Jos j\u00e4tet\u00e4\u00e4n joogalentoretoriikka omaan arvoonsa ja mietit\u00e4\u00e4n ruoantuotannon ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia, niin olennaista on ravinteiden kasautuminen v\u00e4\u00e4riin paikkoihin.<\/b><\/p>\n
* * * <\/em><\/p>\n <\/p>\n ”Luomuruoan terveellisyydest\u00e4 verrattuna tavanomaiseen tuotantoon ei ole saatu yksiselitteist\u00e4 tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Moni kuluttaja valitsee luomua puhtaasti tunnesyist\u00e4”.<\/p><\/blockquote>\n Haastattelussa kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola v\u00e4itt\u00e4\u00e4 luomutuotteiden olevan vaaraksi kansanterveydelle, koska niiden kallis hinta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vihannesten ja hedelmien sy\u00f6mist\u00e4. H\u00e4n my\u00f6s pelk\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 luomuruokaa sy\u00f6v\u00e4ll\u00e4 seleenin saannin j\u00e4\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4iseksi, koska seleeni\u00e4 on Suomen maaper\u00e4ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ja siksi sit\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n v\u00e4kilannoitteisiin. Lis\u00e4ksi Tammisola lausuu:<\/p>\n ”Luomun aatteellinen ydin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 polveutuvan l\u00e4hinn\u00e4 vitalismista, jossa ajatellaan, ett\u00e4 kemia ja fysiikka eiv\u00e4t riit\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n eli\u00f6iden el\u00e4m\u00e4\u00e4, osittain t\u00e4ydennettyn\u00e4 saman aikakauden homeopatialla, modernilla t\u00e4hdist\u00e4ennustamisella ja viime vuosisadan joogalennolla.”<\/p><\/blockquote>\n <\/em><\/p>\n <\/em><\/p>\n Allaolevan kirjoituksen l\u00e4hetin Keskisuomalaisen mielipidepalstalle. * * *<\/p>\n Luomu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tunteita ainakin asiantuntijana esiintyv\u00e4ss\u00e4<\/span> Jussi Tammisolassa, joka rinnastaa sen t\u00e4hdist\u00e4ennustamisen ja joogalennon kaltaiseen humpuukiin (KSML Tiede<\/span> 28.5.) Moisesta yhteydest\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 – ei senk\u00e4\u00e4n vertaa kuin luomuruoan terveellisyydest\u00e4 ns. tavanomaiseen verrattuna.<\/p>\n Jos j\u00e4tet\u00e4\u00e4n Tammisolan joogalentoretoriikka omaan arvoonsa ja mietit\u00e4\u00e4n ruoantuotannon ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia, niin hiilijalanj\u00e4ljen lis\u00e4ksi olennaista on ravinteiden kasautuminen v\u00e4\u00e4riin paikkoihin.<\/p>\n Fosforilannoitteet valmistetaan maaper\u00e4n hupenevista fosforimineraaleista ja typpilannoitteet maakaasusta ja ilman typest\u00e4 teollisessa prosessissa. V\u00e4kilannoitteet tuodaan usein kaukaa ja niiden ylij\u00e4\u00e4m\u00e4 valuu vesist\u00f6ihin lev\u00e4kasvustojen ravinnoksi. Seleeninsaannin turvaamiseksikin on varmasti olemassa tehokkaampiakin tapoja.<\/p>\n Luomutuotannossa pyrit\u00e4\u00e4n ravinteiden kierr\u00e4tykseen. V\u00e4kilannoitteita ei k\u00e4ytet\u00e4, vaan mm. lantaa sek\u00e4 palkokasveja, jotka luonnostaan sitovat ilmasta typpe\u00e4. El\u00e4imet ruokitaan yleens\u00e4 kotimaisella rehulla.<\/p>\n Tuhohy\u00f6nteisten ja rikkakasvien torjuntaan k\u00e4ytetyist\u00e4 kemikaaleista ei ehk\u00e4 j\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4mi\u00e4 lopputuotteisiin, mutta niiden yhteis- ja pitk\u00e4aikaisvaikutuksia ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ei tunneta kovin hyvin. Kimalaiset ja muut <\/span>p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4hy\u00f6nteiset ovat maapallolla v\u00e4hentyneet rajusti viime vuosikymmenin\u00e4 erityisesti tehoviljely\u00e4 harjoittavissa maissa. Niiden ty\u00f6n mukana my\u00f6s ihmiskunta menett\u00e4\u00e4 osan maataloustuotannostaan. Yhdeksi syyksi p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4katoon ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n juuri <\/span>torjunta-aineiden runsasta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n Luomutuotannossa useimmat ns. tavanomaisessa tuotannossa sallitut torjunta-aineet on kielletty. Tuholaistorjuntaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mm. petohy\u00f6nteisi\u00e4, vuoroviljely\u00e4 sek\u00e4 tiettyj\u00e4 kasveissa tai maaper\u00e4ss\u00e4 luonnostaan esiintyvi\u00e4 biohajoavia kemikaaleja. Toki ns. tavanomaisessakin viljelyss\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lain sallimaa ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisempi\u00e4 tuotantotapoja.<\/span><\/p>\n Artikkelissa haastateltu asiantuntija Juha-Matti Katajajuuri totesi, ettei viel\u00e4 l\u00f6ydy sellaista reilunkaupan merkki\u00e4, joka takaisi suomalaiselle rukiinviljelij\u00e4lle kunnon palkan. T\u00e4m\u00e4 onkin eritt\u00e4in<\/span> t\u00e4rke\u00e4 huomio. Jos tuottajat saisivat tuotteistaan kunnollisen hinnan, ei olisi pakko tuottaa mahdollisimman halvalla vaan kannattaisi kilpailla laadulla.<\/p>\n Ruoka ei ole Suomessa liian kallista, p\u00e4invastoin. Sit\u00e4h\u00e4n on MTT:n uuden tutkimuksen mukaan varaa heitt\u00e4\u00e4 hukkaankin 400 miljoonaa kiloa vuosittain, josta 130 miljoonaa kotitalouksissa.<\/a><\/p>\n
\nKeskisuomalaisen tiedesivulla oli 28.5.2012 artikkeli ”Luomu her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunteita”. Ingressin mukaan <\/em><\/p>\n
\nEDIT: Se julkaistiin 30.5.2012 hieman lyhennettyn\u00e4. Poistetut kohdat ovat harmaalla.
\n<\/em><\/p>\n