{"id":12,"date":"2007-10-30T18:57:26","date_gmt":"2007-10-30T16:57:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.vihreatehdokkaat.fi\/virpi.kauko\/?p=12"},"modified":"2011-12-05T11:56:58","modified_gmt":"2011-12-05T09:56:58","slug":"yksilo-ei-ole-itsekas-vaikka-geeni-on","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/v.kauko.org\/?p=12","title":{"rendered":"Yksil\u00f6 ei ole itsek\u00e4s, vaikka geeni on"},"content":{"rendered":"

”Geenin itsekkyys” ei tarkoita, ett\u00e4 ”itsekkyys olisi ohjelmoitu el\u00e4vien olentojen geeneihin”. Usein asia on juuri p\u00e4invastoin: yksil\u00f6iden ep\u00e4itsekkyytt\u00e4 ei esiinny vain geenien itsekkyydest\u00e4 huolimatta, vaan sen vuoksi. <\/p>\n<\/blockquote>\n

* * *<\/p>\n

Kolumnissaan (HS 7.10.2007) Jaakko Lyytinen kirjoittaa geenin itsekkyydest\u00e4, altruismista ja ammattiliitoista. Ilahduttavaa, ett\u00e4 ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 pohditaan tavanomaista laajemmin evoluutiobiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ja viel\u00e4p\u00e4 positiivisessa hengess\u00e4. Lyytisen kirjoitus kuitenkin sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 joitakin ep\u00e4tarkkuuksia.<\/p>\n

Richard Dawkinsin v. 1976 lanseeraama k\u00e4site ”geenin itsekkyys” ei suinkaan tarkoita, ett\u00e4 ”itsekkyys olisi ohjelmoitu el\u00e4vien olentojen geeneihin”, saati ett\u00e4 ”itsekkyyteen johtavat geenit jyr\u00e4isiv\u00e4t”. Usein asia on juuri p\u00e4invastoin: yksil\u00f6iden ep\u00e4itsekkyytt\u00e4 ei esiinny vain geenien itsekkyydest\u00e4 huolimatta, vaan sen vuoksi. <\/p>\n

Se geeni, joka saa ker\u00e4kurmitsaemon suojelemaan poikasiaan esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ketulle siipirikkoa oman henkens\u00e4 kaupalla, on menestynyt luonnonvalinnassa, koska se on p\u00e4\u00e4ssyt urhean emon j\u00e4lkel\u00e4isten kautta lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n — toisin kuin ne geenit, jotka ovat pahaksi onnekseen sijainneet itsekk\u00e4\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 ker\u00e4kurmitsaemossa, joka on j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkikasvunsa ketun ruoaksi ja pelastanut vain oman nahkansa. Geenin n\u00e4k\u00f6kulmasta ei ole v\u00e4li\u00e4 sijaitseeko se emon vai poikasten soluissa, kunhan se p\u00e4\u00e4see aina uuteen sukupolveen mahdollisimman monena kopiona.<\/p>\n

Dawkinsin idea on, ett\u00e4 geenit tavallaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t is\u00e4nt\u00e4el\u00e4imi\u00e4\u00e4n ”itsekk\u00e4\u00e4sti” hyv\u00e4kseen, aiheuttaen niille ominaisuuksia ja pannen ne toimimaan tavoilla jotka turvaavat geenien itsens\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntymismenestyksen. Yksil\u00f6t syntyv\u00e4t ja kuolevat, geenit jatkavat eloaan sukupolvesta toiseen. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kaikki geenit ovat ”itsekk\u00e4it\u00e4”, my\u00f6s ne jotka saavat yksil\u00f6n toimimaan ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4sti.<\/p>\n

Geeni on tietysti vain p\u00e4tk\u00e4 DNA-molekyyli\u00e4, eik\u00e4 sill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n tietoisuutta eik\u00e4 tavoitteita, saati luonteenpiirteit\u00e4. Siin\u00e4 mieless\u00e4 Dawkinsin kuvaannollinen ilmaus on v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksille altis, mutta t\u00e4h\u00e4n ei kannata kompastua. Itse idea on hyvin selv\u00e4.<\/p>\n

