{"id":2577,"date":"2013-06-26T14:15:07","date_gmt":"2013-06-26T12:15:07","guid":{"rendered":"http:\/\/v.kauko.org\/?p=2577"},"modified":"2013-08-05T16:20:01","modified_gmt":"2013-08-05T14:20:01","slug":"kalaallit-nunaat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/v.kauko.org\/?p=2577","title":{"rendered":"Kalaallit Nunaat"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Saaren tanskalaisper\u00e4inen nimi vaikuttaa vitsilt\u00e4, koska Gr\u00f6nlannin karun kauniissa maisemissa on kovin v\u00e4h\u00e4n vihre\u00e4\u00e4. Suurin osa maasta on valtavan mannerj\u00e4\u00e4n peitossa. Vain rannikolla on kes\u00e4isin sulaa maata ja kasveja. Rannikko on vuoristoista ja sit\u00e4 halkovat syv\u00e4t vuonot, joten maassa on hyvin v\u00e4h\u00e4n teit\u00e4 eik\u00e4 lainkaan rautateit\u00e4. Kyl\u00e4st\u00e4 toiseen kuljetaan yleens\u00e4 vesitse.<\/p>\n

\"\"<\/a> \"\"<\/a><\/p>\n

Lentokoneesta n\u00e4kee hyvin, miten mannerj\u00e4\u00e4tikk\u00f6 valuu hitaasti merta kohti. Kes\u00e4isin se my\u00f6s sulaa reunoista. J\u00e4\u00e4tik\u00f6n sulamisveden kuljettamat maa-ainekset v\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t joen harmaanruskeaksi. Tummansiniset t\u00e4pl\u00e4t ovat kirkasvetisi\u00e4 tunturilampia. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Jokivesi sekoittuu kirkkaaseen meriveteen Kangerlussuaq-vuonossa, jossa lentokone k\u00e4\u00e4ntyy laskukierrokseen. Lentokentt\u00e4 n\u00e4kyy kuvan keskell\u00e4. Vasemmalla luikertelee tie satamaan, jossa meit\u00e4 odottaa ankkuroituna sinivalkoisena pisteen\u00e4 erottuva laiva. <\/p>\n

Kangerlussuaqin kohdalla j\u00e4\u00e4tik\u00f6n ja meren v\u00e4linen sulan maan kaistale on leveimmill\u00e4\u00e4n, noin 200 km, ja ilmasto on varsin mantereinen. Ennen viikon laivaristeily\u00e4 12.6. teimme l\u00e4hialueella pienen tutustumiskierroksen bussin kyydiss\u00e4 helteisess\u00e4 s\u00e4\u00e4ss\u00e4. Viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 19.6. teimme ennen lentokent\u00e4lle paluuta pidemm\u00e4n retken j\u00e4\u00e4tik\u00f6lle asti. <\/p>\n

\"\"<\/a> \"\"<\/a> \"\"<\/a> \"\"<\/a><\/p>\n

Karuilla tuntureilla el\u00e4\u00e4 sitkeit\u00e4 ja kauniita kukkakasveja: keltainen hanhikki, valkoinen uuvana<\/del> lapinvuokko, violetti tunturikohokki<\/del> lapinalppiruusu, … Vaivaiskoivulle istahti hetkeksi kukkak\u00e4rp\u00e4nen. <\/p>\n

\"\"<\/a> \"\"<\/a><\/p>\n

J\u00e4\u00e4tik\u00f6n yli it\u00e4rannikolle on matkaa 600 km. Virtaava j\u00e4\u00e4 rouhii peruskalliota moreeniksi. T\u00e4llaista Suomessakin oli 10 000 vuotta sitten. Bussikuski\/opas Rene kertoi, ett\u00e4 viel\u00e4 parikymment\u00e4 vuotta sitten j\u00e4\u00e4n reuna oli monta kilometri\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kaupunkia. Ilmastonmuutos on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 konkreettista todellisuutta.<\/p>\n

\"\"<\/a>Risteilyohjelma:<\/p>\n

ke 12.6. Kangerlussuaq
\nto 13.6. Sisimiut
\npe 14.6. Qeqertarsuaq, Disko
\nla 15.6. Uummannaq & Nioqornat
\nsu 16.6. Eqip Sermia -j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 & Ilulissat
\nma 17.6. Ilulissat & j\u00e4\u00e4vuono
\nti 18.6. Sarfanguit
\nke 19.6. Kangerlussuaq<\/p>\n

