{"id":89,"date":"2009-12-01T20:37:03","date_gmt":"2009-12-01T18:37:03","guid":{"rendered":"http:\/\/v.kauko.org\/?p=89"},"modified":"2012-09-13T10:50:34","modified_gmt":"2012-09-13T08:50:34","slug":"sateenkaaren-varit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/v.kauko.org\/?p=89","title":{"rendered":"Sateenkaaren v\u00e4rit"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/v.kauko.org\/wp-content\/uploads\/2009\/12\/150-kauko_sateenkaari_jy.jpg\" alt=\"\" title=\"Sateenkaari Ylist\u00f6nrinteen edess\u00e4\" width=\"120\" class=\"alignleft size-full wp-image-1162\" \/> HS:n tiedesivulla (24.11.09) kysyttiin: &#8221;Miksi violetti ei ole sateenkaaressa sinisen ja punaisen v\u00e4liss\u00e4, vaan reunimmaisena ennen sinist\u00e4?&#8221;<br \/>\n<!--more--> Tietokirjailija Timo Suvanto kertoili kaikenlaista v\u00e4riopin historiasta, mutta ei vastannut itse kysymykseen.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/v.kauko.org\/wp-content\/uploads\/2009\/12\/pieni-v090928_002.jpg\" title=\"Sateenkaari Ylist\u00f6nrinteen edess\u00e4\" width=\"400\" height=\"267\" class=\"alignnone size-full wp-image-365\" srcset=\"https:\/\/v.kauko.org\/wp-content\/uploads\/2009\/12\/pieni-v090928_002.jpg 400w, https:\/\/v.kauko.org\/wp-content\/uploads\/2009\/12\/pieni-v090928_002-300x200.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/p>\n<p>Sateenkaari syntyy, kun auringon valo taittuu sadepisaroista. Koska valon eri aallonpituudet taittuvat hieman eri kulmassa, valo hajoaa eriv\u00e4risiksi kaariksi aallonpituuden mukaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Esimerkiksi noin 430 nanometrin aallonpituisen valon ihmissilm\u00e4 aistii violettina, 470 sinisen\u00e4, 570 keltaisena ja 680 punaisena.<\/p>\n<p>Violettia lyhytaaltoisempi valo on ihmissilm\u00e4lle n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ultraviolettia, siksi violetti n\u00e4kyy sateenkaaressa reunimmaisena. Vastaavasti punaista pitk\u00e4aaltoisempi infrapuna on n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja punainen on siis kaaren toisella reunalla. (Monet linnut n\u00e4kev\u00e4t my\u00f6s ultraviolettia, joten niille sateenkaari on viel\u00e4 v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mpi kuin meille.)<\/p>\n<p>Kysyj\u00e4 lienee miettinyt sit\u00e4 havaintoa, ett\u00e4 sekoitettaessa punaista ja sinist\u00e4 vesiv\u00e4ri\u00e4 tms. syntyy violettia. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ihmissilm\u00e4 aistii violettina my\u00f6s tietynlaisen sekoituksen eri aallonpituuksia, joita punaiset ja siniset v\u00e4riaineet yhdess\u00e4 heijastavat.<\/p>\n<p>V\u00e4rien sekoitusominaisuuksia on tapana havainnollistaa v\u00e4riympyr\u00f6in yms. kaavioin, joissa kutakinv\u00e4ri\u00e4 saadaan kahta naapuriv\u00e4ri\u00e4 sekoittamalla. Jos v\u00e4riaineiden sijasta sekoitetaan valons\u00e4teit\u00e4, saadaan erilaisia v\u00e4ris\u00e4vyj\u00e4. Sateenkaaressa kuitenkin on vain puhtaita aallonpituuksia, ei sekoituksia.<\/p>\n<p>Virpi Kauko, FT<br \/>\nJyv\u00e4skyl\u00e4<\/p>\n<p><em>T\u00e4m\u00e4 kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 27.11.2009.<\/em><\/p>\n<p><em>Suvanto vastasi kirjoitukseeni huomauttaen, ett\u00e4 sateenkaaressakin vierekk\u00e4iset aallonpituudet sekoittuvat, koska aurinko ei ole pistem\u00e4inen vaan n\u00e4kyy kiekkona.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>HS:n tiedesivulla (24.11.09) kysyttiin: &#8221;Miksi violetti ei ole sateenkaaressa sinisen ja punaisen v\u00e4liss\u00e4, vaan reunimmaisena ennen sinist\u00e4?&#8221;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[74,69],"tags":[43,42],"class_list":["post-89","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-taivas","category-tiede","tag-aallonpituus","tag-vari"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/89","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=89"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/89\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1814,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/89\/revisions\/1814"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=89"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=89"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=89"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}