Metsäsuunnitelma on aika uudistaa

23.2.2014

Kaupunkimetsien viimeaikaiset rajut hakkuut ovat herättäneet ihmetystä — ketkä tällaisesta ovat päättäneet ja millä perustein? Kaupungin metsätoimesta on kansalaisten kyselyihin vastattu, että hakkuut ovat hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaisia.

Kaupunkirakennepalveluiden nettisivuilta löytyy Metsäsuunnitelma 2005-2014. Metsätyyppejä ja metsänkäsittelyn yleisiä linjauksia esittelevä pdf-dokumentti on laadittu v. 2005 ja hyväksytty silloisessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.6.2006. Yksityiskohtaisemmat suunnitelmat on jätetty kaupungin metsätoimen vastuulle.

Yleissuunnitelma on sinänsä hyvä ja sitä laadittaessa on kuunneltu eri sidosryhmiä. Mutta sen jälkeen on ollut kahdet vaalit ja yksi kuntaliitoskin, joten metsäsuunnitelma olisi korkea aika uudistaa, tarkentaa ja tuoda uuden lautakunnan hyväksyttäväksi. Kaupungin viherryhmässä kaupunkirakennelautakuntaa edustavan Marja Kuparin esityksestä metsäsuunnitelma otettiin viherryhmän asialistalle. Marjan varajäsenenä pääsinkin sitten kokouksen 20.2. jälkipuoliskolle keskustelemaan metsäpolitiikasta virkamiesten kanssa.

(Viherryhmän asialistalla oli toinenkin minua erityisesti kiinnostava asia, Tourujoen uomavaihtoehtojen monitavoitearviointi. Työn alla on kyselylomake, jolla kysytään eri asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä näkemyksiä eri vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista. Tourujoen ns. pitkä uoma, joka toimisi myös järvitaimenen elinympäristönä, on ilokseni yhä vahvana vaihtoehtona mukana suunnitelmissa. Tästä asiasta olen kirjoittanut ennenkin.)

Ennen kokousta olin perehtynyt metsäsuunnitelmaan ja siihen liittyvään NetForestCity -kartastoon, johon on merkitty metsikkökuviokohtaiset hoitoluokitukset ja hakkuusuunnitelmat. Myllyjärven/Keljonkankaan alueelta, minulle hyvin tutuksi tulleen metsäpolun varrelta, löysin pari huolestuttavaa kohtaa.

Arvometsä katosi

Keskitalvella tehtyjen hakkuiden jäljiltä Roninmäen mastolta avautuu itäänpäin alarinteeseen tämännäköinen maisema, kuten kirjoitin pari viikkoa sitten.

Tämä sähkölinjaan ja mastoa ympäröivään valtion metsään rajautuva kolmiomainen ala on kuvio #886, joka on hoitoluokituksessa merkitty magentanpunaisella ”Arvometsäksi” ja jolle ei ole merkitty tehtäväksi mitään toimenpiteitä. Alla on kaksi kuvakaappausta NetForestCity -karttasivuilta.

Kartassa on palautekanava, jonka kautta kansalaiset voivat kommentoida suunnitelmia. Kirjoitin palautetta kuviosta #886 ja sain viipymättä vastaukset:

14.2.2014 10:50 suunnittelija:

  • Metsäsuunnitelma on työkalu metsäomaisuuden hallintaan ja sitä päivitetään koko ajan, koska myöskään puusto ei pysy samanlaisena. Puuston kehitystä ei voida pysäyttää tiettyyn hetkeen ja sen vuoksi myös toimenpide-ehdotuksia lisätään ja poistetaan tarpeen mukaan. Tällä maiseman vuoksi arvometsäksi luokitellulla kuviolla tehty hakkuu ei ole rikkonut maisemaa tai rinteen siluettia ja alueelle jätetty puusto pehmentää osaltaan tätä vaikutusta maisemaan.

