Täplähyeenan tunnetuin ääntely muistuttaa ihmisen korvaan hysteeristä naurua. Hyeenoille itselleen naurun sävelkorkeus ja rytmi kertovat yksilön iästä, arvoasemasta sekä tietysti sosiaalisesta tilanteesta. Hyeenalauma on naisvaltainen, muutamasta kymmenestä jäsenestä koostuva yhteisö. (lisää…)
Pauliina Kainulainen (HS Vieraskynä 1.3.2010) löytää syyn ilmastonmuutokselle ja muille ympäristöongelmille länsimaisesta “tiedeuskosta” ja tarjoaa tilalle alkuperäiskansojen henkisiä luontoarvoja. Kainulaisen mielestä luonnon riisto pelkän hyödyn vuoksi on 1700-luvun valistusajattelun perua.
Suurin osa Euroopan metsistä oli hakattu laivoiksi ja polttopuiksi jo keskiajalla, satoja vuosia ennen kuin valistusfilosofiasta saati luonnontieteestä oli kuultukaan. Sudet ja karhut tapettiin lähes sukupuuttoon tuotantoeläimiä syömästä. Missä näkyy noiden tiedeuskon turmelemattomien kansojen luontosuhteen pyhyys ja viisaus? (lisää…)
Ranskalainen tutkimusryhmä on löytänyt suomalaisesta meteoriitista hiiltä erikoisessa, timanttia kovemmassa muodossa. (lisää…)
Tämä kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 27.11.2009.
HS:n tiedesivulla (24.11.09) kysyttiin: “Miksi violetti ei ole sateenkaaressa sinisen ja punaisen välissä, vaan reunimmaisena ennen sinistä?” (lisää…)
Olen ostanut Reilun kaupan tuotteita siitä asti kun niitä 90-luvulla alkoi Suomesta saada. Kun kaupan hedelmävaa’alla tehty valinta voi vaikuttaa siihen, raivataanko sademetsiä banaaniplantaašeiksi vai ei, ja pääsevätkö ecuadorilaisen pienviljelijän tai maatyöläisen lapset kouluun vai onko heidän raadettava viljelyksillä, niin valinta on helppo.
Reilun kaupan tuotteita pitäisi myös kaupungin suosia omissa hankinnoissaan kahvitarjoiluja myöten, ei vain yksityisten kansalaisten. (lisää…)
Tämä kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla lokakuussa 2007, jolloin terveydenhoitoalan joukkoirtisanoutumisuhka oli otsikoissa.
Kolumnissaan (HS 7.10.2007) Jaakko Lyytinen kirjoittaa geenin itsekkyydestä, altruismista ja ammattiliitoista. Ilahduttavaa, että ihmisten käyttäytymistä pohditaan tavanomaista laajemmin evoluutiobiologisesta näkökulmasta ja vieläpä positiivisessa hengessä. Lyytisen kirjoitus kuitenkin sisältää joitakin epätarkkuuksia.
Richard Dawkinsin v. 1976 lanseeraama käsite “geenin itsekkyys” ei suinkaan tarkoita, että “itsekkyys olisi ohjelmoitu elävien olentojen geeneihin”, saati että “itsekkyyteen johtavat geenit jyräisivät”. Usein asia on juuri päinvastoin: yksilöiden epäitsekkyyttä ei esiinny vain geenien itsekkyydestä huolimatta, vaan sen vuoksi. (lisää…)
Tämä kirjoitus on julkaistu Puheenvuorona Keskisuomalaisen pääkirjoitussivulla 30.8.2007.
Geenimuuntelua on puolusteltu mm. väittämällä, että se vähentäisi torjuntakemikaalien käyttöä viljelyssä ja olisi siten tavanomaista ympäristöystävällisempää. Biotekniikkayhtiöiden mainospropaganda on uponnut ainakin Helsingin Sanomien taloustoimitukseen hyvin (HS 15.8. ja 21.8.).
Todellisuudessa torjunta-aineita käytetään muuntogeenisten lajikkeiden viljelyssä saman verran ja enemmänkin kuin tavanomaisten. (lisää…)
Kettukusu (vas.), kuva Bryce McQuillan. Opossumi (oik.), kuva Cody Pope.
Tämä kirjoitus julkaistiin Keskisuomalaisen mielipidepalstalla huhtikuussa 2007.
Uudesta-Seelannista kertovassa kiinnostavassa artikkelissa (22.4. 2007) mainittiin, että Australiasta turkiseläimeksi tuotu “opossumi” on lisääntynyt saarilla hillittömästi petoeläinten puuttuessa ja tuhoaa metsiä syömällä puut lehdettömiksi. (lisää…)
Tämä kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla huhtikuussa 2007.
Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon asteroiditörmäyksen tai muun globaalin mullistuksen seurauksena ns. “K/T-rajalla”, liitukauden ja tertiäärikauden rajalla n. 65 miljoonaa vuotta sitten. Perinteisesti on ajateltu tällöin vapautuneen tilan vauhdittaneen ratkaisevasti nisäkkäiden kehitystä.
Pikku-uutinen “Dinojen tuho ei tärkein nisäkkäiden evoluutiossa” HS:n tiedesivulla 3.4.2007 kertoo uuden tutkimuksen kyseenalaistavan tämän syy-yhteyden. (lisää…)
Aamulehti pyysi Darwin-seuralta ja piispa Juha Pihkalalta oheisartikkelit Galápagos-saaria käsittelevään artikkeliin. Lähetin sinne oheisen tekstin, joka julkaistiin 24.12.2006 — huomattavasti lyhennettynä, mutta pääartikkelissa oli paljon tutuntuntuisia lauseita. Otsikko on toimituksen käsialaa.
Luonnonvalinnan perusidea on yksinkertainen: eliöyksilöiden välillä on eroja eri ominaisuuksien suhteen, jotka on osaksi peritty vanhemmilta. Tiettyyn ympäristöön parhaiten sopeutuneet yksilöt saavat enemmän sukua jatkavia jälkeläisiä kuin muut, ja siten lisääntymismenestystä edistäneet perinnölliset piirteet yleistyvät seuraavissa sukupolvissa. (lisää…)
Luet parhaillaan arkistoa aiheesta Luonto.