{"id":441,"date":"2010-11-13T02:02:33","date_gmt":"2010-11-13T00:02:33","guid":{"rendered":"http:\/\/v.kauko.org\/?p=441"},"modified":"2011-11-28T12:28:25","modified_gmt":"2011-11-28T10:28:25","slug":"monimuotoisuuden-hupeneminen-uhkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/v.kauko.org\/?p=441","title":{"rendered":"Monimuotoisuuden hupeneminen uhkaa"},"content":{"rendered":"

\"\"
\nEkologian professori Ilkka Hanski puhui Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 biodiversiteetist\u00e4 ja sit\u00e4 nakertavista ilmi\u00f6ist\u00e4. Elinymp\u00e4rist\u00f6jen pirstaloituminen kaventaa viel\u00e4 sukupuuttokynnyksen paremmalla puolella sinnittelevien lajien pelivaraa.
\n<\/p>\n

\"Ilkka<\/a>Professori Hanski luennoi otsikolla ”Hupeneva luonnon monimuotoisuus – ihmiskunnan pahin uhka?”<\/em> kaupunginkirjastolla 9.11.2010. Jyv\u00e4skyl\u00e4n seudun ja Korpilahden luonnonsuojeluyhdistysten sek\u00e4 Suomen Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 avoin tilaisuus veti Minnansaliin puolentoistasataa kuulijaa.<\/p>\n

Lajien synty ja tuho<\/h4>\n

Biodiversiteetin<\/strong><\/em> toi yleiseen tietoisuuteen evoluutiobiologi Edward O. Wilson.<\/strong> 1980-luvulla joukolta tunnettuja tieteentekij\u00f6it\u00e4 kysyttiin, mitk\u00e4 asiat uhkaavat pahimmin maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuutta. Esiin nousivat tavanomaiset ep\u00e4illyt: ydinsota, talouden romahtaminen, energian loppuminen, otsonikerroksen oheneminen, totalitarismi, kommunismi, kapitalismi… ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 ei mainittu. Mutta Wilsonin mielest\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6jen tuhoutuminen ihmistoiminnan vaikutuksesta ja t\u00e4st\u00e4 seuraava massasukupuutto on pahin uhka. Muiden katastrofien vaikutus kest\u00e4\u00e4 vain satoja vuosia, mutta h\u00e4vinneiden tilalle ei tule uusia lajeja vuosimiljooniin. Ihmisen n\u00e4k\u00f6kulmasta tuho siis on peruuttamaton.<\/p>\n

Professori Hanski hahmotteli luennossaan el\u00e4m\u00e4n, maailmankaikkeuden ja kaiken aikaskaalaa:<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nsyntyi X vuotta sitten<\/td>\n<\/tr>\n
Maailmankaikkeus<\/td>\n13 700 000 000<\/td>\n<\/tr>\n
Maapallo<\/td>\n4 600 000 000<\/td>\n<\/tr>\n
El\u00e4m\u00e4<\/td>\n1 200 000 000<\/td>\n<\/tr>\n
Monisoluiset<\/td>\n600 000 000<\/td>\n<\/tr>\n
Nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t<\/td>\n220 000 000<\/td>\n<\/tr>\n
Ihminen<\/td>\n200 000<\/td>\n<\/tr>\n<\/table>\n

Maapallo on selviytynyt jo viidest\u00e4 massasukupuutosta. Niist\u00e4 viimeisin sattui 65-66 miljoonaa vuotta sitten, kun parikilometrinen asteroidi t\u00f6rm\u00e4si Meksikoon ja aiheutti valtavan ilmastonmuutoksen, joka tappoi mm. dinosaurukset.<\/p>\n

Fossiiliaineiston perusteella lajin elinik\u00e4 on yleens\u00e4 1-10 miljoonaa vuotta. Satojen miljoonien vuosien mitassa lajeja on kuollut sukupuuttoon suunnilleen samaan tahtiin kun uusia on syntynyt: 10% – 100% miljoonassa vuodessa eli prosentin tuhannesosia vuosisadassa.<\/p>\n

