{"id":44,"date":"2008-11-19T01:17:49","date_gmt":"2008-11-18T23:17:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.vihreatehdokkaat.fi\/virpi.kauko\/?p=44"},"modified":"2011-11-28T14:44:36","modified_gmt":"2011-11-28T12:44:36","slug":"darwin-symposio-2008","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/v.kauko.org\/?p=44","title":{"rendered":"Darwin-symposio 2008"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/v.kauko.org\/wp-content\/uploads\/2008\/11\/109-darwin_183x_p.jpg\" alt=\"\" title=\"Charles Darwin\" width=\"109\" height=\"109\" class=\"alignleft size-full wp-image-1169\" \/> Charles Darwinin (1809-1882) ja h\u00e4nen teoksensa Lajien synty (1859) tulevan juhlavuoden kunniaksi j\u00e4rjestettiin Helsingin Normaalilyseolla 14.-16.11.2008 kahdeksan yhdistyksen yhteisty\u00f6projektina kolmip\u00e4iv\u00e4inen <a href=\"http:\/\/www.humanistiliitto.fi\/hum_Darwin_Symposion220808b.pdf\">symposio<\/a>, jossa pohdittiin monelta kantilta evoluutioteorian ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 tieteellisen maailmankuvan asemaa nyky-yhteiskunnassa. <\/p>\n<p>Osallistujia oli n. 400 ja puhujia parikymment\u00e4, min\u00e4 yhten\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 eritt\u00e4in ep\u00e4tasapuolinen referaatti esitelmist\u00e4 muistin pohjalta. <!--more--><\/p>\n<figure id=\"attachment_45\" aria-describedby=\"caption-attachment-45\" style=\"width: 172px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/v.kauko.org\/wp-content\/uploads\/2008\/11\/darwin_183x_p.jpg\" alt=\"\" title=\"Charles Darwin. Maalaus: George Richmond, 1830-luvulla\" width=\"172\" height=\"260\" class=\"size-full wp-image-45\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-45\" class=\"wp-caption-text\">Charles Darwin. Maalaus: George Richmond, 1830-luvulla<\/figcaption><\/figure>\n<p>Perjantain avasi filosofian ja el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon opettaja <strong>Arno Kotro<\/strong> tuoden esiin kouluopetuksen vaikeuksia: opettajilla ja oppikirjantekij\u00f6ill\u00e4k\u00e4\u00e4n ei aina ole k\u00e4sityst\u00e4 tai taitoa selitt\u00e4\u00e4, mill\u00e4 <strong>perusteella<\/strong> joku tieto on luultavammin totta kuin joku muu. Siten tieteellisesti testattu tieto joutuu lasten mieliss\u00e4 samalle viivalle horoskooppien, luomiskertomusten ja homeopatiahoitojen kanssa, uskomuksina muiden joukossa. Kotro siteerasi er\u00e4st\u00e4kin vuosikausia k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollutta \u00e4idinkielen kirjaa, jossa opetettiin &#8221;argumentaatiometodeina&#8221; mm. tunteisiin ja enemmist\u00f6n mielipiteisiin vetoaminen sek\u00e4 muita tyypillisi\u00e4 argumentaatio<em>virheit\u00e4<\/em>. Kun Kotro oli ihmetellyt asiaa, kollega oli vastannut ett\u00e4 &#8221;No ehk\u00e4 nuo ovat huonoja argumentteja, mutta koska niit\u00e4 kuitenkin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niin ne pit\u00e4\u00e4 silti opettaa.&#8221; Arghh&#8230; Opettajainkoulutus olisi t\u00e4ss\u00e4 avainasemassa, mutta siell\u00e4kin keskityt\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kasvatusoppiin.<\/p>\n<p>Koululaisten tutustuttamisesta tieteelliseen maailmankuvan kertoivat omilta kannoiltaan my\u00f6s biologian opettaja <strong>Mervi Skytt\u00e4<\/strong> sek\u00e4 t\u00e4htitieteilij\u00e4 ja planetaarioesitt\u00e4j\u00e4 <strong>Hannakaisa Lindqvist<\/strong> Ursasta.