Vihreyttä kaavoituspolitiikassa?

Artikkeli julkaistiin Jyväskylän Vihreiden vaalilehdessä Avoimempi Jyväskylä 5.10.2012.

Hyvällä kaupunkisuunnittelulla asuinalueet saadaan viihtyisiksi ja asumisen ja liikkumisen aiheuttamat ympäristöhaitat vähäisiksi. Jos ihmiset pääsevät kotoaan työpaikoille, palveluihin ja vapaa-ajan viettoon helposti ja nopeasti kävellen, pyörällä, bussilla tai junalla, niin omaa autoa ei välttämättä tarvita. Tällöin melua ja päästöjä syntyy vähemmän, eikä aikaa tuhlaudu ruuhkissa seisomiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjatut tavoitteet ovat melkein kuin Vihreiden ohjelmista: edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä, luonnon monimuotoisuutta, ympäristönsuojelua sekä joukko- ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun.

Lähimetsä asfaltin alle?

Jyväskylän lounaisosassa, ysitien ja Ronsuntaipaleentien välisessä mäkisessä maastossa eri ikäiset metsälaikut vanhoista jyhkeistä kuusikoista uusiin hakkuuaukioihin muodostavat vaihtelevan mosaiikin, jossa viihtyy monimuotoinen eläimistö. Pieni lähimetsä lenkkipolkuineen, hiihtomaastoineen, marja- ja sienimaineen sekä lampineen on ihmistenkin ahkerassa virkistyskäytössä.

Mustankorkean kaatopaikan ja meluisan moottoritien väliin on suunnitteilla lähes 9000 asukkaan pientalovaltainen Kauramäen asuinalue ja Eteläportin kauppakeskus.


Kaavakartassa vihreän alueen sisään levittäytyy parisataa hehtaaria hiekanruskeita asuintalolaikkuja. Alueen eteläreunalla moottoritien varressa on isot kirkkaanpunaiset ns. vähittäiskaupan suuryksiköille varatut kolmiot. Eteläportilta pohjoiseen Ylämyllyjärvelle kiemurtelee katu tiheiden korkeuskäyrien poikki.

Osayleiskaavan keskeisiä tavoitteita ovat: [- – -] osoittaa ja turvata alueen nykyiset sekä uudet sisäiset, keskeiset virkistys- ja luontoarvot ja virkistysreittiyhteydet

Eteläportin – Kauramäen osayleiskaavaa esiteltiin yleisötilaisuudessa 22.8.2012. Kysyin, mitä kaavaselostukseen kirjattu tavoite luonto- ja virkistysarvojen turvaamisesta käytännössä merkitsee, kun suurin osa alueen marja- ja sienimaista jäisi asfaltin alle.

”Niinhän siinä valitettavasti kävisi”, vastasi kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho. ”Aina kun uutta rakennetaan, joudutaan heikentämään alueella ennestään asuvien etuja laajemman edun vuoksi. Mutta kyllä niitä marja- ja sienimaita myös jäisi, sekä uusien että vanhojen asukkaiden käyttöön.”

Kaavassa tavoitellaan joukkoliikenteen käytön lisäämistä ja henkilöautoriippuvuuden vähentämistä.

Epäilen ääneen henkilöautoriippuvuuden vähentymistä, kun kaikissa samanlaisissa omakotilähiöissä (mm. viereisellä Ylämyllyjärvellä) on lähes joka talossa kaksi autoa. Kaavoitusarkkitehti näyttää kaavakartassa pääkadun varressa olevia kerrostaloja ja vakuuttaa, että yhdyskuntarakenne on riittävän tiivis toimivan joukkoliikenteen ylläpitoon ja perheet pärjäävät yhdellä autolla.

Eteläportti nousee haudastaan?

Eteläporttiin suunniteltiin vuonna 2007 enemmänkin vähittäiskaupan suuryksiköitä. Huhtikuussa 2009 ympäristöministeriön punakynä poisti ne maakuntakaavasta, koska ne olisivat hajauttaneet yhdyskunta- ja palvelurakennetta sekä lisänneet
liikennetarvetta ja liikenteestä ympäristölle aiheutuvia
haittoja.

Uudessa kaavaluonnoksessa hypermarketteja on vähemmän ja asutusta enemmän. Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksessä (JYSLY ry) epäillään, että keskelle metsää kaavailtu asuinalue on tekaistu perusteluksi hypermarkettien rakentamiselle:

”Ajatushan tässä koko suunnitelmassa tuntuu olevan, että Kauramäki on rakennettava, jotta saadaan Eteläportti liitettyä kaupunkirakenteeseen – ja niinhän kaavan esittelyteksteissä suoraan sanotaankin”, kommentoi JYSLYn kaavoitusvastaava Silja Parri.

Yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Susiluoma kritisoi yleisemminkin Jyväskylän kasvukeskeisyyttä. Hän pitäisi ekologisesti mielekkäänä Jyväskylän täydennysrakentamisen lisäksi Keski-Suomen muiden hyvien yhteyksien varrella olevien keskusten kehittämistä.

* * *

Kuinka tiivis on riittävän tiivis?

Ihmisten viihtyvyyden, palveluiden toimivuuden ja luontoarvojen säilymisen kannalta edullisin olisi tiivis yhdyskuntarakenne, jonka lomassa on (lähes) luonnontilaisia alueita.

Mutta kuinka paljon olemassaolevan asutuksen läheltä voi nipistää viheralueita uusille rakennuksille ennen kuin viihtyisä kaupunki muuttuu kolkoksi asfalttiaavikoksi? Miten suuria metsiköiden täytyy olla, jotta ne riittävät ihmisten virkistäytymiseen tai liito-oravien elinympäristöiksi?

Jos uskomme Tilastokeskuksen ja kaupungin väestöennusteisiin, niin vuonna 2040 Jyväskylässä asuu 154 000 ihmistä, siis 22 000 enemmän kuin nykyään. KymppiR-maankäyttösuunnitelmassa annettujen tietojen mukaan tällä hetkellä hyväksytyt kaavavarannot riittävät yli 10 000:lle asukkaalle, ja Kankaan alueelle mahtuu suunnitelmien mukaan 4000.

Tarvitaanko kokonaan uusia metsälähiöitä kuten Kauramäki tai Valkeamäki lainkaan, vai voitaisiinko kaikki asuttaa olemassaolevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen ”vanhaan” Jyväskylään sekä aluekeskuksiin (Säynätsaloon, Korpilahdelle, Tikkakoskelle, Palokkaan, Vaajakoskelle jne.)? Jos kaupunki kasvaisi pikemminkin korkeutta kuin laajuutta, niin nykyiset neliökilometrit riittäisivät useammille ihmisille ja lähiluontoakin säilyisi.


Ylä-Mäyrämäessä lähimetsä jo kaatuu talojen ja katujen tieltä.

Comments are closed.