(Prosentteja ei tietysti voi skaalata n\u00e4in suoraviivaisesti. Kun jokin suure muuttuu vakiosuhteessa per aikayksikk\u00f6, niin kasvu\/v\u00e4heneminen on eksponentiaalisesti kiihtyv\u00e4\u00e4, ”korkoa korolle”. T\u00e4ss\u00e4 kuitenkin arvio antaa oikean suuruusluokan, koska uusia lajeja syntyy jatkuvasti h\u00e4vinneiden tilalle.) <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n\n\n\n\n\n
Vuosi<\/td>\nsukupuuttoja \/ 100 a<\/td>\n<\/tr>\n
100 000 000 eaa.<\/td>\n0.001 – 0.01 %<\/td>\n<\/tr>\n
2010<\/td>\n1 %<\/td>\n<\/tr>\n
2050<\/td>\n10 %<\/td>\n<\/tr>\n<\/table>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lajeista kuolee sukupuuttoon noin prosentti vuosisadassa, siis satoja kertoja nopeammin kuin normaalisti. Vauhti on ehk\u00e4 jopa kovempi kuin aiemmissa joukkotuhoissa – ja kiihtyy yh\u00e4. Evoluutio on yksinkertaisesti liian hidas korvatakseen h\u00e4vikin.<\/p>\n

Maailmassa el\u00e4\u00e4 noin 1.5 miljoonaa tunnettua lajia ja luultavasti paljon enemm\u00e4n tuntemattomia. Elinymp\u00e4rist\u00f6jen nykyisell\u00e4 h\u00e4vitysvauhdilla monet lajit ehtinev\u00e4t kuolla sukupuuttoon jo ennen kuin niit\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n. <\/p>\n

Madagaskar<\/h4>\n

\"\"<\/a>Intian valtameress\u00e4 400 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Afrikan mantereesta sijaitseva Madagaskar on Hanskille tuttu saari, sill\u00e4 h\u00e4n on itse tutkinut siell\u00e4 lantakuoriaisten evoluutiota ja ekologiaa. Mannerlaattojen liikkeiss\u00e4 se on irtautunut Afrikasta 160 miljoonaa vuotta sitten ja Intiasta 80 miljoonaa vuotta sitten, jolloin dinosaurukset viel\u00e4 eliv\u00e4t t\u00e4ytt\u00e4 h\u00f6nk\u00e4\u00e4. <\/p>\n

Madagaskarin luonto on siis kehittynyt pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4hes eristyksiss\u00e4. Siell\u00e4 onkin paljon endeemisi\u00e4 lajeja (=joita ei ole miss\u00e4\u00e4n muualla). <\/p>\n

Madagaskar on saareksi suuri: 587 000 km\u00b2 eli l\u00e4hes kahden Suomen kokoinen. Suurella saarella mahtuu el\u00e4m\u00e4\u00e4n useampia lajeja kuin pienell\u00e4 saarella: ei vain siksi, ett\u00e4 tilaa ja erilaisia ekolokeroita on enemm\u00e4n, vaan my\u00f6s siksi ett\u00e4 lajin yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla riitt\u00e4v\u00e4n suuri jotta tautiepidemiat tai muut satunnaiset katastrofit eiv\u00e4t helposti h\u00e4vit\u00e4 koko populaatiota. <\/p>\n

Valitettavasti Madagaskarin luonnon ainutlaatuinen monimuotoisuus my\u00f6s tuhoutuu viel\u00e4 pelottavampaa vauhtia kuin maapallon keskim\u00e4\u00e4rin. Saari on ollut l\u00e4hes kokonaan mets\u00e4\u00e4, mutta nyt luonnontilaisia metsi\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 vain 10 % kapeana vy\u00f6hykkeen\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 vuoristoisella it\u00e4rannikolla. <\/p>\n