<\/p>\n<p>Psykiatri <strong>Hannu Lauerma<\/strong> kertoi erilaisten hoitojen ja h\u00f6mpp\u00e4hoitojen historiasta ja nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ilahduttavan kuivalla huumorilla h\u00f6yst\u00e4en. Esim. varsin yleisen luulon mukaan kaikki luonnollinen on hyv\u00e4\u00e4 ja terveellist\u00e4, vaikka todellisuudessa monet rohdoskasvit ovat hyvinkin toksisia &#8212; sormustinkukan digitalis-myrkkykin on hyv\u00e4 syd\u00e4nl\u00e4\u00e4ke, mutta pienikin yliannostus tappaa. Lauerman mukaan luonto ei ole s\u00f6p\u00f6jen karvael\u00e4inten keskin\u00e4isen solidaarisuuden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, vaan jokainen yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 muita hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n<p>T\u00e4htitieteilij\u00e4 <strong>Esko Valtaoja<\/strong> aloitti lauantain esitelm\u00f6iden r\u00e4iskyv\u00e4\u00e4n tyyliins\u00e4 maailmankaikkeudesta ja sen tutkimuksesta ja sit\u00e4 koskevista uskomuksista k\u00e4yden rutiinilla l\u00e4pi alkur\u00e4j\u00e4hdyksen, siit\u00e4 kuluneet 13.7 miljardia vuotta ja seuraavat vuosiziljoonat ikuisesti laajenevaan, harvenevaan  ja pimenev\u00e4\u00e4n tyhjyyteen.<\/p>\n<p>Paleontologi <strong>Mikael Fortelius<\/strong> totesi aluksi, ett\u00e4 &#8221;onnellinen se jonka ei tarvitse puhua professori Valtaojan j\u00e4lkeen&#8221;. Mutta ei Forteliuksen esitelm\u00e4 yht\u00e4\u00e4n huonommaksi j\u00e4\u00e4nyt, p\u00e4invastoin. H\u00e4n n\u00e4ytti ensin kuvia Kiinan vuoristosta ym. alueilta joissa oli ollut fossiileja etsim\u00e4ss\u00e4 ja totesi sitten, ettei n\u00e4ill\u00e4 kuvilla varsinaisesti ole muuta merkityst\u00e4 kuin palauttaa meid\u00e4t \u00e4skeisist\u00e4 sf\u00e4\u00e4reist\u00e4 p\u00f6lyiselle maanpinnalle.  &#8221;Min\u00e4 tulen er\u00e4maasta ja kerron teille totuuden.&#8221;<\/p>\n<p>Esitelm\u00e4ss\u00e4 oli paljon ainakin minulle uutta tietoa ja konkreettisia esimerkkej\u00e4 havaitusta evoluutiosta ja luonnonvalinnasta. Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 madagaskarilaisella makilla hampaat kuluvat i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 niin, ett\u00e4 kuivina kausina vanhat naaraat eiv\u00e4t pysty sy\u00f6m\u00e4\u00e4n tarpeeksi tuottaakseen riitt\u00e4v\u00e4sti maitoa poikasilleen. Tietyn alueen kasvinsy\u00f6jien hampaista voi toisaalta p\u00e4\u00e4tell\u00e4 paljon alueella vallinneesta ilmastosta: kuiva ja sitke\u00e4 hein\u00e4 vaatii pitk\u00e4juurisia hampaita kuten hevosella, kosteammassa ilmastossa viihtyv\u00e4t pehme\u00e4mm\u00e4t kasvit hoituvat lyhyemmill\u00e4 hampailla.<\/p>\n<p>Darwinin teoksiin ja teorian kehittelyyn syv\u00e4llisesti perehtynyt <strong>Anto Leikola<\/strong> kertoi Darwinin ihmist\u00e4 koskevista pohdinnoista ja havainnoista. Monet tunteet ja eleet ovat yhteisi\u00e4 eri kansoille ja roduille ja my\u00f6s muiden lajien kanssa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/v.kauko.org\/wp-content\/uploads\/2008\/11\/hernesukupolvet_p-150x150.jpg\" alt=\"Mendelin hernesukupuu. Kuva: Virpi Kauko\" align=\"left\" \/>N\u00e4iden ansioituneiden tutkijoiden j\u00e4lkeen mikrofoni ojennettiin <a href=\"http:\/\/www.darwin-seura.fi\">Darwin-seuran<\/a> varapuheenjohtajalle. Puhuin yleisluontoisesti luonnonvalintateorian soveltamisesta uusille aloille, kuten psykologiaan ja muihin ihmistieteisiin &#8212; evoluutioteoreettisen l\u00e4hestymistapojen edist\u00e4minen eri tieteenaloillahan on seuran varsinainen missio. Mainitsin mm. Axelrodin tietokonesimulaatiot, joissa vastavuoroinen altruismi ja yhteisty\u00f6kyky osoittautui sukupolvia iteroitaessa kelpoisammaksi strategiaksi kuin muut: se pesi niin itsekkyyden, liian pitk\u00e4vihaisuuden kuin ainaisen toisen posken k\u00e4\u00e4nt\u00e4misenkin.