Metsää puilta

6.2.2014

Myllyjärvellä ja Roninmäessä on hakattu kaupunkimetsiä. Satavuotiaita kuusia on kaadettu uusia taimia varjostamasta. Onko tämä kestävää metsän hoitoa ja uudistusta vai monimuotoisuuden tuhoamista?


1. Tämä metsäpolku oli pitkään osa jokapäiväistä kotimatkaani. Eräs espanjalainen tuttukin piti matkaa bussipysäkille upean eksoottisena luontoelämyksenä. Elokuussa 2013 puihin ilmestyi punaisia merkkejä.

Kuvien päivämäärät näkyvät pitämällä hiirtä kuvan päällä. Kuvat suurenevat klikkaamalla. Numerot viittaavat artikkelin lopussa olevaan karttaan.


1. Metsä polun ympäriltä on pinottu polunvarteen. Nyt kevytväylien risteykseen mahtuisi vaikka liikenneympyrä. Puita on sentään jätetty pystyynkin sen verran että aluetta voi vielä nimittää metsäksi.


2. Tuulimyllyntien ja sähkölinjan välistä metsää on harvennettu rajusti. Ylämyllyjärven talotkin näkyvät. Tuuhea kuusikuja, jonka kohdalta sähkölinja ennen hädintuskin häämötti puunlatvojen takaa, on sentään jätetty pystyyn.


3. Roninmäen maston lähellä oleva komea vanhan metsän laikku on onneksi säästetty. Tässä kohtaa on aika paljon luonnostaan (mm. aiempien talvien tykkylumen painosta) katkenneita puita. Metsän läpi näkyy kuitenkin huolestuttavan paljon valoa…


4. Maston ympärillä kuusikko on pystyssä…


4. …mutta siitä itään päin laskeutuvaan rinteeseen on parturoitu leveä aukko. Keljonkeskuksen yli avautuu nyt näkymä Jyväsjärvelle, keskustaan ja Keljonlahdelle.


4. Sähkölinjan ympärillä oli ennen vain kapea puuton vyöhyke. Vyöhykkeen leventäminen oli ehkä tarpeen jotta puita ei kaatuisi linjoille, mutta ei näin laaja aukko. Yksinäiset puut kaatuvat myrskyssä jopa entistä helpommin, kun puiden juuristot eivät enää tue toisiaan. Toki aukko tuo lisää elintilaa aurinkoista ympäristöä suosiville lajeille, kuten katajille. Mutta se on pois vanhaa kuusimetsää suosivien lajien elintilasta, ja niistä monet ovat uhanalaisia.


5. Sähkölinjan eteläpuolella alkaa jälleen koskematon metsäsaareke.

Valtavassa kuusessa vuosikausia olleella lintulaudalla riittää asiakkaita. Kuusitiainen (vas.) ja hömötiainen ovat osuneet paikalle yht’aikaa.

Pieni puukiipijä löytää kuusesta luomuruokaa (pikkuötököitä kaarnanraosta), mutta auringonkukansiemenen murusetkin maistuvat. Lisää kuvia näistä yhä kutistuvista vanhan metsän tilkuista ja vähän uudemmistakin on artikkeleissa Asfaltin alle?, Ravintola metsän siimeksessä, Käpylinnut lounaalla ja Kiipivä kaarnanpala.

Kaupungin karttapalvelun tuottamaan ilmakuvaan on merkitty viitteellisesti kuvien ottopaikat oranssein numeroin.

Keuruuntien ja Ronsuntaipaleentien varsilta metsää on kaadettu vieläkin rankemmin ottein. Se on oman juttunsa aihe…

Kommentit on suljettu.