Ihmisi\u00e4 on saarella el\u00e4nyt vasta noin 1500 vuotta, mutta heid\u00e4n tuhovaikutuksensa alkoi pian. Ensimm\u00e4isen\u00e4 kuolivat sukupuuttoon isot el\u00e4imet, kuten j\u00e4ttil\u00e4ismakit ja elefanttilinnut. Saarella el\u00e4\u00e4 yh\u00e4 makeja, mutta ne ovat kaikki pieni\u00e4 ja uhanalaisia.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kissamakeja. Kuva: Chris Gin<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n\n\n
Vuosi<\/td>\nMadagaskarin v\u00e4kiluku<\/td>\n<\/tr>\n
2002<\/td>\n16 miljoonaa<\/td>\n<\/tr>\n
2010<\/td>\n20 miljoonaa<\/td>\n<\/tr>\n
2025<\/td>\n30 miljoonaa<\/td>\n<\/tr>\n<\/table>\n

.<\/p>\n\n\n\n\n\n
 <\/td>\nMadagaskar<\/th>\nSuomi<\/th>\n<\/tr>\n
Luonnontilaisia metsi\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4<\/td>\n10 %<\/td>\n4 %<\/td>\n<\/tr>\n
Metsien h\u00e4vi\u00e4misnopeus 1980 – 2000<\/td>\n1.4 %\/vuosi<\/td>\n2 %\/vuosi<\/td>\n<\/tr>\n
Metsien h\u00e4vi\u00e4misnopeus 2010 —<\/td>\n0 %<\/td>\n?<\/td>\n<\/tr>\n<\/table>\n

Madagaskarin metsi\u00e4 ei uhkaa niink\u00e4\u00e4n mets\u00e4teollisuus kuten Suomessa, vaan kaskiviljely, josta nopeasti kasvava v\u00e4est\u00f6 raapii elantonsa. Suomessakin elettiin kaskiviljelyll\u00e4 viel\u00e4 400 vuotta sitten. Madagaskarilla hallitus on sent\u00e4\u00e4n her\u00e4nnyt suojelemaan j\u00e4ljell\u00e4olevia metsi\u00e4, mutta Suomessa ei viel\u00e4.<\/p>\n

Sukupuuttokynnys<\/h4>\n
\"\"<\/a>
T\u00e4pl\u00e4verkkoperhonen. Kuva Ilkka Hanskin artikkelista Sukupuuton partaalla, Natura 3\/2009<\/figcaption><\/figure>\n

Ilkka Hanski on tutkimusryhmineen kehitt\u00e4nyt matemaattisia malleja, joilla lajien ekologiaa, uhanalaisuutta ja sukupuuttoriski\u00e4 voidaan kvantifioida. <\/p>\n

Heid\u00e4n tutkimuslajikseen on valikoitunut Ahvenanmaan kedoilla el\u00e4v\u00e4 t\u00e4pl\u00e4verkkoperhonen. Lajin elinymp\u00e4rist\u00f6 on luonnostaan pirstaleinen: kedot ovat pienin\u00e4 laikkuina ja niit\u00e4 erottavat mets\u00e4t, ihmisasumukset ja vesialueet. Yksitt\u00e4inen perhonen lent\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana vain muutamia kilometrej\u00e4, joten laji jakautuu enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n erillisi\u00e4 ketoverkostoja asuttaviksi metapopulaatioiksi. Pienilt\u00e4 kedoilta perhoset h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t kokonaan v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4, mutta laji ei kuole kokonaan sukupuuttoon, koska naapurikedoilla se menestyy paremmin ja aina uudet yksil\u00f6t perustavat perheen tyhjille kedoille.<\/p>\n

Hanskin tutkimuksessa keskeinen k\u00e4site on metapopulaatiokapasiteetti<\/strong><\/em> – ketojen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, pinta-aloista, keskin\u00e4isist\u00e4 yhteyksist\u00e4, kasvillisuudesta yms. riippuva tunnusluku, joka kuvaa ketoverkoston ”hyvyytt\u00e4” t\u00e4pl\u00e4verkkoperhosen elinymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. <\/p>\n

\"\"<\/a>
Asuttujen ketojen osuus metapopulaatiokapasiteetin funktiona. Kuva Ilkka Hanskin ja Otso Ovaskaisen artikkelista The metapopulation capacity of a fragmented landscape. Nature 404, 755-758 (13.4.2000)<\/figcaption><\/figure>\n

