Eläintarhat tekevät tärkeää työtä säilyttäessään uhanalaisten lajien geenipooleja ja edistäessään ihmisten myönteistä suhtautumista luonnonsuojeluun. Korkeasaari on mukana mm. lumileopardin suojeluohjelmassa. Vankeudessa eläinten elämä ei tosin välttämättä ole kovin onnellista, vaikka niitä hoidettaisiin hyvin ja häkki olisi yritetty tehdä mahdollisimman viihtyisäksi.
Amurinleopardi (Amur Leopard, Panthera pardus orientalis).
Amurinleopardeja on luonnossa enää 30 – 40 yksilöä ja eläintarhoissakin alle sata ”puhdasrotuista”. Leopardeja on 7-9 alalajia, yksi Afrikassa ja muut Aasiassa. Leopardeja uhkaavat samat asiat kuin muitakin suuria kissapetoja: ihmisasutuksen leviämisen aiheuttama elinympäristön pirstoutuminen ja saaliseläinten harveneminen sekä salametsästys turkin tai petovihan takia. Lajina leopardi on kuitenkin selviytynyt muita paremmin; niitä arvioidaan olevan maailmassa yhteensä yli satatuhatta.
Lumileopardi (Snow Leopard, Panthera uncia)
on uuden DNA-tutkimustiedon perusteella läheisempää sukua tiikerille kuin leopardille. Kotiseudullaan Tiibetissä ja Himalajan vuoristossa asuu noin 4000 – 6000 lumileopardia.
Amurintiikeri (Amur Tiger, Panthera tigris altaica) eli siperiantiikeri
elää luonnonvaraisena enää Siperian kaakkoisimmassa kolkassa Amur-joen alueella. Venäjällä on 300 – 400 amurintiikeriä ja Kiinan puolella joitakin kymmeniä. Eläintarhoissa niitä on hiukan enemmän. Kaikki kuusi nykyisin elävää tiikerin alalajia ovat uhanalaisia. Niitä metsästetään paitsi turkin ja petovihan vuoksi myös siksi, että kiinalainen uskomuslääkintäteollisuus maksaa niistä hyvin. Tiikereitä on yhteensä luonnossa noin 3000.
Manuli eli arokissa (Pallas’ cat; Felis manul eli Otocolobus manul) on kotoisin Keski-Aasian aroilta. Sillä on varsin hypnoottinen katse.
Saukko (Otter; Lutra lutra)
on touhukas ja leikkisä otus. Saukkokannat vähenivät kaikkialla Euroopassa viime vuosisadalla metsästyksen, hyönteismyrkkyjen ja vesistöjen saastumisen vuoksi, mutta ovat rauhoitettuina ja ympäristön puhdistuttua vähitellen toipumassa. Suomessa asuu kolmisentuhatta saukkoa.
Visentti (European Bison; Bison bonasus)
on aikoinaan metsästetty lähes sukupuuttoon, mutta saatu pelastetuksi 1900-luvulla, samoin kuin amerikkalainenkin biisoni. Tarhattuja visenttejä on vapautettu alkuperäisille asuinalueilleen. Nykyään luonnonvaraisena elää parituhatta visenttiä seitsemässä Itä-Euroopan maassa.
Partakorppikotka (Lammergeier, Gypaetus barbatus)
ei ole enää uhanalainen. Tarhassa kasvatettuja lintuja on onnistuneesti vapautettu takaisin luontoon. Partakorppikotkia elää Euroopan, Afrikan ja Keski-Aasian vuoristoalueilla. Ne syövät raatoja ja pitävät erityisesti luista. Linnun punainen väri johtuu rautaoksidipitoisesta mudasta, jossa se mielellään rypee.
Kuningasmerikotka (Steller’s Sea-Eagle; Haliaeetus pelagicus)
pesii Itä-Siperiassa Kamtshatkan niemimaalla ja talvehtii Kuriileilla ja Japanissa. Kuningasmerikotkia on noin 5000 ja määrä on vähenemässä ihmistoiminnan vuoksi: ryöstökalastus, vesivoimalat, rannoille rakennetut öljyteollisuuslaitokset, metsänhakkuut, jokien saastuminen, ympäristömyrkyt jne. Sukulaislajit tavallinen merikotka sekä Yhdysvaltain vaakunalintu valkopäämerikotka on jo suojelutoimin saatu palautettua elinvoimaisiksi.
Einon kärkiväli on isompi kuin varpushaukan ja variksen.
Mustikkamaalla on hienoja eläinveistoksia. Korkeasaaren oikeat karhut olivat jo vetäytyneet talviunille 12.11.2011, vaikka syksy on ollut tavallista lämpimämpi.
Follow