17.02.2014 11:32 suunnittelija:

  • Metsäsuunnitelma on hyväksytty lautakunnassa, jolloin on päätetty hyväksyä metsäsuunnitelma ja hoitoluokitus suunnitelmassa esitetyllä tehokkuudella. Tarkempien vuotuisten tavoitteiden ja vuosittain tehtävien töiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä metsäsuunnitelman päivittämisestä vastaa metsätoimi. Valitettavasti tällä hetkellä käytössämme oleva ohjelma on sellainen, että päivityksiä nettiversioon ei enää saada ja siten metsäsuunnitelman päivitykset eivät ole nähtävissä netissä. Käyttöön on tulossa uudenlainen ohjelma, jonka nettiversioon saadaan myös päivitykset tehtyä. Nettisivuiltamme löytyy kuitenkin ajankohtaista tietoa ja tutkimusta mm. lähimetsien hoidosta, joten kannattaa tutustua.

Kokouksessa keskustelin tästä lisää metsäpäällikkö Marko Kemppaisen kanssa. Hän oli jopa lukenut linkittämäni kirjoitukseni. Jotkut alarinteessä asuvat ihmiset olivat kyseistä hakkuuta kiitelleet, kun nyt aurinko pääsee paistamaan heidän pihaansa. Näkymä rinteestä kaupungille ja Päijänteelle on myös kieltämättä komea. Eri ihmiset toki arvostavat maisemassa eri piirteitä, ja suunnittelussa on eri näkökulmat jotenkin sovitettava yhteen. Mutta sitä en oikein ymmärrä, että maisema-/arvometsäksi luokiteltu metsikkö voidaan hakata ilman että säilyttämisen arvoisena pidetty maisema muuttuu olennaisesti.

Metsäpolku ilman metsää?

Hakkuukarttaan on merkitty vaaleansinisellä – siis avohakattavaksi! — kapea, pitkulainen kuvio #879. Hoitoluokituskartassa sitä ei silti ole merkitty vihreällä talousmetsäksi, vaan tummansinisellä ulkoilu- ja virkistysmetsäksi. Kuvion halki kulkeekin suosittu ulkoilupolku. Täällä on vanhaa kuusikkoa, muutama kelohonkakin pohjantikkojen iloksi ja hyvät marja- ja sienimaastot. Kuvio #879 rajautuu eteläpäässään satavuotiasta kuusikkoa sisältävään kuvioon #13, joka on onneksi karttaankin merkitty tummanpunaisella luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi vanhaksi metsäksi ja suojelualueeksi. Rajalla on valtavan suuri kuusi, jonka katveessa olen viettänyt pitkiä aikoja kuvaten lintulaudan asiakkaita.

Kuvion #879 kohdalle lisätiedoksi on merkitty, että ”Polkua ei tuhota hakkuussa”. Kirjoitin tästäkin palautelaatikkoon ja sain vastauksen jo samana päivänä:

13.2.2014 12:57 Virpi Kauko:

  • Avohakkuu tuhoaisi polun arvon virkistysalueena ja heikentäisi viereisen kuvion 13 luonnonsuojelullista arvoa. Vanhaa metsää ei saa jättää yksinäiseksi saareksi hakkuuaukkojen väliin.

13.2.2014 17:35 suunnittelija:

  • Kaupungin metsäsuunnitelmassa on huomioitu muun muassa metsien virkistys- ja suojeluarvot hyvin laajasti suunnitelmaa tehtäessä. Lisäksi arviointia tehdään aina ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ja toimenpiteiden aikana. Vapaaehtoisesti suojeltua metsää (kuvio 13) ympäröivissä kuvioissa on varttuneita taimikoita, mutta myös puustoisia nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä.

Viherryhmän kokouksessa keskustelimme pitkään suojelualueiden ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen välisistä viherkäytävistä, joita myöten mahdolliset uhanalaiset eläimet pääsevät kulkemaan. Ne on kuulemma suunnitelmissa pyrittykin ottamaan huomioon. Ehdotin, että ainakin virkistysalueilla ja varsinkin näin lähellä suojeltuja tilkkuja avohakkuista luovuttaisiin kokonaan, ja että muutenkin rajummat hakkuut pantaisiin jäihin edes siihen asti että uudet päivitetyt suunnitelmat saadaan voimaan.