Sukulaisaltruismi, omien j\u00e4lkel\u00e4isten ja sisarusten auttaminen vastoin omaa etua, siis selittyy geenein aivan suoraan. Sosiaalisilla el\u00e4imill\u00e4 esiintyy my\u00f6s ns. vastavuoroista altruismia, joka kohdistuu muihinkin oman lauman tai heimon j\u00e4seniin. Sekin on evoluutiobiologisesti kannattavaa, sill\u00e4 yksil\u00f6 geeneineen p\u00e4rj\u00e4\u00e4 paremmin toisiaan auttavassa yhteis\u00f6ss\u00e4 kuin yksin. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita, ett\u00e4 yksil\u00f6 itsekk\u00e4\u00e4sti laskelmoisi hy\u00f6tyv\u00e4ns\u00e4 muista jos vaivautuu v\u00e4lill\u00e4 auttelemaan. Geenit s\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4t hormoni- ja hermoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme niin, ett\u00e4 muinoin lis\u00e4\u00e4ntymismenestyst\u00e4 edist\u00e4neet asiat tuntuvat hyv\u00e4lt\u00e4 ja sit\u00e4 heikent\u00e4neet pahalta. N\u00e4in geenit aiheuttavat my\u00f6s ”vaistomaisen” tunteen, ett\u00e4 kaveria ei j\u00e4tet\u00e4 ja pulassa olevaa l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 kuuluu auttaa, vaikka vastapalvelusta ei ihan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti olisi odotettavissakaan.<\/p>\n

Lyytinen viittaa Darwinin ajatukseen, ett\u00e4 yhteisty\u00f6kykyiset ihmisheimot olisivat p\u00e4rj\u00e4nneet luonnonvalinnassa paremmin kuin toraisat, koska ovat useammin voittaneet heimojen v\u00e4lisi\u00e4 sotia. Lyytisen mielest\u00e4 v\u00e4ite on ”arveluttava, koska sen perusteella voitaisiin olettaa, ett\u00e4 rasismi ja muukalaiskammo ovat kehittyneet luonnollisesti ja yht\u00e4 matkaa yst\u00e4v\u00e4llisyyden kanssa”. Lyytinen toisaalta v\u00e4itt\u00e4\u00e4 em. ajatuksen saavan tukea Olivia Judsonin raportoimista uusista tuloksista, joiden mukaan ep\u00e4itsek\u00e4s k\u00e4ytt\u00e4ytyminen aktivoi aivojen mielihyv\u00e4keskusta samaan tapaan kuin seksi ja sy\u00f6minen.<\/p>\n

Sin\u00e4ns\u00e4 se, ett\u00e4 toisten auttamisesta saa itsellekin hyv\u00e4n mielen, tuskin tulee kenellek\u00e4\u00e4n suurena yll\u00e4tyksen\u00e4. Mutta eih\u00e4n t\u00e4m\u00e4 mielenkiintoinen aivotutkimustulos sano mit\u00e4\u00e4n siit\u00e4, onko solidaarisuus kehittynyt osin rasismin ja sodan oheistuotteena vai ei.<\/p>\n

Sit\u00e4paitsi mink\u00e4\u00e4n v\u00e4itteen todenper\u00e4isyytt\u00e4 ei voi arvioida sill\u00e4 perusteella, pid\u00e4mmek\u00f6 siit\u00e4 vai emme. Arvot voi valita, mutta ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4tkin tosiasiat ovat mit\u00e4 ovat.<\/p>\n

Mit\u00e4 n\u00e4ihin nykyajan heimokiistoihin tulee, en ota kantaa siihen pit\u00e4isik\u00f6 tai kannattaisiko ammattiliittojen tukea toisiaan my\u00f6t\u00e4tuntolakoilla, vaikka siit\u00e4 saisikin kiksej\u00e4. Mutta pelk\u00e4st\u00e4 altruismin ilosta ei sairaanhoitajienkaan tarvitse t\u00f6it\u00e4 tehd\u00e4, vaan me muut voisimme vastavuoroisesti maksaa heille veroin kunnollista palkkaa — vaikka emme itse juuri nyt hoitoa tarvitsisikaan.<\/p>\n

Virpi Kauko
\nDarwin-seura ry:n puheenjohtaja
\nJyv\u00e4skyl\u00e4<\/p>\n

* * *<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla lokakuussa 2007, jolloin terveydenhoitoalan joukkoirtisanoutumisuhka oli otsikoissa. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Geenin itsekkyys” ei tarkoita, ett\u00e4 ”itsekkyys olisi ohjelmoitu el\u00e4vien olentojen geeneihin”. Usein asia on juuri p\u00e4invastoin: yksil\u00f6iden ep\u00e4itsekkyytt\u00e4 ei esiinny vain geenien itsekkyydest\u00e4 huolimatta, vaan sen vuoksi.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10,69],"tags":[77],"class_list":["post-12","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-evoluutio","category-luonto","category-tiede","tag-evoluutio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/12","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=12"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/12\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1281,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/12\/revisions\/1281"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=12"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=12"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/v.kauko.org\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=12"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}