole tarpeen selvittää enempää vuoden 2014 toimenpiteiden osalta. Uoman rakentaminen mahdollistetaan kaavoituksessa ja varsinaiseen rakentamiseen palataan alueen rakentumisen ollessa sille otollisessa vaiheessa.

* * *

Keskustelu itse kokouksessa siis jäi odotettua lyhyemmäksi, mutta noista virkamiesten vastauksista löytyy eväitä jatkopohdintoihin:

”Vesivoimalaitoksen alasajo, voimalaitoskoneiston, säännöstelyssä käytettävät pato- ja sulkurakenteiden purkaminen ja vanhan uoman kunnostaminen ohijuoksutuksen mahdollistavaksi aiheuttavat kustannuksia arviolta 3-6 M€ välillä, vaikka itse voimalaitosrakennusta ei pureta.”

Voimalaitosrakennusta ei tietenkään pureta, koska se on kulttuurihistoriallisesti arvokkaana suojeltu. Pato- ja sulkurakenteet voi ja kannattaa purkaa, mutta sitä ei ole pakko tehdä ennen uuden uoman kaivua tai käyttöönottoa.

Jos purku ja vanhan uoman ”kunnostus ohijuoksutuksen mahdollistamiseksi” maksavat kuusi miljoonaa mutta voimalan modernisoiminen enemmän sähköä ja vähemmän eroosiohaittoja tuottavaksi ja käyttöiän jatkaminen 30 vuodella maksavat vain alle miljoonan, niin on todellakin syytä ihmetellä, mistä hihasta nuokin ”arviot” on ravistettu.

”Jyväskylän Energia Oy on teettänyt perusteellisen kuntoarvion voimalaitoksesta vuoden 2012 aikana, jolloin sen käyttöikäarvio piteni 50-60 vuoteen.”

Tuskin on sattumaa, että JE:n arviot voimalan jäljellä olevasta käyttöiästä kasvoivat yhtäkkiä 30 vuodella samaan aikaan kun hoksattiin, että vesipuitedirektiivi velvoittaa yhtiön kunnostamaan joen hyvään ekologiseen tilaan voimalan toiminnan päätyttyä. (ks. viite oyk:aan alla.) ”Päästötön energia” on tässä vain viherpesua, tekosyy jolla kunnostusvelvoite yritetään sälyttää tuleville sukupolville.

”Osayleiskaavaehdotus mahdollistaa uuden uoman toteuttamisen.
”Ilman uuden uoman rakentamista vesivoimalaitos voidaan pitää käytössä vähintään vuoteen 2063 asti”

Niin. Kysymyshän onkin siitä, halutaanko voimala pitää käytössä noin kauan eli estää se ”mahdollistettu” uoman toteuttaminen.

”ja tuolloin Jyväskylän Energia Oy vastaisi mm. suojellun vesivoimalarakennuksen ja muiden teollisuushistoriallisesti arvokkaiden rakennelmien ylläpidosta sekä ylempien vesistöjen säännöstelyn kustannuksista. Nämä kustannukset siirtyisivät uuden uoman rakentamisen myötä kaupungille.”

Niin, eli rahaa siirtyisi kaupungin rintataskusta kaupungin perstaskuun. Nettovaikutus kaupunkikonsernin talouteen olisi nolla, kuten jo totesin jo aiemmin.

Tässä koko Kangas-asiassa ihmetyttää se, miten tarmokkaasti virkamiehet jarruttavat omien, hyvien suunnitelmiensa toteuttamista. Löytyy jos jonkinlaista syytä, miksi aluetta ei muka voisi rakentaa ripeästi, ja miksi on kaupungille edullista pitää alue vuosikymmeniä rakennustyömaana. Jyväskylän Energian motiivit ovat ymmärrettävämpiä: sen kannattaa siirtää kustannuksia omistajalleen eli kaupungille ja tuleville sukupolville. Mutta päätös asiasta ei kuulu virkamiehille eikä energiayhtiölle, vaan valtuutetuille.

* * *

LINKKEJÄ/VIITTEITÄ:

KymppiR -maankäyttösuunnitelma

Kangas-Tourujoki: Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi. Huhtikuu 2013, Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut
”Ns. pitkän uoman rakentamiskustannukset viherkehällä ovat n. 3,5 miljoonaa euroa. Itse uoman rakentamisen kustannukset ovat n. 1,8 miljoonaa, uoman yli tarvittavien siltojen rakentamiskustannukset vajaa 1 miljoonaa euroa, maamassojen kaivuu- ja kuljetuskustannukset n. 300 000 euroa sekä tilaajatehtävien osuus n. 450 000 euroa.”