Sitä ei tietysti suoriltaan luvattu, mutta kuulemma ainakin Myllyjärven metsiä on nyt ”hoidettu” tältä erää tarpeeksi eikä sinne olla aikeissa mennä koneiden kanssa uudelleen useaan vuoteen. Toivottavasti siis tämäkin, jo lähes luonnonmukaisen kaltaiseksi kehittymässä oleva, tilkku ehtii pelastua. Koko Kauramäen aluetta kuitenkin uhkaa (metsäsuunnitelmasta riippumatta) sinne kaavailtu asuinalue.


Suojeltu kuvio #13 rajautuu eteläpuolella kuvioon #18, josta vanha kuusikko on avohakattu v. 2006. Polku kulkee nyt kuvioiden jyrkkää rajaa myöten. Hakkuuaukko näkyy myös v. 2012 otetun ilmakuvan alareunassa.

Avoin ja vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi

Kymmenen vuotta sitten metsäsuunnitelmaa valmisteltiin yhteistyössä kansalaisten ja sidosryhmien kanssa. Viherryhmän torstaisessa keskustelussa päädyimme siihen, että vastaava, vieläkin avoimempi suunnittelu on syytä käynnistää lähiaikoina. Uutta parempaa karttaohjelmistoa ollaankin jo ottamassa käyttöön, ja mahdollisesti metsäsuunnitelma voitaisiin yhdistää myös kaupungin omaan karttapalveluun.

Erityisesti tulee pohtia kaupunkimetsien hoidon tavoitteita. Nykyisen hoitoluokituskartan hallitseva väri on talousmetsää kuvaava tummanvihreä. Sinisellä merkittyjä ulkoilu- ja virkistysmetsiä on selvästi vähemmän, ja niihinkin kohdistetaan hakkuita. Tummanpunaiset suojelualueet ja magentanpunaiset maisema- tai arvometsät koristavat karttaa pieninä täplinä. Uudessa suunnitelmassa toivoisin näkeväni paljon enemmän näitä muita värejä. Voi kysyä, tarvitseeko puutavaran tuotantoa asettaa päätavoitteeksi millään alueella?

Vanhat metsät hupenevat kaikkialla kovaa vauhtia ja juuri kaupungin pitäisi kantaa vastuunsa eliöyhteisöjen säilymisestä. Metsäpäällikkö Kemppainen kertoi, että kaupunki onkin suojellut useita metsiään (mm. Päijänteen saarissa) vapaaehtoisesti ja saanut niistä valtiolta Metso-ohjelman mukaisesti korvauksia. Talousmetsissäkin ollaan jo ottamassa käyttöön hellävaraisempia, ns. jatkuvaan kasvatukseen perustuvia hakkuumenetelmiä. Kaiken kaikkiaan keskustelu sujui hyvässä ja rakentavassa hengessä, ja odotan paljon uudelta metsäsuunnitelmalta. Sen tulee perustua laajaan ja avoimeen kansalaiskeskusteluun, jossa kuuluu asukkaiden, luonnonsuojelujärjestöjen ja ekologian tutkijoiden äänet.

Jatkossa metsäsuunnitelmat tulisi käsitellä valtuustossa ja kaupunkirakenne- sekä rakennus- ja ympäristölautakunnissa vähintään kerran valtuustokaudessa, samaan tapaan kuin KymppiR -maankäyttöohjelma. Metsäpolitiikka kuuluu meille kaikille jyväskyläläisille ja vaaleissa valitsemillemme valtuutetuille.

* * *

Kaupungin metsäosastollakin ajatellaan luontoa, mutta siellä toivottavasti ajatellaan pidemmälle kuin Heimo Vesa tulostaessaan:

Kommentit on suljettu.