<\/p>\n<p>Puhuin my\u00f6s Darwinin teorian vastustuksesta uskonnollisin, poliittisin ja &#8221;kulttuurisin&#8221; syin: kreationistit pit\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isesti kiinni Raamatun kertomuksista eiv\u00e4tk\u00e4 sulata ett\u00e4 ihminen olisi apinoiden serkku, mutta my\u00f6s jotkut maalliset ihmistutkijat eiv\u00e4t hyv\u00e4ksy ett\u00e4 kulttuurikin perustuu pitk\u00e4lti ihmisaivojen toimintaan, joka on kehittynyt evoluutiossa kuten muutkin elimet toimintoineen. Adaptiiviset  tai ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 biologiset selitykset ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n usein v\u00e4\u00e4rin tai niist\u00e4 vedet\u00e4\u00e4n klassisia virhep\u00e4\u00e4telmi\u00e4: moraalisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tyyliin &#8221;jos vain vahvat selviytyv\u00e4t, niin heikkoja ei pid\u00e4 auttaa&#8221; tai kumotaan tosiasiav\u00e4itteit\u00e4 arvopohjalta tyyliin &#8221;sukupuolten v\u00e4lill\u00e4 ei voi olla eroja aivotoiminnassa, koska sukupuolet ovat tasa-arvoisia&#8221;.<br \/>\nN\u00e4ytin Eurobarometrin tuloksia, joiden mukaan vain 2\/3 eurooppalaisista uskoo ihmisen polveutuneen muista el\u00e4imist\u00e4 ja Maan kiert\u00e4v\u00e4n Aurinkoa, sek\u00e4 Gallup-tuloksia, joiden mukaan yli puolet amerikkalaisista pit\u00e4\u00e4 evoluutiota ainakin luultavasti totena mutta my\u00f6s kreationismia.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/v.kauko.org\/wp-content\/uploads\/2008\/11\/iguaani_p-150x150.jpg\" alt=\"Vihre\u00e4 leguaani Brasiliassa. Kuva: Virpi Kauko\" align=\"right\" \/>Lis\u00e4ksi kritisoin maatalouden monokulttuuria yleisesti ja geenimanipulaatiota erityisesti, koska niiden avulla luodaan myrkynkest\u00e4vi\u00e4 kantoja tuhohy\u00f6nteisist\u00e4 ja rikkaruohoista h\u00e4vitt\u00e4en viljelykasvin monimuotoisuuden, joka olisi sen evoluution ja luontaisen vastustuskyvyn kehittymisen perusedellytys. Kerroin viel\u00e4, miten Gal\u00e1pagos-saarten luonto kullekin pikku saarelle tyypillisine lajeineen kiehtoi Darwinia ja auttoi teorian kehitt\u00e4misess\u00e4 &#8212; ja miten Darwinin her\u00e4tt\u00e4m\u00e4 kiinnostus puolestaan on auttanut suojelemaan saarten luontoa ry\u00f6st\u00f6kalastukselta ja vieraslajeilta.<br \/>\nPuoli tuntia kului nopeasti ja esitelm\u00e4ni j\u00e4i paljon pintapuolisemmaksi kuin olisin halunnut, mutta tulipa pidetty\u00e4 t\u00e4llainen laajempi yleiskatsaus.<\/p>\n<p>Biologi <strong>Hanna Kokko<\/strong> puhui \u00e4lykkyydest\u00e4 eri el\u00e4imill\u00e4, ja miten se on vain yksi el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 selviytymiseen vaikuttava ominaisuus muiden joukossa &#8212; monet lajit p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t hyvin ilmankin. \u00c4lykkyytt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmenev\u00e4n etenkin sosiaalisilla lajeilla, jotka el\u00e4v\u00e4t j\u00e4rjestyneiss\u00e4 ryhmiss\u00e4, joissa yksil\u00f6t tuntevat toisensa henkil\u00f6kohtaisesti. Teknisten ongelmien ratkaisukyky n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 korreloivan ns. mielen teorian kanssa, eli tajun siit\u00e4 mit\u00e4 toinen yksil\u00f6 tiet\u00e4\u00e4 ja haluaa.<br \/>\nLinnuilla ei ole lainkaan otsalohkoa, joka on fiksummilla nis\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 hyvin kehittynyt, vaikka linnut ovat usein yht\u00e4 fiksuja tai fiksumpiakin. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4kin kokeessa n\u00e4rhet oppivat, ett\u00e4 h\u00e4kiss\u00e4 A on aamiaistarjoilu mutta h\u00e4kiss\u00e4 B ei, ja y\u00f6ksi saattoi joutua kumpaan vain. N\u00e4rhet alkoivat jemmata ruokaa h\u00e4kkiin B, mist\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 ett\u00e4 ne osasivat jotenkin ennakoida ja varautua siihen ett\u00e4 aamulla voi olla n\u00e4lk\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Markus Jokela<\/strong> jatkoi \u00e4lykkyysteemasta ja kertoi kiinnostavasta tutkimustuloksestaan, jonka mukaan tietyt poliittiset mielipiteet korreloivat havaittavasti \u00e4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4n kanssa: \u00e4lykk\u00e4\u00e4t vastustavat kuolemanrangaistusta ja moraalista sensuuria sek\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t luonnonsuojelua t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 yleisemmin kuin alhaisemman \u00c4O:n omaavat.