Geenimuuntelua on puolusteltu mm. v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 se v\u00e4hent\u00e4isi torjuntakemikaalien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 viljelyss\u00e4 ja olisi siten tavanomaista ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4. Biotekniikkayhti\u00f6iden mainospropaganda on uponnut ainakin Helsingin Sanomien taloustoimitukseen hyvin (HS 15.8. ja 21.8.).<\/p>\n
Todellisuudessa torjunta-aineita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muuntogeenisten lajikkeiden viljelyss\u00e4 saman verran ja enemm\u00e4nkin kuin tavanomaisten. <\/p>\n
Maailmassa viljell\u00e4\u00e4n geenimuunneltuja (GM) kasveja yli 100 miljoonalla hehtaarilla, joista n. 70% on tietty\u00e4 rikkakasvih\u00e4vitett\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 lajikkeita, n. 20% tuottaa tuhohy\u00f6nteisi\u00e4 tappavaa Bt-toksiinia ja n. 10 %:ssa on molemmat ominaisuudet. Muita GM-ominaisuuksia on vain alle promille ko. viljelyalasta.<\/p>\n
Rikkakasveja voi torjua ilman kemikaalejakin mm. vuoroviljelyll\u00e4 ja kynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Hy\u00f6tykasvin myrkynkest\u00e4vyydest\u00e4 on apua l\u00e4hinn\u00e4 sellaisten viljelymenetelmien yhteydess\u00e4, joissa rikkaruohontorjunta perustuu kokonaan myrkytykseen.<\/p>\n
Erityisesti muuntogeeninen soija, jota siis nyt ollaan tuomassa Suomeenkin sianrehuksi, on suurimmaksi osaksi Monsanton glyfosaattia (kauppanimelt\u00e4\u00e4n Roundup) kest\u00e4v\u00e4\u00e4 Roundup Ready -lajiketta. Se tuli USA:ssa kaupalliseen tuotantoon vuonna 1996.<\/p>\n
USA:n maatalousministeri\u00f6n (USDA) tilastokeskuksen (NASS) mukaan soijan viljelyala USA:ssa kasvoi vuosina 1996–2006 23 miljoonasta hehtaarista 30 miljoonaan, ja GM-soijan osuus nollasta 89 prosenttiin. Samana aikana glyfosaatilla tai sen johdannaisilla k\u00e4sitelty ala kasvoi 25 %:sta 92 %:iin, ja k\u00e4sitellyll\u00e4 alalla hehtaarikohtainen glyfosaatin kulutus l\u00e4hes kaksinkertaistui 0.8:sta 1.5 kiloon.<\/p>\n
Muiden rikkakasvimyrkkyjen kulutus on tosin v\u00e4hentynyt, mutta kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 on silti kasvanut t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella. 1990-luvun lopulla se v\u00e4heni hieman. Mutta yhden ja saman aineen laajamittainen k\u00e4ytt\u00f6 on johtanut myrkynkest\u00e4vien rikkaruohojen kehittymiseen, kuten kuka tahansa luonnonvalinnan periaatteen ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4 saattoi ennakoidakin. Nyky\u00e4\u00e4n myrkkyj\u00e4 tarvitaan yh\u00e4 enemm\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yh\u00e4 sitke\u00e4mm\u00e4t rikkakasvit kurissa. Kulutusta lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s Monsanton tapa myyd\u00e4 viljelij\u00f6ille siemenet ja myrkyt ”edullisena” pakettina.<\/p>\n
GM-soijaa viljell\u00e4\u00e4n paljon vientiin my\u00f6s Argentiinassa, jossa kunnollisen maatalous- ja ymp\u00e4rist\u00f6politiikan puuttuessa valtavien plantaasien raivaus ja myrkytys ovat heikent\u00e4neet muiden kasvien viljelymahdollisuuksia ja ajaneet maan paikoin ekokatastrofin partaalle.<\/p>\n
Kymmeness\u00e4 vuodessa my\u00f6s hy\u00f6nteismyrkkyjen k\u00e4ytt\u00f6 soijapelloilla on lis\u00e4\u00e4ntynyt moninkertaiseksi, vaikka kasvimyrkynkest\u00e4vyyden ei sin\u00e4ns\u00e4 pit\u00e4isi vaikuttaa hy\u00f6nteisenkest\u00e4vyyteen.<\/p>\n
Niist\u00e4 lajikkeista, joihin on istutettu kasveja sy\u00f6vi\u00e4 perhostoukkia tappavaa Bt-toksiinia tuottava geeni, valtaosa on maissia ja puuvillaa. Soijaa ei Bt-versiona ole lainkaan. Bt-lajikkeidenkin periaatteessa v\u00e4h\u00e4isempi hy\u00f6nteismyrkkyjen ruiskutuksen tarve on osoittautunut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lyhytaikaiseksi, koska Bt-toksiinia kest\u00e4v\u00e4t tuhohy\u00f6nteiset yleistyv\u00e4t Bt-pelloilla ajan my\u00f6t\u00e4, ja perhosistakin on kehittynyt toksiininkest\u00e4vi\u00e4 kantoja. N\u00e4in on k\u00e4ynyt mm. Kiinassa Cornellin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan.<\/p>\n
Massiiviset monokulttuurit ovat aina ihanteellinen ymp\u00e4rist\u00f6 tautien ja tuhoeli\u00f6iden massaesiintymiseen. Myrkyllisten kemikaalien k\u00e4ytt\u00f6 tai yksitt\u00e4isen geenin istuttaminen kasviin ei t\u00e4t\u00e4 evoluutiobiologian perusfaktaa muuksi muuta, pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 se vain lis\u00e4\u00e4 viljelyn aiheuttamia ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia. Viljelyongelmien geenitekniikkaratkaisuissa peruslogiikka on kuin Punaisella Kuningattarella, jonka Liisa tapasi seikkaillessaan Peilimaailmassa: on juostava kahdesti niin lujaa kuin jaksaa, jotta pysyisi paikoillaan.<\/p>\n
Virpi Kauko
\nJyv\u00e4skyl\u00e4<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on julkaistu Puheenvuorona Keskisuomalaisen p\u00e4\u00e4kirjoitussivulla 30.8.2007. L\u00e4hteit\u00e4:<\/p>\n USDA\/NASS<\/a>, USDA\/NASS<\/a> (Viljelytilastoja)<\/p>\n Agrifood Awareness Australia Limited (AFAA),
\n<\/em><\/p>\n
\nBiotech Bulletin 12 <\/a> (Viljelytilastoja v. 2004)<\/p>\n