Tutkijat ovat kulkeneet kedoilla perhosia ja niiden toukkia laskien. Perhosten asuttamien ketojen osuus verkostossa on osoittautunut riippuvan ep\u00e4lineaarisesti metapopulaatiokapasiteetista: se romahtaa nollaan \u00e4killisesti, kun kapasiteetti painuu tietyn kynnysarvon<\/a> alle. <\/p>\n

Sukupuuttokynnykseksi<\/strong><\/em> sanotaan sit\u00e4 alueen metapopulaatiokapasiteetin arvoa, jonka huonommalla puolella alue ei ole elinkelpoinen kyseiselle lajille. Kynnyksen paremmalla puolella oleva alue taas kykenee el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n sukupolvesta toiseen jonkin kokoisen populaation.<\/p>\n

Alueen metapopulaatiokapasiteetti ja sukupuuttokynnys ovat tietysti lajikohtaisia suureita, ja ne voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 mille tahansa lajille ja sen asuinalueelle. Jotkut lajit ovat ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 ominaisuuksien suhteen vaativampia, toisille kelpaa vaatimattomampikin tontti.<\/p>\n

Monet uhanalaiset k\u00e4\u00e4v\u00e4t tarvitsevat el\u00e4\u00e4kseen lahopuuta. Mit\u00e4 useampi motti lahopuuta hehtaarilla, sen useampi k\u00e4\u00e4p\u00e4laji alueella menestyy. Puiden j\u00e4tt\u00e4minen avohakkuuseen auttaa vain, jos niit\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n paljon.<\/p>\n

Samasta syyst\u00e4 korpil\u00e4hteiden yms. avainbiotooppien suojelu ei auta niist\u00e4 riippuvaisia uhanalaisia lajeja, jos ne ovat vain pieni\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 saarekkeita liian kaukana toisistaan. Suojelualueiden on oltava niin suuria, ett\u00e4 sukupuuttokynnys ylittyy.<\/p>\n

Mustikan peitteisyys on v\u00e4hentynyt Suomessa 50 vuodessa. Se ei kest\u00e4 avohakkuuta ja maan muokkausta. <\/p>\n

Elinymp\u00e4rist\u00f6jen metapopulaatiokapasiteetti on Suomessa heikentynyt laajalti, ja monin paikoin monen lajin sukupuuttokynnyksen huonommalle puolelle. T\u00e4h\u00e4n on syyn\u00e4 ennen kaikkea avohakkuuvaltainen mets\u00e4talous.<\/p>\n

Sukupuuttovelka<\/h4>\n

Wisconsinissa aloitettiin laajamittainen mets\u00e4talous 1800-luvulla. V. 1950 tutkittiin mets\u00e4n harvenemisen vaikutusta kasveihin. Putkilokasvilajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 laskettiin 5 km s\u00e4teisiss\u00e4 koeympyr\u00f6iss\u00e4, joiden mets\u00e4peitteisyys vaihteli 0-60 %. Yll\u00e4tt\u00e4en lajeja oli keskim\u00e4\u00e4rin 30 ympyr\u00e4n mets\u00e4isyydest\u00e4 riippumatta. <\/p>\n

Englannissa jo v. 1859 tehdyn tutkimuksen mukaan lajim\u00e4\u00e4r\u00e4n logaritmi riippui lineaarisesti mets\u00e4isyyden logaritmista. <\/p>\n

Wisconsinia tutkittiin uudelleen v. 2005. Mets\u00e4peitteisyys ei ole alueella juuri muuttunut. Nyt lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuikin (lineaarisesti) mets\u00e4peitteest\u00e4. Lajeja oli kadonnut 55 vuodessa, sit\u00e4 useampia mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n koealalla oli mets\u00e4\u00e4. <\/p>\n

Monet lajit reagoivat viiveell\u00e4<\/strong> ymp\u00e4rist\u00f6n pirstoutumiseen. Elinolojen heiketess\u00e4 laji ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 katoa heti, vaan vasta vuosikymmenten kuluttua. T\u00e4ll\u00f6in on otettu sukupuuttovelkaa.<\/a><\/p>\n

