Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 4.3. oli listalla isoja asioita, ja kokous venyi lähes puoleenyöhön. Vasta peruskorjatussa upeassa valtuustosalissa nähtiin outoja ja jopa lainvastaisia menettelytapoja Lyseon lukiota ja omaishoidontukea käsiteltäessä.
Omaishoito-asiaa käsiteltäessä puheenjohtaja esti valtuustoa keskustelemasta asian palautuksesta ja palautuksen perusteluista. Tämä on laitonta, kuten Antti-Juhani Kaijanaho perustelee blogissaan, josta myös Keskisuomalainen uutisoi.
Tässä kirjoituksessa keskityn Lyseo-käsittelyn virheellisyyksiin. Esittelytekstissä on asiavirheitä, ja vastaesitys painostettiin vetämään pois väittämällä sitä samaksi kuin jo nurin äänestetty palautusesitys. En tiedä rikottiinko tässäkin lakia, mutta ainakin puheenjohtajan ja kaupunginlakimiehen tulkinnat aiheuttivat pahaa sekaannusta.
Mistä pitikään päättää?
Kaupunginhallituksessa ja koulutuskuntayhtymässä pari vuotta palloteltu kysymys 110-vuotiaan Lyseo-rakennuksen pysymisestä lukiona tuli vihdoin valtuuston käsiteltäväksi.
Koulutuskuntayhtymä oli marraskuussa esittänyt kaksi vaihtoehtoista mallia kaupungin valittavaksi. Malli 1 poistaisi Lyseo-rakennuksen lukioverkosta, malli 2 taas säilyttäisi sen. Mallin 2 toteutukselle kky oli asettanut ehdot:
- kaupunki lunastaa Lyseo-talon takaisin hintaan 1 M€
- kaupunki peruskorjauttaa Lyseo-talon
- kaupunki rakennuttaa uuden lisärakennuksen
- kaupunki vuokraa em. rakennukset kky:lle 20 vuodeksi hintaan
450 000 €/v + indeksikorotus
Nyt oli (tai piti olla!) kysymys siitä, suostuuko kaupunki näihin ehtoihin vai ei. Tätä ei kuitenkaan ollut helppoa päätellä esityslistan tekstistä.
Pykälän 44 otsikolla ”Kaupungin ohje koulutuskuntayhtymälle lukioverkkoa koskevassa päätöksenteossa” ei ole mitään tekemistä nyt käsiteltävän asian kanssa, vaan se on vain tullut kopioiduksi lukioasian aiemmista käsittelyvaiheista.
Esittelytekstin mukaan ”koulutuskuntayhtymä on edellyttänyt kaupungilta 1,1 miljoonan euron vuotuista lisäpanostusta koulutuskuntayhtymälle kahdenkymmenen vuoden ajaksi – – -” Mutta eihän kky ole edellyttänyt mitään tuollaista! Kky:n ehtojen täyttämisen kustannuksia ovat kaupungin virkamiehet ihan itse arvioineet.
Merkitään tiedoksi
Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin aiemman esityksen mukaan valtuusto olisi valtuuttanut kaupunginhallituksen neuvottelemaan koulutuskuntayhtymän kanssa em. sisältöisen sopimuksen. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan halunnut sellaista esittää valtuustolle, vaan päätti 4.2. äänin 6-7 vastoin kaupunginjohtajan esitystä, että em. investointeihin ei ole varaa, vaan valitaan kky:n vaihtoehdoista malli 1.
Yli 30 valtuutetun vaatimuksesta Lyseo-asia tuotiin valtuuston käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus valmistelee valtuuston esityslistan, ja 25.2. kokouksessa Tuija Mäkinen (vihr) ehdotti pohjaesitykseksi alkuperäistä kaupunginjohtajan esitystä Lyseo-investoinneista ja vuokrauksesta kky:lle, mutta esitys hävisi äänin 4-8 (1 tyhjä). Kaupunginhallituksen pohjaesitykseksi tuli ”Valtuusto merkitsee tiedoksi lukioverkkoasian käsittelyn kaupungin toimielimissä.” Yleensä ilmoitusasioissa käytetyn fraasin käyttö tärkeän päätöksen pohjaesityksenä kuulostaa suoranaiselta keljuilulta!
Eri mieltä olevien valtuutettujen olisi siis pitänyt itse kirjoittaa vastaesitys – tai jälleen kerran kopioida se Anderssonin aiempi, mallin 2 mukainen esitys.
Palautusesitys ja vastaesitys
Parituntisessa keskustelussa kuultiin useita hyviä ja huonoja argumentteja Lyseon säilytyksen puolesta ja vastaan. Jaakko Selin (kok) ehdotti asiaa palautettavaksi valmisteltavaksi evästyksellä ”Asia tulee valmistella siten, että Jyväskylän Lyseo voi jatkaa toimintaansa vähintään 600 oppilaan lukiona nykyisellä sijaintipaikallaan hyödyntäen myös vanhaa lyseotaloa lukiokäytössä.”
Kannatetun palautusesityksen jälkeen puheenaihe vaihdettiin (valtuuston työjärjestyksen 18 § mukaisesti) palautukseen. Keskustelun jälkeen palautuksesta äänestettiin. Äänin 39-25 (3 tyhjää) valtuusto päätti jatkaa itse asian käsittelyä. Jaakko Selin teki vastaesityksen:
”Valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen neuvottelemaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa sellaisen ratkaisun, jossa Jyväskylän Lyseo voi jatkaa toimintaansa vähintään 600 oppilaan lukiona nykyisellä sijaintipaikallaan hyödyntäen myös vanhaa lyseotaloa lukiokäytössä.”
Sopimusneuvottelu on valmistelua?
Kun kaikki pyydetyt puheenvuorot oli puhuttu, puheenjohtaja Pauli Partanen (kok) totesi keskustelun päättyneeksi. Sitten hän totesi – kaupunginlakimies Tiina Mikkolan neuvoja kuunneltuaan – että vastaesitys merkitsisi asian palauttamista kaupunginhallituksen valmisteltavaksi, josta oli jo äänestetty.
Tämän hämmästyttävän tulkinnan edessä esitys vedettiin pois, joten siitä ei päästykään äänestämään.
Hetkinen. Onko se asian valmistelua, että neuvotellaan toisen osapuolen kanssa valtuuston antamien ohjeiden mukainen sopimus? Ei tietenkään – sehän on päätöksen täytäntöönpanoa! Ja valtuuston päätösten täytäntöönpanohan on nimenomaan hallituksen tehtävä.
Puheenjohtaja Partanen ja kaupunginlakimies Mikkonen ovat nyt tehneet aika pahoja möhläyksiä. Harmi, että valtuutetutkin menivät lankaan, eivät kyseenalaistaneet tuota absurdia tulkintaa eivätkä vaatineet esitystä äänestykseen.
Jos vastaesityksestä tekee palautusesityksen se, että siinä annetaan kaupunginhallitukselle toimintaohjeita, niin onko muunlaisia esityksiä sitten olemassakaan? Myös se kaupunginjohtajan esitys, joka oli alunperin tarkoitus tuodakin valtuustolle hallituksen pohjaesityksenä, olisi tällä ”logiikalla” ollut palautusesitys!
Follow