Luonnonvalinnan perusidea on yksinkertainen: eliöyksilöiden välillä on eroja eri ominaisuuksien suhteen, jotka on osaksi peritty vanhemmilta. Tiettyyn ympäristöön parhaiten sopeutuneet yksilöt saavat enemmän sukua jatkavia jälkeläisiä kuin muut, ja siten lisääntymismenestystä edistäneet perinnölliset piirteet yleistyvät seuraavissa sukupolvissa.
Tämä periaate tunnettiin jo ennen Darwinia, mutta hän oivalsi laajamittaisen evoluution tapahtuvan luonnonvalinnan kautta: laji voi muuttua erilaiseksi tai jakautua useiksi eri ympäristöihin sopeutuneiksi uusiksi lajeiksi. Kaikki lajit ovat kehittyneet samasta kantamuodosta pitkän ajan kuluessa.
Darwinin pääteoksessaan Lajien synnyssä 1859 julkaisema luonnonvalintateoria on kestänyt aikaa paremmin kuin moni muu tieteellinen teoria: geenitutkimuksesta ja muista uusista löydöistä se on 150 vuoden ajan saanut yhä lisää vahvistusta. Löydettyään Madagaskarilta orkidean, jonka mesi on 30 cm pitkien kannusten pohjalla, Darwin oli päätellyt sen pölytykseen sopeutuneen pitkäkärsäisen yöperhosen olemassaolon — ja otus löytyikin v. 1903.
Biologiassa ei itse asiassa olisi mitään mieltä ilman Darwinin oivallusta. Evoluutio luonnonvalinnan kautta tekee ymmärrettäväksi luonnon moninaiset ilmiökokonaisuudet, jotka muuten olisivat ja aiemmin olivatkin selittämättömiä ja vain uskonnollisin tai myyttisin tarinoin luonnehdittavissa.
Viime aikoina on myös yhä enemmän alettu soveltaa evoluutio-näkökulmaa muillakin tieteenaloilla, mm. taloustieteissä, antropologiassa, psykologiassa ja uskontotieteessä. Taloustieteissä yksilöt on perinteisesti oletettu rationaalisiksi, omaa etua tavoitteleviksi toimijoiksi. Kuitenkin käyttäytymiseemme vaikuttavat monenlaiset synnynnäiset tunteet. Taipumus ”reiluun peliin” ja yhteistyöhön sellaisissakin tilanteissa, joissa siitä ei ole yksilölle välitöntä hyötyä, perustunee lajillemme kehittyneeseen psykologiseen sopeumaan. Luonnonvalinnan suosima piirre lienee myös vaikkapa kiintymys omaa puolisoa ja lapsia kohtaan.
Virpi Kauko
FT, matemaatikko
Darwin-seuran puheenjohtaja
Aamulehti pyysi Darwin-seuralta ja piispa Juha Pihkalalta oheisartikkelit Galápagos-saaria käsittelevään artikkeliin ”Saarten salaisuus”. Lähetin sinne oheisen tekstin, joka julkaistiin 24.12.2006 huomattavasti lyhennettynä otsikolla ”Evoluutio toimii myös parisuhteessa”.
FollowTags: Evoluutio
Terve
Olen insinööriteknokrattti joka olen kiinnostunut biomimiikka insinöörisuunnittelusta.
Tämä tarkoitta teollisuusvakoilua luonnossa olevista koneista. Solut ja muut ovat meistä makatronisiakoneita jotka toimii, kuten Bill Gates sanoi ja muut ”kuin elävä tiekoneohjelma”.
A.Jos tai et halua saada, niin minulla on yksi tiedosto <1MB tekstiä, jossa ihmettelen näitä
B: Voisitko selittää miten ja mistä tulee ”elämä” ja mistä siihen tulee ”tietokoneohjelma”
ja miten ne saadaan yhteen? Tätä ihmettelen.
C.Insinöörien näkemyksiä ei näköjään huomioida siellä missä on Darwin esillä, voisitko sanoa miksi?Yst terveisin
A. Aiheesi kuulostaa kiinnostavalta, lähetä vain (virpi miuku kauko piste org)
B. Maapallon elämä lienee kehittynyt DNA:ta yksinkertaisemmista molekyyleistä, jotka pystyivät rakenteensa vuoksi tekemään itsestään kopioita ympärillään olevista aineksista. Varmaa tietoa tästä ei kuitenkaan ole kellään. Nykyisissä eliöissä DNA on se ohjelmakoodi, jonka mukaan eliö rakentuu ja toimii.
C. Onhan elämää ja sen evoluutiota tutkittu paljonkin insinöörinäkökulmasta, ks. esim. Steven Vogelin kirja Kissan tassut ja katapultit. Ja insinöörien ja biologien yhteistyönä on selvitetty sitäkin miten muinaiset, vain fossiileina tunnetut eläimet ovat liikkuneet.