Hanski esitti kartan, jossa Suomi oli jaettu nelj\u00e4\u00e4n vy\u00f6hykkeeseen:
\n1 Varsinais-Suomi, 2 ”V\u00e4li-Suomi”, 3 Kainuu, 4 Lappi. Vieress\u00e4 oli pylv\u00e4sdiagrammi, joka kuvasi tunnettujen kovakuoriaislajien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kussakin vy\u00f6hykkees\u00e4. (Vastaava kuvio, jossa on enemm\u00e4n vy\u00f6hykkeit\u00e4, l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a>)<\/p>\n

HAVAINTO: Lajeja on pohjoisessa v\u00e4hemm\u00e4n kuin etel\u00e4ss\u00e4, mutta pohjoisessa (3, 4) l\u00e4hes kaikki ovat yh\u00e4 tallessa, kun taas etel\u00e4ss\u00e4 (1, 2) suurin osa lajeista on h\u00e4vinnyt sin\u00e4 aikana kun ne on tunnettu. Metsien laatu alueilla 2 ja 3 on kuitenkin kokolailla sama. Vain Lapissa on enemm\u00e4n vanhoja luonnonmetsi\u00e4. <\/p>\n

SELITYS: Kainuussa metsi\u00e4 on hakattu vasta 50 vuotta, Savossa\/H\u00e4meess\u00e4 jo satoja vuosia. Kainuussa monet lajit viel\u00e4 sinnittelev\u00e4t, vaikka elinymp\u00e4rist\u00f6 on jo heikentynyt niin, ett\u00e4 laji on tuhoon tuomittu.<\/p>\n

Sukupuuttovelka tulee maksettavaksi kohta. Sen voi maksaa kahdella tavalla: joko sukupuuttoja tapahtuu tai elinymp\u00e4rist\u00f6 paranee ratkaisevasti.<\/p>\n

Aikaviive riippuu paitsi lajista my\u00f6s siit\u00e4, miten l\u00e4hell\u00e4 sukupuuttokynnyst\u00e4 sen ymp\u00e4rist\u00f6n tila on. Kaukana kynnyksest\u00e4 kanta asettuu nopeasti uudelle tasolle: paremmalla puolella tiettyyn positiiviseen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, huonommalla puolella nollaan. L\u00e4hell\u00e4 kynnyst\u00e4 voi kest\u00e4\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 ennen kuin kanta vakautuu: joko j\u00e4\u00e4 harvinaiseksi lajiksi tai h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Yleens\u00e4 ei voi tiet\u00e4\u00e4 etuk\u00e4teen, kummin p\u00e4in k\u00e4y. <\/p>\n

Mit\u00e4 sitten?<\/h4>\n
    \n
  • Kerran kadonneet lajit eiv\u00e4t palaudu\n<\/li>\n
  • Biologit eiv\u00e4t tied\u00e4, mitk\u00e4 lajit ovat ”hy\u00f6dyllisi\u00e4” ja mitk\u00e4 yhdentekevi\u00e4\n<\/li>\n
  • Muuttuvassa maailmassa lajien merkitys ekosysteemille muuttuu\n<\/li>\n
  • Monimuotoisuuden v\u00e4heneminen on merkki vakavista
    \nymp\u00e4rist\u00f6nmuutoksista\n<\/li>\n<\/ul>\n

    Hanski neuvoi, mit\u00e4 konkreettista poliitikkojen ja muiden p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien pit\u00e4isi tehd\u00e4, jotta monimuotoisuuden hupeneminen pys\u00e4htyisi.<\/p>\n

      \n
    • Skenaariot: mit\u00e4 tapahtuu, jos toimitaan niin vs. n\u00e4in\n
    • M\u00e4\u00e4r\u00e4lliset tavoitteet: on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty mets\u00e4autoteiden km-m\u00e4\u00e4r\u00e4,
      \npit\u00e4isi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 my\u00f6s suojeltavien lajien ja hehtaarien m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/p>\n
    • J\u00e4ljell\u00e4olevat luonnontilaiset mets\u00e4t ja suot on suojeltava\n
    • Mets\u00e4nk\u00e4sittelymenetelmi\u00e4 on monipuolistettava (jatkuva kasvatus,
      \nei avohakkuu) ja mets\u00e4nomistajien neuvontapalveluja parannettava<\/p>\n
    • Turvetta ei pid\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 ainakaan luonnonsoilta; jo ojitetuilta suopelloilta
      \nkeruu on pienempi paha\n<\/ul>\n

