{"id":625,"date":"2011-02-26T23:54:50","date_gmt":"2011-02-26T21:54:50","guid":{"rendered":"http:\/\/v.kauko.org\/?p=625"},"modified":"2012-06-17T13:59:16","modified_gmt":"2012-06-17T11:59:16","slug":"geenitieteen-kuuma-peruna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/v.kauko.org\/?p=625","title":{"rendered":"Geenitieteen kuuma peruna"},"content":{"rendered":"<p>Joukko geenitutkijoita ja muuta v\u00e4ke\u00e4 luovutti eduskunnalle 18.1.2011 <a href=\"http:\/\/www.geenit.fi\/RinnakkaiseloTurvattava.pdf\"><i>&#8221;Vetoomuksen eri tuotantomuotojen tasavertaisen rinnakkaiselon puolesta ja geenikieltoa vastaan Suomessa \u2014 Gm-viljelylain tulisi nojautua biologisten tieteiden tutkimustuloksiin&#8221;.<\/i><\/a> Paperi on monin tavoin kummallinen, otsikosta alkaen. <!--more--> Vetoomus allekirjoituksineen, l\u00e4hdeviitteineen ja liitteineen l\u00f6ytyy kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisolan <a href=\"http:\/\/www.mv.helsinki.fi\/home\/tammisol\/\">sivustolta<\/a>, jolla esitell\u00e4\u00e4n geenitekniikkaa yksipuolisen positiivisessa valossa. <\/p>\n<h3>Mik\u00e4 &#8221;geenikielto&#8221;?<\/h3>\n<p>Geenitekniikan puoltajathan usein keskusteluissa pieks\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 surkeaa olkiukkoa, ett\u00e4 ihmiset vastustaisivat gm-elintarvikkeita siksi, etteiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 mit\u00e4 geenit ovat ja pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t saavansa ruoasta geenej\u00e4. Nytk\u00f6 allekirjoittajat siis itse pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 eduskunta olisi aikeissa kielt\u00e4\u00e4 geenit?<\/p>\n<p>Asia liittyy hallituksen  <a href=\"http:\/\/217.71.145.20\/TRIPviewer\/show.asp?tunniste=HE+246\/2009&#038;base=erhe&#038;palvelin=www.eduskunta.fi&#038;f=WORD\">lakiesitykseen 246\/2009 muuntogeenisest\u00e4 kasvintuotannosta.<\/a> Lakiesityksess\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n toimenpiteist\u00e4, joilla pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n gm-tuotteet erill\u00e4\u00e4n tavanomaisista ja luomutuotteista &#8212; ja vahingonkorvauksista, jos sekoittumista kuitenkin p\u00e4\u00e4see tapahtumaan. <\/p>\n<p>Lakiesitys ei sano halaistua sanaa siit\u00e4, mit\u00e4 tutkimuslaboratoriossa saa tai ei saa tehd\u00e4. Lakia sovellettaisiin &#8221;muuntogeenisen kasviaineiston&#8221; viljelyyn, varastointiin ja kuljetukseen &#8212; ei siis lainkaan tieteelliseen tutkimukseen, jota puolestaan koskee <a href=\"http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1995\/19950377\">geenitekniikkalaki.<\/a> Lakiesityksess\u00e4 todetaan lis\u00e4ksi, ett\u00e4 toimenpiteiden on oltava tieteellisesti perusteltuja. Vetoomuksen v\u00e4itteet, ett\u00e4 lakiesitys &#8221;syrjii uutta biologiaa&#8221; ja &#8221;vaarantaa teknologisen kehityksen, elinkeinovapauden ja soveltavan biotutkimuksen tulevaisuuden maassamme&#8221; j\u00e4\u00e4v\u00e4t perusteluitta. Ovatkohan allekirjoittajat lakiesityst\u00e4 edes lukeneet?<\/p>\n<h3>Perunatutkimuksen h\u00e4m\u00e4r\u00e4t l\u00e4hdeviitteet<\/h3>\n<p>Ainoa konkreettinen asia, joka vetoomustekstiss\u00e4 mainitaan lakiesityksen viaksi, on gm-perunapellon suojakaistan leveys, joka allekirjoittajien mielest\u00e4 on ylimitoitettu. T\u00e4m\u00e4k\u00f6 siis on se suomalaisen tieteen tulevaisuuden polttavin kysymys, joka sai professorit mobilisoitumaan karvahattul\u00e4hetyst\u00f6ksi??