Sikainfluenssapiikistä narkolepsia?

”Alustavien, vielä tarkentuvien tulosten mukaan Pandemrix-rokotteita saaneiden 4–19-vuotiaiden riski sairastua narkolepsiaan oli yhdeksänkertainen samanikäisiin rokottamattomiin verrattuna”,
todetaan THL:n tiedotteessa.

Narkolepsiatyöryhmän väliraportissa annetuista luvuista kuitenkin on laskettavissa, että Pandemrix-rokotettujen lukumäärään suhteutettu riski sairastua oli pikemminkin kolminkertainen verrattuna samalla aikavälillä sairastuneisiin rokottamattomiin. Myös rokottamattomilla narkolepsiaa ilmeni v. 2010 selvästi enemmän kuin aiempina vuosina.

LASKU 1: Rokotettuja sairastui kolminkertainen määrä

Narkolepsiaan sairastumisia on raportin mukaan tapahtunut viime vuosina eri ikäryhmissä seuraavasti:

Ikäryhmä 2006 2007 2008 2009 2010 Populaatio Rokotettu %
0-4 0 0 0 1 0 298 114 208 686 70%
5-9 0 1 0 0 18 287 786 215 496 75%
10-14 2 1 5 3 29 302 423 232 704 77%
15-19 3 4 9 6 15 334 636 178 920 53%
5-19 yht. 5 6 14 9 62 924 845 627 120 68%
Kaikki 44 59 60 68 102 5 351 427 2 622 464 49%

Vuosina 2006-2009 siis tapauksia oli 5-19-vuotiailla keskimäärin 8.5 vuosittain ja viime vuonna yli seitsenkertainen määrä. Aikuisilla ja pikkulapsilla tapauksia oli saman verran tai vähemmänkin kuin ennen.

Raportissa ei lue suoraan, miten moni noista 62:sta v. 2010 sairastuneesta lapsesta ja nuoresta oli saanut rokotteen. Sen sijaan siinä lukee:

”Tammikuun 25. päivään mennessä saadun rekisteritiedon sekä potilasasiakirjojen tarkastelun perusteella vuosina 2009-2010 Suomessa sairastui narkolepsiaan 60 iältään 5-19-vuotiasta lasta ja nuorta. Näistä 52:lla (87 %) narkolepsiaoireet ilmenivät pandemiarokotuksen jälkeen.”

Äskeisen taulukon mukaan tuonikäisiä sairastui vuosina 2009-2010 yhteensä 71, ei 60. Kysyin THL:stä (10.2.) selvitystä tähän kohtaan. Vastausta odotellessa voi arvailla, että tuossa tarkoitetaan jotakin kahta kalenterivuotta lyhyempää aikaväliä X.

Aikavälillä X siis sairastui 8 rokottamatonta 5-19-vuotiasta ja 52 rokotettua. Rokotettuja oli noin kaksi kolmannesta ikäryhmästä. Näin ollen

  • Rokottamattomien joukossa oli 8 tautitapausta 297725:stä
    eli 27 tapausta miljoonaa lasta ja nuorta kohti.
  • Rokotettujen joukossa oli vastaavasti 52 tautitapausta 627120:sta
    eli 83 tapausta miljoonaa kohti.

Siis lukumäärään suhteutettuna rokotetuilla narkolepsiaa ilmeni kolminkertainen määrä rokotettuihin verrattuna — ei yhdeksänkertaista. Sama asia toisin ilmaistuna:

  • Jos ketään ei olisi rokotettu, niin sairastuneita olisi ollut 8 / 0.32 ~ 25
  • Jos kaikki olisi rokotettu, niin sairastuneita olisi ollut 52 / 0.68 ~ 76
  • 76 / 25 ~ 3
  • Rokotuksen jälkeen sairastuneista 52 henkilöstä noin 17 (=25-8) eli noin kolmannes olisi sairastunut ilman rokotustakin.

