![\"\"](\"https:\/\/v.kauko.org\/wp-content\/uploads\/2011\/12\/v090928_002_150x120.jpg\" "\\"Sateenkaari")
\nToisin kuin joskus luullaan, horisontti ei est\u00e4 sateenkaarta n\u00e4kym\u00e4st\u00e4 kokonaisena ympyr\u00e4n\u00e4. ”Sateenympyr\u00e4” ei edes voi n\u00e4ky\u00e4 kokonaan taivasta vasten.
\n<\/p>\n
\nToisin kuin joskus luullaan, horisontti ei est\u00e4 sateenkaarta n\u00e4kym\u00e4st\u00e4 kokonaisena ympyr\u00e4n\u00e4. ”Sateenympyr\u00e4” ei edes voi n\u00e4ky\u00e4 kokonaan taivasta vasten.
\n<\/p>\n
* * *<\/p>\n
Tieteen 7\/2011 sateenkaari-artikkelissa<\/a> toistettiin usein muuallakin esitetty v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys:<\/p>\n \n”Sateenkaari ei oikeastaan edes ole kaari vaan pala ympyr\u00e4\u00e4, josta valtaosa j\u00e4\u00e4 horisontin taakse. Korkealta vuorelta ja lentokoneesta voi joskus n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4yden ympyr\u00e4n muotoisen sateenkaaren.”\n<\/p><\/blockquote>\n Sana ”kaari” tarkoittaa nimenomaan ympyr\u00e4n palaa, joten sateenkaari on kyll\u00e4 kaari. <\/p>\n T\u00e4yden ympyr\u00e4n muotoisen sateenkaaren voi joskus n\u00e4hd\u00e4 maanpinnaltakin, vaikkapa vesiputouksessa tai puutarhaletkun suihkussa. <\/p>\n Sateenkaari voi n\u00e4ky\u00e4 yht\u00e4 hyvin maata tai vett\u00e4 kuin taivastakin vasten, kunhan n\u00e4kyviss\u00e4 on auringon valaisemia vesipisaroita. Se ei siis yleens\u00e4 j\u00e4\u00e4 horisontin taakse. Taivaan ja maan rajaan sateenkaari voi tosin katketa siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 sen synnytt\u00e4nyt sadekuuro sattuu j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n taivasta vasten n\u00e4kyv\u00e4n kukkulan tai mets\u00e4n taakse.<\/p>\n Jos horisontti olisi rajoittava tekij\u00e4, niin lentokone, vuori tai edes avaruusasema ei asiaa auttaisi. Kuten artikkelissakin sanottiin, sateenkaariympyr\u00e4n s\u00e4de on noin 42 astetta ja keskipiste auringon ja katsojan v\u00e4lisell\u00e4 suoralla. Jotta t\u00e4llainen ympyr\u00e4 n\u00e4kyisi kokonaan horisontin yl\u00e4puolella, niin alkeisgeometrian avulla on laskettavissa, ett\u00e4 katselupaikan korkeuden tulisi olla yli 400 kilometri\u00e4 maanpinnasta.<\/p>\n Se sateenkaaren v\u00e4rinen ympyr\u00e4, jonka joskus voi n\u00e4hd\u00e4 lentokoneesta, vuorelta tai laaksostakin sumua tai pilve\u00e4 vasten, on hieman eri ilmi\u00f6, gloria<\/a> eli ”sumuvarjo”. Glorian s\u00e4dekulma on paljon pienempi kuin sateenkaaren, 5…20 astetta riippuen sumupisaroiden koosta. Gloriakin yleens\u00e4 n\u00e4kyy osin tai kokonaan horisontin alapuolella.<\/p>\n * * *<\/p>\n![](\"https:\/\/v.kauko.org\/wp-content\/uploads\/2011\/12\/kauko_sateenkaari_jy2_600px.jpg\" "\\"Sateenkaari")
<\/a>
\nSateenkaari jatkuu horisontin poikki, kunhan sadepisaroita ja auringonvaloa riitt\u00e4\u00e4. Jyv\u00e4sj\u00e4rven p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevan sadekuuron tuottama sateenkaari n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan Lutakon ja Aittovuoren edess\u00e4. <\/i><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/v.kauko.org\/wp-content\/uploads\/2011\/12\/v071127_144_600px.jpg\" "\\"Sateenkaari")
\n<\/a>
\nVesiputouksen p\u00e4rskeet ajavat saman asian kuin sadepisarat. Kuva on otettu sillalta Iguacun putouksilla Brasilian ja Argentiinan rajalla. Aurinko on niin korkealla, ett\u00e4 sateenkaari n\u00e4kyy kokonaan horisontin alapuolella.<\/i><\/p>\n