<\/p>\n<p>Yli 500 allekirjoittajasta 215 on &#8221;v\u00e4hint\u00e4\u00e4n dosentteja&#8221;, joten voisi odottaa, ett\u00e4 v\u00e4itteille ja vaatimuksille l\u00f6ytyy vankat tieteelliset perusteet, kun kerran vetoomuksessa on oikein l\u00e4hdeluettelokin. Katsotaanpas. Vetoomuksen mukaan <\/p>\n<blockquote><p>&#8221;eritt\u00e4in laajojen tutkimusten mukaan lajikesekoittuminen on perunalla eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 Suomessa, eik\u00e4 se merkitsev\u00e4sti riipu viljelmien v\u00e4lisist\u00e4 et\u00e4isyyksist\u00e4 (vaan muista seikoista) [3-4].&#8221;\n<\/p><\/blockquote>\n<p>L\u00e4hdeviite n:o 3 on yhden allekirjoittajan, maisteri (!) Jussi Tuomiston, mielipidekirjoitus (!) Helsingin Sanomissa. Siin\u00e4 lukee mm.:<\/p>\n<blockquote><p>&#8221;Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa tutkittiin kahdella rinnakkaisella tutkimuksella, mitk\u00e4 tekij\u00e4t aiheuttavat lajikesekaantumisia perunanviljelyss\u00e4. Tuomisto ja Huitu (2008a, b) tutkivat siemenperunapeltoja viiden vuoden aikajaksolla. Aineistona oli 2 524 perunapeltoa, 9 203 hehtaaria, jolta ker\u00e4ttiin pistokokeina l\u00e4hes 1,3 miljoonaa perunakasvia. Tutkimusten mukaan vieraita lajikkeita l\u00f6ytyi ainoastaan 0,006 prosenttia. Et\u00e4isyydell\u00e4 ei ole havaittu olevan tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta biosekaantumisiin. Siemenperunan tuotannossa lajikesekaannusraja on 0,2 prosenttia.&#8221;\n<\/p><\/blockquote>\n<p>Mainittuun  Tuomiston ja Huidun artikkeliin sent\u00e4\u00e4n viitataan vetoomuksessa suoraankin (viite n:o 4), mutta sit\u00e4 ei ole julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdess\u00e4.  Sit\u00e4paitsi se k\u00e4sittelee otsikkonsa mukaisesti muuntogeenisen ja tavanomaisesti jalostetun perunan rinnakkaisviljelyn <b>kustannuksia<\/b>, ei lajikesekaannuksia tai niiden syit\u00e4.<\/p>\n<p>Artikkelinsa mukaan Tuomisto ja Huitu eiv\u00e4t ole itse tutkineet 2524:\u00e4\u00e4 perunapeltoa, kuten Tuomisto mielipidekirjoituksessaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, vaan Eviran niist\u00e4 tekem\u00e4\u00e4 tutkimusta. Ja mitk\u00e4 ne &#8221;kaksi rinnakkaista tutkimusta&#8221; ovat? Merkinn\u00e4t a ja b viittaavat saman artikkelin suomen- ja englanninkielisiin versioihin (joista j\u00e4lkimm\u00e4inen on julkaistu perunatutkijoiden konferenssijulkaisussa). <\/p>\n<blockquote><p>&#8221;Tutkimuksessa tarkasteltiin Eviran tarkastusaineiston perusteella l\u00e4himm\u00e4n perunapellon yhteytt\u00e4 vieraiden lajikkeiden esiintymiseen niill\u00e4 lohkoilla, joilla et\u00e4isyys on alle 20 metri\u00e4. T\u00e4lle yhteydelle laskettiin ep\u00e4parametrinen Spearmanin korrelaatiokerroin. Korrelaatiokerroin on hyvin pieni (-0,03), eik\u00e4 tilastollisesti merkitsev\u00e4 (p=0,15). T\u00e4m\u00e4 siis kertoo, ett\u00e4 alle 20 metrin et\u00e4isyyksill\u00e4 ei havaita tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 et\u00e4isyyden ja vieraiden lajikkeiden esiintymisen v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n edellisten vuosien viljelyhistorialla (0,05) ja peltolohkojen koolla (-0,06) ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4 vaikutusta siihen, l\u00f6ytyik\u00f6 perunapellolta vieraita lajikkeita.