Laiva kulki ensimm\u00e4isen illan ja y\u00f6n aikana 160 km pituista vuonoa pitkin merelle koukaten hetkeksi napapiirin etel\u00e4puolelle ja jatkoi pohjoiseen. Parina p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli sumuista, muuten aurinko paistoi y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kangerlussuaqissa oli suorastaan helteist\u00e4 ja muuallakin n. 5 – 15 asteen v\u00e4lill\u00e4. Pient\u00e4 merenk\u00e4ynti\u00e4 oli torstaina ja tiistaina, muuten oli l\u00e4hes tyynt\u00e4. <\/p>\n

\"\"<\/a> \"\"<\/a>
\n\"\"<\/a> \"\"<\/a><\/p>\n

J\u00e4\u00e4vuoria alkaa tulla vastaan Disko-lahdella. Disko-saaren suurin kaupunki Qeqertarsuaq (n. 900 asukasta) on suomeksi Isosaari. Vaelsimme Punaisen joen alkul\u00e4hteill\u00e4 olevan vesiputouksen luo Tunturi-Lappia muistuttavassa maastossa. Putouksen juurella olevalla jyrk\u00e4ll\u00e4 paadella makaa kahdeksi kiveksi naamioitunut kanadanhanhipariskunta (Branta canadensis)<\/i> pes\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/a> \"\"<\/a><\/p>\n

Maihin kuljettiin yleens\u00e4 kumiveneill\u00e4. Uummannaq<\/a> (1300 as.) sijaitsee samannimisen vuoren juurella, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa komea syd\u00e4menmuotoinen graniittivuori peittyi paksuun sumuun koko p\u00e4iv\u00e4ksi. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Uummannaq-vuonossa sumupeitteen raosta pilkist\u00e4v\u00e4 aurinko valaisee peilityynen veden yll\u00e4 liit\u00e4v\u00e4n myrskylinnun (Fulmarus glacialis)<\/i>. <\/p>\n

Gr\u00f6nlannissa pesii vain noin 60 lintulajia – nelj\u00e4nnes Suomen lajim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Pienist\u00e4 varpuslinnuista kuitenkin nelj\u00e4 lajia on hyvin runsaslukuisia. Ne kaikki ovat Suomessakin yleisi\u00e4, ainakin Lapissa.<\/p>\n

\"\"<\/a> \"\"<\/a>
\n\"\"<\/a> \"\"<\/a> \"\"<\/a>
\n\"\"<\/a><\/p>\n

* Pulmunen – Snow Bunting – Plectrophenax nivalis<\/i>
\non yleinen koko maassa. Useimmat muuttavat, pieni osa talvehtii.
\n* Lapinsirkku – Lapland Bunting – Calcarius lapponicus<\/i>
\non yleinen l\u00e4nsi- ja kaakkois-Gr\u00f6nlannissa. Muuttolintu.
\n* Urpiainen – Common Redpoll – Carduelis flammea<\/i>
\non yleinen l\u00e4nsi- ja kaakkois-Gr\u00f6nlannissa. Pohjois- ja koillisosissa
\nasuu sen sijaan tundraurpiainen (C. hornemanni)<\/i>. Useimmat muuttavat
\nKanadaan, jotkut talvehtivat Gr\u00f6nlannissa.
\n* Kivitasku – Wheatear – Oenanthe oenanthe<\/i>
\non yleinen pohjoisosaa lukuunottamatta. Muuttaa talveksi Afrikkaan, kuten suomalaisetkin kivitaskut.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Tunturilammessa vesip\u00e4\u00e4skyt (Phalaropus lobatus)<\/i> napsivat pikku\u00f6t\u00f6k\u00f6it\u00e4. <\/p>\n

\"\"<\/a> \"\"<\/a>
\n\"\"<\/a> \"\"<\/a><\/p>\n

Rekikoirat ovat kes\u00e4lomalla. Nartuista monet ovat my\u00f6s \u00e4itiyslomalla, ja pentuja n\u00e4kyy paljon. Talvisin koiravaljakko on Gr\u00f6nlannissa yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kulkuneuvo. Mainoksesta huolimatta reet taitavat yleens\u00e4 kulkea perinteisell\u00e4 polttoaineella eli hylkeenlihalla.<\/p>\n