<\/p>\n<p>Kosmologi <strong>Kari Enqvist<\/strong> veti sunnuntaiaamuna v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n saarnan, jossa k\u00e4vi l\u00e4pi maailmankaikkeuden synty\u00e4 ja kehityst\u00e4.  <strong>Robert  Brotherus<\/strong> puhui uskonnollisesta ja uskonnottomasta moraalista todeten, ett\u00e4 Raamatun moraaliohjeet ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin ristiriitaiset ja monin paikoin suorastaan kehotetaan kansanmurhaan. Jos kuka sanoo ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 jutut ovat vertauskuvallisia ja niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tulkita silt\u00e4 pohjalta ett\u00e4 Jumala on rakkaus tms. niin sittenh\u00e4n h\u00e4nell\u00e4 on jo itsess\u00e4\u00e4n moraalitaju, joka ei riipu uskonnon sanomasta. Moraalitajulla taas on osaksi my\u00f6t\u00e4syntyinen tausta. <strong>Ilpo V. Salmi<\/strong> jatkoi samasta aihepiirist\u00e4 otsikolla Risti, miekka ja kukkaro.<\/p>\n<p>Lounaan j\u00e4lkeen ehdimme viel\u00e4 kuuntelemaan toisessa salissa tartuntatautien kehityksest\u00e4 ja l\u00e4\u00e4ketieteen historiasta. Lopuksi puhui  <strong>Sanal Edamaruku<\/strong> intialaisista maagikoista, tantroista ynn\u00e4 muista humpuukiterapeuteista, joiden k\u00e4sittelyiss\u00e4 h\u00e4n on k\u00e4ynyt tv-kameroiden edess\u00e4 ja joiden bisneksi\u00e4 h\u00e4n on haitannut huomattavasti osoitettuaan tantrat ja mantrat h\u00f6mp\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Koulukirjojen kustantajat Edita ja Otava tarjosivat symposion osallistujille iltatilaisuudet perjantaina ja lauantaina. Niiss\u00e4 oli mukava tutustua ihmisiin ja ruokakin oli hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Heti symposion j\u00e4lkeen oli Kaapelitehtaalla <a href=\"http:\/\/www.effi.org\">Effi ry<\/a>:n syyskokous, joka yll\u00e4tt\u00e4en oli j\u00e4rjestetty siten ett\u00e4 se hoitui samalla Helsingin-reissulla menem\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in symposion kanssa. Tulin valituksi hallitukseen toisellekin kaudelle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Charles Darwinin (1809-1882) ja h\u00e4nen teoksensa Lajien synty (1859) tulevan juhlavuoden kunniaksi j\u00e4rjestettiin Helsingin Normaalilyseolla 14.-16.11.2008 kahdeksan yhdistyksen yhteisty\u00f6projektina kolmip\u00e4iv\u00e4inen symposio, jossa pohdittiin monelta kantilta evoluutioteorian ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 tieteellisen maailmankuvan asemaa nyky-yhteiskunnassa. Osallistujia oli n. 400 ja puhujia parikymment\u00e4, min\u00e4 yhten\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 eritt\u00e4in ep\u00e4tasapuolinen referaatti esitelmist\u00e4 muistin pohjalta.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,69],"tags":[54,77],"class_list":["post-44","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-evoluutio","category-tiede","tag-darwin","tag-evoluutio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/44","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=44"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1173,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions\/1173"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=44"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=44"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=44"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}