      Ekosysteemipalvelujen rahallinen arvo on otettava huomioon. BKT on ”hyvinvoinnin” mittarina huono, koska se suosii luonnonvarojen kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

      Lopuksi professori n\u00e4ytti kuvan omalta pihaltaan, jolla h\u00e4n seisoo villin\u00e4 rehottavien hevonhierakoiden ym. niittykasvien seassa. Jokainen omakotiasuja tai kes\u00e4m\u00f6kkil\u00e4inen voi vaikuttaa oman tonttinsa biodiversiteettiin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sen leikkaamatta tasaiseksi nurmeksi. Viitseli\u00e4\u00e4mm\u00e4t voivat laitella kukka-asetelmia luonnonkukista, h\u00e4n tyytyy antamaan kaikkien kukkien kukkia. Ainakaan viel\u00e4 naapuritkaan eiv\u00e4t ole viidakkoa paheksuneet. Hanskin biologikaverit l\u00f6ysiv\u00e4t pihalta (1500 m\u00b2) kahdessa viikossa 373 hy\u00f6nteis- ja kasvilajia, joukossa kaksi silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4\u00e4 hy\u00f6nteist\u00e4. <\/p>\n

      Yleis\u00f6kysymyksi\u00e4:<\/h4>\n

      Onko ennallistus kannattavaa?
      \n– Suo-ojien tukkiminen on hyvinkin kustannustehokasta, metsien ennallistus lahopuun j\u00e4tt\u00f6ineen on ty\u00f6l\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja kest\u00e4\u00e4 kauemmin, mutta sekin vie oikeaan suuntaan. <\/p>\n

      Kuinka paljon metsi\u00e4 pit\u00e4isi suojella, jotta monimuotoisus s\u00e4ilyisi nykyisell\u00e4 tasolla?
      \n– Metsist\u00e4 pit\u00e4isi suojella ainakin 10%. Metso-ohjelman vauhdilla (5000 ha\/a) se kest\u00e4\u00e4 i\u00e4isyyden. Tehokkaampaa on muuttaa mets\u00e4talousmenetelmi\u00e4. Varsinkaan Lapin 200 vuotta vanhojen m\u00e4ntyjen kaato selluksi tai polttopuuksi ei ole edes taloudellisesti kannattavaa v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Sill\u00e4 ei voi kilpailla eukalyptus-peltojen kanssa. <\/p>\n

      Onko kaikkea pakko mitata rahalla, eik\u00f6 voisi mitata muilla arvoilla?
      \n– Toki, mutta kannattaa my\u00f6s olla pragmaattinen. Jos voidaan osoittaa suojelun olevan my\u00f6s rahallisesti kannattavaa, se motivoi niit\u00e4kin p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 jotka eiv\u00e4t muuten luontoarvoista perusta.<\/p>\n

      Luonnonsuojeluyhdistyksen aktiivi ideoi, ett\u00e4 yhdistysh\u00e4n voisi julistaa pihakilpailun. Voittaja olisi se, jonka pihasta l\u00f6ytyy eniten \u00f6t\u00f6k\u00f6it\u00e4, uhanalaisista saisi bonusta. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Ekologian professori Ilkka Hanski puhui Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 biodiversiteetist\u00e4 ja sit\u00e4 nakertavista ilmi\u00f6ist\u00e4. Elinymp\u00e4rist\u00f6jen pirstaloituminen kaventaa viel\u00e4 sukupuuttokynnyksen paremmalla puolella sinnittelevien lajien pelivaraa.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10,7,69],"tags":[34,77,26,31],"class_list":["post-441","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-evoluutio","category-luonto","category-politiikka","category-tiede","tag-ekokatastrofi","tag-evoluutio","tag-poliittinen-ohjelma","tag-ymparistovaikutus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/441","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=441"}],"version-history":[{"count":80,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/441\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1140,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/441\/revisions\/1140"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=441"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=441"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=441"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}