Kansallinen kalatiestrategia – Maa- ja metsätalousministeriö
”Vaelluskalakannat eivät pitkällä aikavälillä säily elinvoimaisina ilman luontaista lisääntymiskiertoa. Resurssien ohjaaminen kalakantojen luonnonlisääntymistä edistäviin toimenpiteisiin on nykytilanteessa tarkoituksenmukaista ja jopa välttämätöntä vaelluskalakantojemme monimuotoisuuden säilyttämiseksi.”

Vesipuitedirektiivi: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23. lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista

Virtavesikunnostusten edistäminen Euroopassa (RESTORE)

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä; ELY-keskusten ympäristötyöt
”Joissa ja puroissa kunnostusten tarkoituksena on esimerkiksi helpottaa vaelluskalojen pääsyä koskialueille lisääntymään poistamalla vaellusesteitä.”
”Avustuksia kunnostuksiin on mahdollista hakea maakunnan liittojen, ELY-keskusten, maaseudun kehittämisyhdistysten, yritysten sekä kuntien kautta. Julkista ja EU:n rahoitusta voidaan myöntää hankkeille, joilla on huomattavaa yleistä merkitystä vesistön käytölle tai suojelulle. Esimerkiksi kalatiehankkeita rahoitetaan EU:n kalatalouden ohjaukseen suuntaamalla rahoituksella (KOR).”

Kankaan osayleiskaava

  • Kankaan osayleiskaavan selostusluonnos
    ”Kaavaluonnos on ollut nähtävillä xx.xx. – xx.xx.201x.”
    s.38: ”JE on linjannut, että vesivoimalaitos tulee säilymään alueella ainakin seuraavat 20 – 30 vuotta. Lähivuosina toteutettavalla automatisoinnilla saadaan veden pinnan vaihtelua kuriin ja eroosioongelmia vähennettyä sekä sähköntuotantoa n. 20 % enemmän.”
  • Kankaan osayleiskaavan selostusehdotus
    ”Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 20.11.- 20.12.2012.”
    s.46: ”JE on linjannut, että vesivoimalaitos voidaan säilyttää alueella ainakin seuraavat 50 – 60 vuotta. Mahdollisella automatisoinnilla saataisiin veden pinnan vaihtelua kuriin ja eroosio-ongelmia vähennettyä sekä sähköntuotantoa n. 20 % enemmän.”
  • s.23: ”Vesipuitedirektiivi määrää, että kun voimalaitostoiminnasta mahdollisesti luovutaan, on voimakkaasti muutettu vesimuodostuma palautettava hyvään ekologiseen tilaan kunnostustoimenpitein. Näistä velvoitteista vastaa haitan aiheuttaja eli Tourujoen tapauksessa Jyväskylän Energia Oy.”

4 Responses to “Kaupunkirakennelautakunta 24.9. – 249§ Tourujoki-aloite”

  1. […] Kaukokatseita « Kaupunkirakennelautakunta 24.9. – 249§ Tourujoki-aloite […]

  2. […] lautakunnalle ilmoitettuja, kauniisti sanottuna epätarkkoja kustannusarvioita, joista kirjoitin syyskuussa. Epäselväksi jää, mitä ovat ne päätösesityksessä mainitut […]

  3. […] (Viherryhmän asialistalla oli toinenkin minua erityisesti kiinnostava asia, Tourujoen uomavaihtoehtojen monitavoitearviointi. Työn alla on kyselylomake, jolla kysytään eri asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä näkemyksiä eri vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista. Tourujoen ns. pitkä uoma, joka toimisi myös järvitaimenen elinympäristönä, on ilokseni yhä vahvana vaihtoehtona mukana suunnitelmissa. Tästä asiasta olen kirjoittanut ennenkin.) […]

  4. […] Voimalan käyttöiän pitkittäminen (vaihtoehdot 0+, 1 ja 2) edellyttäisi modernisointia, jonka on arvioitu maksavan Jyväskylän Energia Oy:lle 650 000 €. Toisaalta voimalan purku (vaihtoehto 3) maksaisi kaupungille 750 000 €. Tämä arvio vaikuttaa huomattavasti uskottavammalta kuin lautakunnalle syksyllä hihasta heitetty luku 3-6 M€!! […]