Keski-Suomen kummikansanedustaja Osmo Soininvaara oli Jyväskylässä 27.5. meidän paikallisten Vihreiden vieraana. Päivällä tutustuimme Kankaan alueeseen ja illalla pidimme kirjastolla yleisökeskustelutilaisuuden kaupunkisuunnittelusta.
Hankejohtaja Anne Sandelin sekä projektipäälliköt Tanja Oksa ja Erkki Jaala kaupunkirakennepalveluista esittelivät meille tehdasaluetta ja kertoivat sen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudensuunnitelmista. Sandelinin diaesitys löytyy täältä. JyVistä oli Janne Ruuth, Irene Hallamäki, Veikko Ahola, Marjo Suvanto ja minä. Mukana olivat myös Keskisuomalaisen toimittaja Satu Kakkori ja kuvaaja Riikka Kaakkurivaara.
Tie viettää tehtaan takaa jyrkähkösti kohti jokea. Vasemmalta Osmo Soininvaara, meitä opastanut Tanja Oksa, Janne Ruuth ja Irene Hallamäki (sekä kameran takana Virpi Kauko)
Kankaalle kaavaillaan 2900 asukasta v. 2025 ja 5000 v. 2040 mennessä, sekä 2000 työpaikkaa. Kaikki pysäköinti aiotaan sijoittaa maan alle, jolloin autot eivät vie kohtuuttomasti kaupunkitilaa. Autopaikat aiotaan tarjota lunastettavaksi erikseen, jolloin autottomien asunnonostajien ei tarvitse maksaa naapureidensa autopaikoista – asia, josta Osmo kertoi olevan paljon riitaa Helsingissä. Lisäksi käytetään vuoropysäköintiä, jolloin ruudut ovat tehokkaammassa käytössä ja niitä tarvitaan vähemmän.
Paperikone n:o 4 myydään Kiinaan, jossa se pääsee taas tekemään paperia.
Uusi jokiuoma edellyttää joissakin paikoissa isoja maansiirtotöitä, ja uoman alle jäävä kunnallistekniikka pitää rakentaa ensin. Alueella ei tiettävästi ole pahoin saastuneita maa-aineksia, joiden käsittely vaatisi lisäkustannuksia.
Sandelinin mukaan uoman toteutus voidaan aloittaa aikaisintaan v. 2025. Nopeutus on mahdollista, mutta vaatii suurempia investointeja heti alkuun. Toisaalta jos koko alue rakennettaisiin valmiiksi nyt kaavailtua nopeammassa aikataulussa, niin tuottoakin tulisi nopeammin. Kankaan on arvioitu tuottavan kaupungille voittoa 5–15 M€ v. 2025 mennessä ja 14–23 M€ vuoteen 2040 mennessä.
Näihin lukuihin voi suhteuttaa sen, että pitkän uoman on arvioitu maksavan vain n. 3.5 M€ enemmän kuin pelkän hulevesiojan. Mutta kuten Osmo totesi, kunnollinen kaupunkijoki nostaisi asuntojen arvoa huomattavasti. Hän neuvoi kaupunkia ottamaan tonteista kunnon hinnan, koska rakennusliikkeet rahastavat asunnoista joka tapauksessa niin paljon kuin joku maksaa. Kaupungin ei kannata lahjoittaa rahaa rakennusliikkeille.
Palokkajärvestä laskeva Tourujoki tökkää patoon alueen pohjoispäässä. Kirjoituksen lopussa olevaan ilmakuvaan paikka on merkitty punaisella 1-nuolella.
Padolla ei liene huomattavia esteettisiä arvoja.
Joki jatkaa matkaa 1800-luvulla kaivetussa kanavassa, joka oikaisee vanhan uoman mutkan.
Pätkä vanhaa kuivunutta uomaa näkyy yhä maastossa.
Satakieli laulaa asfaltin keskellä olevassa pikkuisessa metsikössä.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas voimalarakennus suojellaan, vaikka voimala ajettaisiin alas.
Toinenkaan pato ei ole varsinaisesti silmänilo, vaikka kauneus toki on katsojan silmässä.
Padolta vesi putoaa syvään rotkoon pyörittäen voimalaa. Voimalaitoksen teho on 620 kW, ja se tuottaa sähköä 1,5 – 3,5 GWh vuodessa. (Lähde: Kangas/Tourujoki – uoman palauttamisen vaihtoehdot, 2013. Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut)
Toisin sanoen maksimiteho on 0.62 MW ja keskimääräinen käyttöteho 1.5 – 3.5 GWh/8766h = 0.17 – 0.4 MW. Vertailun vuoksi: Keljonlahden voimala tuottaa sähköä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa 163 MW maksimiteholla eli se tuottaa päivässä sen verran sähköä kuin Kankaan pienvoimala vuodessa. ”Peanuts”, kuten Osmo sanoi.
Punatiilinen tehtaanpiippu heijastuu joen pinnasta.
Tehdasalueen jälkeen joki virtaa luonnonsuojelualueen halki. Tourujokilaakso saniaislehtoineen on näillä leveysasteilla erikoinen biotooppi. Uuden kaupungiosan kylkeen jäävä luontoalue pyritään rauhoittamaan ja ohjaamaan enimmät virkistyskäyttäjät rakennetulle itärannalle.
Sen sijaan liito-oravat pyritään ohjaamaan luonnonsuojelualueelle tarjoamalla niille pönttöjä. Juuri äskettäin on löydetty pesivä perhe kohdasta, josta maata pitäisi myllätä uutta jokiuomaa varten.
Kankaalle päättyvälle vanhalle ratapohjalle rakennetaan pyöräily-Baana (oranssi katkoviiva ilmakuvassa). Baana yhdistetään keskusta-alueeseen uudella kevyen liikenteen sillalla luonnonsuojelualueen ja hautausmaan eteläpäässä.
Joki jatkaa matkaansa Kinakujan sillan (punainen 2-nuoli ilmakuvassa) ali kohti Jyväsjärveä.
Ilmakuva on Jyväskylän karttapalvelusta. Baana on merkitty (viitteellisesti) oranssilla, uusi jokiuoma vaaleansinisellä. Nykyinen uoma näkyy kuvassa tummansinisenä.
Follow
Ihan mahtava kertomus ja kuvat tuosta Soininvaaran vierailusta. Tuo satakieli on kuin suoraan silmien edestä ja ylipäätään koko Tourujoen seutu esittäytyy viihtyisänä viherkeitaana. Paitsi tuo patorakennelma on kammotus.
[…] aikatauluasiaahan me ihmettelimme jo viime keväänä, ja vaadimme valtuustoaloitteessakin, että uoma ja koko alue rakennetaan mahdollisimman nopeasti, […]