{"id":1183,"date":"2004-04-01T22:47:49","date_gmt":"2004-04-01T20:47:49","guid":{"rendered":"http:\/\/v.kauko.org\/?p=1183"},"modified":"2011-11-28T22:55:30","modified_gmt":"2011-11-28T20:55:30","slug":"altruisti-parjaa-luonnonvalinnassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/v.kauko.org\/?p=1183","title":{"rendered":"Altruisti p\u00e4rj\u00e4\u00e4 luonnonvalinnassa"},"content":{"rendered":"

Moraalisuuden evoluutiobiologisesta taustasta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 monitahoisessa keskustelussa ilmenee monenlaisia v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksen aiheita. Yksi on se, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 voidaan selitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6n subjektiivisten motiivien ett\u00e4 toisaalta geneettisen edun kautta. Koska n\u00e4m\u00e4 selitystasot vastaavat eri kysymyksiin (miksi yksil\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4ytyy jollakin tavalla vs. miksi jotakin k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 esiintyy jollakin el\u00e4inlajilla), ne eiv\u00e4t ole toisiaan poissulkevia vaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4.
\n<\/p>\n

Ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4llimm\u00e4inen erimielisyys koskee syyn ja seurauksen suhdetta: kumpi on ensin, moraali vai moraalitunne? Juhani Pietarisen (TT 2\/2004) mielest\u00e4 moraali:<\/p>\n

”Asetelma onkin k\u00e4\u00e4nteinen: moraali ei perustu moraalisiin tunteisiin vaan moraaliset tunteet perustuvat moraaliin. Moraalisuus ei ole tunteissa prim\u00e4\u00e4risesti vaan sekund\u00e4\u00e4risesti. En pid\u00e4 intiaanien altistamista ydins\u00e4teilylle moraalisuuden vastaisena siksi, ett\u00e4 koen suuttumusta, vaan p\u00e4invastoin koen moraalista suuttumusta, koska tied\u00e4n sen rikkovan yleisen ihmisarvon vaatimusta.”\n<\/p><\/blockquote>\n

Mutta miksi sellainen vaatimus on ja miksi Pietarinen ja monet muut noudattavat sit\u00e4? Miksi jokin mielivaltainen kulttuurinen k\u00e4site kuten ”ihmisarvo” her\u00e4tt\u00e4\u00e4 voimakkaita tunteita? Miksi ihmisarvon loukkaaminen tuntuu pahalta? <\/p>\n

Milt\u00e4 moraali tuntuu?<\/i><\/b><\/p>\n

Vaikka moraaliset periaatteet ja arvot vaihtelevatkin eri kulttuureissa ja niiden keskin\u00e4inen painotus yksil\u00f6iden kesken, niin ihminen noudattaa tiettyj\u00e4 periaatteita lopulta siksi, ett\u00e4 se tuntuu oikealta tai ett\u00e4 niit\u00e4 vastoin toimiminen tuntuisi v\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4. Juuri t\u00e4m\u00e4 tunne oikeudenmukaisuudesta tai reiluudesta (tai niiden puuttumisesta) on se aivoihimme ohjelmoitu ominaisuus, joka on kaikille terveille ihmisille — ja monille muillekin sosiaalisille el\u00e4imille — synnynn\u00e4inen. <\/p>\n

Ellei n\u00e4in olisi, emme voisi edes omaksua mit\u00e4\u00e4n yhteisi\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 saati ylevi\u00e4 julkilausuttuja periaatteita.<\/p>\n

Kokeellisesti on osoitettu (mm. Pietarisenkin mainitsema Frans de Waal) ett\u00e4 my\u00f6s apinat tajuavat mik\u00e4 on reilua; ne protestoivat jos saavat samasta suorituksesta huonomman palkkion kuin toinen yksil\u00f6. [1] Sama ilmi\u00f6 lienee arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 jokaisessa lapsiperheess\u00e4. My\u00f6s my\u00f6t\u00e4tuntoa esiintyy el\u00e4imill\u00e4: jos apina oppii, ett\u00e4 narusta vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saa ruoka-annoksen mutta samalla lajitoveri saa s\u00e4hk\u00f6iskun, niin apina on mieluummin n\u00e4l\u00e4ss\u00e4, etenkin jos k\u00e4rsiv\u00e4 yksil\u00f6 on sille l\u00e4heinen. [2]<\/p>\n

Koska apinat ja pikkulapset eiv\u00e4t ole opiskelleet moraalifilosofiaa, t\u00e4llaiset moraaliset tunteet eiv\u00e4t voi johtua tiedosta ”mik\u00e4 on moraalista”. Toisaalta jokainen moraalifilosofikin on joskus ollut pikkulapsi, joka aikuistuessaan on osannut muotoilla moraalitunteiden pohjalta oman kulttuuriperinteens\u00e4 h\u00f6yst\u00e4mi\u00e4 tiedostettuja periaatteita.<\/p>\n

Syy miksi tunnemme moraalista suuttumusta siit\u00e4, ett\u00e4 uraanikaivos vaarantaa intiaanien terveyden, on sama kuin noilla oppimattomilla luontokappaleilla: syytt\u00f6mien l\u00e4himm\u00e4isten vahingoittaminen tuntuu v\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4, niin ei sovi tehd\u00e4. Asiaa ei muuksi muuta vaikka sit\u00e4 tarkastellaan ihmisarvo-k\u00e4sitteen l\u00e4pi.<\/p>\n