Gr\u00f6nlanninpystykorvat polveutuvat Kanadasta inuitien kanssa 1000-luvulla tulleista eskimokoirista, ja ne ovat yksi maailman ”alkuper\u00e4isimmist\u00e4” koiraroduista. Niit\u00e4 on koko Gr\u00f6nlannissa noin 26 000, noin puolta v\u00e4hemm\u00e4n kuin ihmisi\u00e4. Koirien tuonti napapiirin pohjoispuolelle on kielletty rodun puhtauden suojelemiseksi ja tautien est\u00e4miseksi. Kanadassa eskimokoirat ovat jo k\u00e4yneet v\u00e4hiin, kun ne on vaihdettu moottorikelkkoihin ja m\u00f6nkij\u00f6ihin.<\/p>\n

\"\"<\/a> <\/p>\n

Ilulissat (4300 as.) on Gr\u00f6nlannin kolmanneksi suurin kaupunki. Nimi tarkoittaa j\u00e4\u00e4vuorta, ja t\u00e4m\u00e4 onkin ”j\u00e4\u00e4vuorten p\u00e4\u00e4kaupunki”.<\/p>\n

\"\"<\/a> <\/p>\n

Ilulissatin j\u00e4\u00e4vuono on Unescon maailmanperint\u00f6kohde. J\u00e4\u00e4virta valuu Disko-lahteen poikien j\u00e4\u00e4vuoria, jotka seilaavat merivirtojen mukana ensin pohjoiseen ja Disko-saaren ymp\u00e4ri, sitten Atlanttia etel\u00e4\u00e4n. Joidenkin tutkimusten mukaan juuri t\u00e4\u00e4ll\u00e4 syntyi sekin j\u00e4\u00e4vuori, johon Titanic aikoinaan t\u00f6rm\u00e4si.<\/p>\n

\"\"<\/a> \"\"<\/a><\/p>\n

Teimme retken l\u00e4hemm\u00e4s j\u00e4\u00e4vuoria samankaltaisella pienell\u00e4 kalastusaluksella, joka kuvassa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juuttuneen ahtoj\u00e4ihin. Lohkareiden v\u00e4liss\u00e4 oli kuitenkin tilaa ja laivassa kokenut kapteeni. J\u00e4\u00e4tikk\u00f6tutkija selitti meille j\u00e4\u00e4n dynamiikkaa. H\u00e4n nosti kannelle kimpaleet kahdenlaista j\u00e4\u00e4t\u00e4: ”valkoinen” j\u00e4\u00e4 on vuosikymmenten ja -tuhansien mittaan tiivistynytt\u00e4 lunta, kirkas ”musta” j\u00e4\u00e4 puolestaan j\u00e4\u00e4tik\u00f6n railoihin valunutta ja uudelleen j\u00e4\u00e4tynytt\u00e4 vett\u00e4. Valkoisesta j\u00e4\u00e4vuoresta on pinnan yll\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4 1\/7. Musta j\u00e4\u00e4 tihe\u00e4mp\u00e4n\u00e4 ui syvemm\u00e4ss\u00e4 ja siit\u00e4 n\u00e4kyy vain 1\/10.<\/p>\n

\"\"<\/a> \"\"<\/a><\/p>\n

T\u00e4st\u00e4kin j\u00e4\u00e4vuoresta on lohkeamassa viipaleita. J\u00e4\u00e4virta on nopeutunut viime vuosikymmenin\u00e4 ilmastonmuutoksen seurauksena. Korpit (Corvus corax)<\/i> viihtyv\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4viss\u00e4kin habitaateissa. <\/p>\n

\"\"<\/a> \"\"<\/a><\/p>\n

Valaita yritimme t\u00e4hyill\u00e4 koko matkan ajan. Kun olimme tunnetusti valaiden suosimalla alueella, iski p\u00e4\u00e4lle sakea sumu. Sumun seasta h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4vuoret panivat miettim\u00e4\u00e4n Titanicia… Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli aurinkoista ja n\u00e4kyi sitten muutama ryh\u00e4valas (Megaptera novaeangliae)<\/i> – tai ainakin hengityspurskahdus ja pyrst\u00f6nheilautus. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saaren tanskalaisper\u00e4inen nimi vaikuttaa vitsilt\u00e4, koska Gr\u00f6nlannin karun kauniissa maisemissa on kovin v\u00e4h\u00e4n vihre\u00e4\u00e4. Suurin osa maasta on valtavan mannerj\u00e4\u00e4n peitossa.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[71],"tags":[],"class_list":["post-2577","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-matkailu-ja-vaellus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2577","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2577"}],"version-history":[{"count":68,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2577\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2816,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2577\/revisions\/2816"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2577"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2577"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2577"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}