LASKU 2: Rokottamattomillakin tautitapaukset kolminkertaistuivat

Koska emme tiedä, millä aikavälillä X nuo mainitut sairastumiset tapahtuivat, vertailu aiempien vuosien lukuihin on vaikeaa. Mutta koska rokotukset tuossa ikäryhmässä tehtiin loppuvuodesta 2009 (pääosin viikoilla 45-50), niin rokotuksen jälkeen sairastuneita ei voi olla pidemmältä kuin runsaan vuoden ajalta.

Jos aikaväli X oli osapuilleen vuosi 2010 tai noin vuoden mittainen jakso esim. rokotuskampanjasta alkaen, niin em. lukuja voi suhteuttaa siihen, että vuosina 2006–2009 narkolepsiaan sairastui vuosittain 8.5 lasta ja nuorta 940000:sta (ikäluokat ovat hieman pienentyneet 5 vuodessa) eli 9 tapausta miljoonaa kohti. Koska 27/9=3 ja 83/9~9, niin lukumääriin suhteutettuna

  • Rokottamattomien joukossa narkolepsiatapauksia
    oli v. 2010 kolminkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna
  • Rokotettujen joukossa narkolepsiatapauksia
    oli v. 2010 yhdeksänkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna.

Jälkimmäinen vertailu on harhaanjohtava, koska se peittää juuri sen havainnon, että tautiriskiä kohotti jokin muukin tekijä kuin pelkkä rokotus.

Raportissa arvellaankin, että itse H1N1-influenssaviruskin (tai sen ja rokotteen yhteisvaikutus) voisi altistaa narkolepsialle, jos ihmisellä on lisäksi tietty altistava geeni. Epidemia oli pahimmillaan viikoilla 43-49 ja alle 19-vuotiaiden rokotukset vilkkaimmillaan viikoilla 45-51, joten moni oli ehkä ehtinyt jo saada viruksen ennen rokotusta. Siten on mahdollista, että osa niistäkin, jotka sairastuivat rokotuksen jälkeen, olisivat sairastuneet muutenkin. Tällöin rokotuksen aiheuttama lisäriski olisi pienempi kuin edellä lasketusti kolminkertainen.

Miten laskettu?

THL:n ilmoittama yli yhdeksänkertainen riski vaikuttaa siis liioittelulta. Itse asiassa koko laskelmakin, jolla siihen on päädytty (raportin s.12), on outo: tulos näyttää vaihtelevan sen mukaan, miten seuranta-aika rajataan. Pyysin THL:stä tähänkin kohtaan lisävalaistusta; kerron lisää jos sieltä vastataan.

4 Responses to “Sikainfluenssapiikistä narkolepsia?”

  1. Sini Sukka sanoo:

    Tarkistin laskelmasi vielä R:n Fisherin tarkalla ja sain riskiksi 3.08
    95% luottamusväli arviolla on 1.46 – 7.52

    Eli näillä tiedoilla riski voi olla mitä vain puolentoista ja 7 ja puolen väliltä, muttei sentään yhdeksää.

    Hyvä huomio.

  2. Virpi sanoo:

    Kiitos! Tuo sairastuneiden määrähän on (onneksi!) niin pieni tilastoksi, että virhemarginaali on väistämättä aika iso. THL:n omassa laskussakin se oli 4.5–21.4, mikä jo osaltaan kertoo että tulos on vähintäänkin viitteellinen.

  3. Jussi Luoto sanoo:

    Vaihtaisitteko otsikkoa? Se on harhaanjohtava. Narkolepsia ei tarkoita samaa kuin unitauti. Unitauti on vaarallinen aivotulehdus, joka johtaa kuolemaan varsin nopeasti hoitamattomana. Monikohan jo luulee, että sikainfluenssarokotuksesta voi saada unitaudin?

  4. Virpi sanoo:

    Hyvä huomio. Vaihdoin otsikon tähän ja jatko-osaan.