Miksi sitten intiaanien s\u00e4teilyaltistus ei ”useimpia s\u00e4hk\u00f6nk\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 liikuta yht\u00e4\u00e4n”, kuten Pietarinen toteaa? Luultavasti kysymys on l\u00e4hinn\u00e4 tiedon puutteesta, mutta my\u00f6s Pietarisen mainitsemasta ilmi\u00f6st\u00e4: vieraampien lajitoverien hyvinvointi kiinnostaa v\u00e4hemm\u00e4n kuin l\u00e4heisempien. Siin\u00e4 miten suuren osan ihmiskunnasta kukin kokee ”omaan yhteis\u00f6\u00f6n” kuuluvaksi on toki kulttuurisia aste-eroja. <\/p>\n

Valistuneemmat kansalaiset, kuten Pietarinenkin, pyrkiv\u00e4t ulottamaan saman suhtautumisen kaikkiin kansoihin.<\/p>\n

Mist\u00e4 tuntee motiivin?<\/b><\/i><\/p>\n

Pietarinen m\u00e4\u00e4rittelee aidon moraalisuuden ja prudentiaalisuuden olennaisimmaksi eroksi toimijan motiivin: p\u00e4\u00e4llep\u00e4in hyv\u00e4kin teko on vain prudentiaalinen, mik\u00e4li teosta ajatellaan koituvan etua my\u00f6s itselle. H\u00e4n vaatii ”evoluutiota selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n” t\u00e4m\u00e4n eron. <\/p>\n

Mutta onko tuossa lopultakaan eroa? Miten voimme olla varmoja, ettei pyyteett\u00f6mimm\u00e4nkin altruistin motivaatio liity tiedostamattomaan haluun saavuttaa yhteis\u00f6ss\u00e4 rehdin henkil\u00f6n maine? T\u00e4llaisesta maineesta voi olla yksil\u00f6lle paljonkin taloudellista ja muuta hy\u00f6ty\u00e4. Toisaalta ”prudentiaalisen” kauppiaan motiivi saattaa ollakin liikevoittorahoillaan kustantaa lapsilleen hyv\u00e4 koulutus tai muulla tavoin hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 muita. Onko maineen ja kunnian tavoittelu moraalisesti kiitett\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin maallisen mammonan, kun molemmat ilmenev\u00e4t liiketoiminnan rehellisyyten\u00e4 ja johtavat yhteis\u00f6n arvostukseen?<\/p>\n

Pietarinen siteeraa Frans de Waalin selostusta apinalauman sosiaalisista suhteista esimerkkin\u00e4 moraalisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen evoluutiobiologiasta ja kommentoi: <\/p>\n

”T\u00e4ss\u00e4kin selityksess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ajava voima, my\u00f6s yhteis\u00f6huolen osalta, on viime k\u00e4dess\u00e4 yksil\u00f6iden oma etu. Minusta sellainen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen on prudentiaalista eik\u00e4 moraalista.”\n<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4m\u00e4 kommentti paljastaa, ett\u00e4 Pietariselta on j\u00e4\u00e4nyt huomaamatta er\u00e4s keskeinen seikka: k\u00e4ytt\u00e4ytymisen selityksi\u00e4 on kahdella eri tasolla. Proksimaattinen eli v\u00e4lit\u00f6n syy yksil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymiselle on motivoiva tunne: jos teen n\u00e4in, tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4\/oikealta, jos noin niin pahalta\/v\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4. Ultimaattinen eli perimm\u00e4inen syy taas on se, ett\u00e4 taipumus toimia tietyll\u00e4 tavalla on edist\u00e4nyt niiden geenien selviytymist\u00e4, jotka aivoissa aktivoituessaan aiheuttavat kyseisen taipumuksen. <\/p>\n

Miksi se tuntuu joltakin?<\/b><\/i><\/p>\n

Ultimaattinen selitys vastaa kysymykseen, miksi jokin ilmi\u00f6 — t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa moraalitunteet ja niiden mukainen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen — on ylimalkaan olemassa. Tunteet ovat viime k\u00e4dess\u00e4 biologiaa, aivojen monimutkaisten biokemiallisten tapahtumien tuottamia. Hermosolujen toimintaa puolestaan ohjaavat geenit. Koska tunteet vaikuttavat k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kautta yksil\u00f6n selviytymiseen ja lis\u00e4\u00e4ntymiseen, niin tunteita ohjaavat geenit ovat luonnonvalinnan vaikutuksen alaisia.<\/p>\n

Esimerkiksi mainitussa apinayhteis\u00f6ss\u00e4 sopuisat yksil\u00f6t ovat sukupolvien ajan harvemmin kuolleet nuorena kuin tappelupukarit. Sopuisten yksil\u00f6iden geenit ovat siten p\u00e4\u00e4sseet populaatiossa yleistym\u00e4\u00e4n. N\u00e4iden geenien joukossa on sellainen, joka saa yksil\u00f6n kokemaan sovun miellytt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Sovinnollisuus siis edist\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4 luonnonvalinnassa, mutta apinoiden itsens\u00e4, kuten ihmistenk\u00e4\u00e4n, ei tarvitse t\u00e4t\u00e4 tiedostaa. Riidat sovitellaan yksinkertaisesti siksi, ett\u00e4 siten on mukavampi el\u00e4\u00e4. ”Hyvien” tekojen proksimaalinen motiivi on hyv\u00e4 tunne, ei oma etu, vaikka teko ultimaattisesti koituisikin omaksikin eduksi.<\/p>\n

Moraalisesta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 — kohdellaan toisia reilusti reiluuden itsens\u00e4 vuoksi, laskelmoimatta etuja itselle — on siis ollut yksil\u00f6ille evoluutiossa etua lis\u00e4\u00e4ntymismenestyksen\u00e4. Siksi juuri meill\u00e4 on moraali, ei siksi ett\u00e4 joku viisas yksil\u00f6 olisi sen tyhj\u00e4st\u00e4 keksinyt ja muut opin apinoineet.<\/p>\n