&#8221;\n<\/p><\/blockquote>\n<p>T\u00e4llainen tulos ei kerro yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n suojaet\u00e4isyyden riitt\u00e4vyydest\u00e4 lajikesekaantumisen ehk\u00e4isyn kannalta. Jotakin metrim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voitaisiin ehk\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tietyiss\u00e4 riskirajoissa riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4, jos t\u00e4ll\u00e4 et\u00e4isyydell\u00e4 tai kauempana toisistaan olevilta pelloilta ei olisi lainkaan l\u00f6ydetty vieraita lajikkeita. Mutta artikkelissa ei lue mit\u00e4\u00e4n sellaista. <\/p>\n<p>Eviran aineiston ja siit\u00e4 tehdyn tilastoanalyysin dokumentointi artikkelissa on muutenkin riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Siin\u00e4 on liikaa muuttujia, joiden vaikutuksia ei ole yritettyk\u00e4\u00e4n erottaa toisistaan. Artikkelissa todetaan, ett\u00e4 yksi syy vieraan lajikkeen esiintymiseen voisi olla se, ett\u00e4 edellisen\u00e4 vuonna pellossa on viljelty eri lajiketta, ja peltoon vahingossa j\u00e4\u00e4neist\u00e4 mukuloista olisi kasvanut uusia kasveja. Mutta koska osalla pelloista oli viljelty samaa lajiketta vuosikausia, niin t\u00e4m\u00e4n tekij\u00e4n vaikutus olisi voitu eliminoida vertaamalla sellaisia peltoja niihin, joissa lajiketta oli vaihdettu. <\/p>\n<p>Artikkelissa ei edes kerrota, oliko noissa korrelaatiolaskuissa otettu huomioon, oliko se l\u00f6ydetty erilainen mukula sit\u00e4 lajiketta, jota oli aiemmin viljelty samassa pellossa, vai sit\u00e4 jota viljeltiin samalla kaudella viereisess\u00e4 pellossa, vai jotakin muuta. <\/p>\n<p>N\u00e4iden ep\u00e4selvyyksien vuoksi ei voi arvioida, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin lajikesekaantumiset johtuivat naapuripellon karkulaisista ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin maahan j\u00e4\u00e4neist\u00e4 vanhoista mukuloista. Koska j\u00e4lkimm\u00e4inen syy ei liity mitenk\u00e4\u00e4n suojaet\u00e4isyyksiin, niin niist\u00e4 ei t\u00e4m\u00e4nk\u00e4\u00e4n vuoksi voi t\u00e4m\u00e4n tarkastelun nojalla sanoa mit\u00e4\u00e4n relevanttia. <\/p>\n<p>Jos &#8221;geenikielto&#8221;-vetoomuksen allekirjoittajille kelpaa tieteellisen\u00e4 l\u00e4hdeviitteen\u00e4 mielipidekirjoitus, jossa vedotaan tutkimukseen, jossa on tutkittu aivan eri asiaa kuin jota vetoomuksessa yritet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 viittauksella perustella, niin vetoomuksen vaatimus tieteellisiin tutkimustuloksiin nojaamisesta joutuu todella kummalliseen valoon. Eik\u00f6 geenitekniikan k\u00e4yt\u00f6lle viljelykasveissa tosiaan l\u00f6ydy t\u00e4m\u00e4n uskottavampaa tieteellist\u00e4 tukea?<\/p>\n<p>EDIT 27.2.: <a href=\"http:\/\/ojs.tsv.fi\/index.php\/tt\/issue\/view\/651\">Uusimmassa Tieteess\u00e4 Tapahtuu -lehden (1\/2011)<\/a> kirjoituksessa &#8221;Muuntogeeniset kasvit ja tutkijoiden motiivit&#8221; (PDF-linkki sis\u00e4llysluettelossa) kolme biologiakin kritisoi kyseist\u00e4 adressia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Joukko geenitutkijoita ja muuta v\u00e4ke\u00e4 luovutti eduskunnalle 18.1.2011 &#8221;Vetoomuksen eri tuotantomuotojen tasavertaisen rinnakkaiselon puolesta ja geenikieltoa vastaan Suomessa \u2014 Gm-viljelylain tulisi nojautua biologisten tieteiden tutkimustuloksiin&#8221;. Paperi on monin tavoin kummallinen, otsikosta alkaen.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,7,73],"tags":[],"class_list":["post-625","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-geenimuuntelu","category-politiikka","category-ymparistovaikutukset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/625","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=625"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/625\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1668,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/625\/revisions\/1668"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=625"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=625"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=625"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}