Tourujoen vapautus hävisi nollalle 6 – 7

23.4.2014

Pääsin osallistumaan 22.4. kaupunkirakennelautakunnan päätökseen, joka lienee merkittävin moneen vuosikymmeneen. Me Tourujoen vapauttamisen kannattajat teimme parhaamme, mutta kävi kuin entiselle urheilijalle – se ei ihan riittänyt voittoon.

Luonnonsuojelu- ja asukasaktiivit muodostivat Rakentajantalolle saapuville päättäjille vastaanottokomitean. Olisin itsekin ollut tuolla taimen-plakaatin kanssa joukon jatkona, ellen olisi mennyt kokoukseen.

Tourujoen uomavaihtoehtoon (§ 126) virkamiesten pohjaesitys oli sama kuin viime kokouksessa: ”Kaupunkirakennelautakunta esittää kaupunginhallitukselle Kankaan aluerakentamista uomavaihtoehdon 0+ pohjalta. Kankaan osayleiskaavan mukainen uuden uoman tilavaraus viherkehällä tulee kuitenkin säilyttää ja ottaa huomioon asemakaavoituksessa mahdollista myöhempää toteuttamista varten.”

Heti saatuani puheenvuoron tein vastaesityksen: ”Kaupunkirakennelautakunta esittää kaupunginhallitukselle Kankaan aluerakentamista pitkän uomavaihtoehdon VE3 pohjalta. Tourujoki kunnostetaan hyvään ekologiseen tilaan mahdollisimman pian.”

Keskustelu oli odotetusti pitkä ja monitahoinen, mutta maltillisempi kuin kuulemma oli ollut viime kokouksessa. Puheenvuoroissa tuotiin esiin mm., että EU:n vesipuitedirektiivikin velvoittaa kunnostamaan Tourujoen ekologisesti hyvään tilaan, siihen voi hakea rahoitusta ja viivyttely vain lisää kustannuksia. Sitäpaitsi joki kannattaa kunnostaa jo luontoarvojen itseisarvon ja ihan oman viihtyvyydenkin vuoksi eikä vain direktiivin vuoksi. Anssi Elorannan ja muiden virtavesi- ja kalatutkijoiden kirjoituksia oli luettu tarkkaan ja niihin viitattiin useasti. Toisten mielestä taas pitkä uoma olisi liian kallis tässä taloustilanteessa ja muutenkin turha.

Marjo Pakka (kok) oli valmistellut toisen vastaesityksen, jonka sisältö oli tiivistetysti: ei uutta pitkää uomaa, vaan joki kunnostetaan luonnonmukaiseksi nykyisessä uomassaan, lakkautetaan vesivoimala ja puretaan padot, tilalle koski ja tarvittaessa kalatie; pitkästä uomasta päätetään myöhemmin. Esityksen ideana oli olla kompromissi, jolla joen vapautus saadaan alkuun ja jota voivat kannattaa monet niistäkin jotka pitävät pitkää uomaa liian kalliina. Onnistuminen jäikin siis vain yhdestä äänestä kiinni.

Kumpaakin esitystä kannatettiin. Valtuuston työjärjestysohjesääntöä soveltaen puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että vastaesitykset asetetaan ensin toisiaan vastaan ja voittanut pohjaesitystä vastaan.

Minun esitykseni (pitkä uoma) hävisi Marjon kompromissiesitykselle 2 – 8 (3 tyhjää). Toisella kierroksella äänestin Marjon kompromissiesitystä, mutta se kaatui täpärästi 6 – 7. Näin pohjaesitys, VE0+, tuli lautakunnan enemmistöpäätökseksi. Jätin eriävän mielipiteen:

”Kankaan aluerakentaminen on toteutettava pitkän uomavaihtoehdon VE3 pohjalta. Tourujoki on kunnostettava hyvään ekologiseen tilaan mahdollisimman pian.”

Myös Marjo Pakka (kok) ja Anita Saraste-Kautto (kd) jättivät eriävät mielipiteet. Ryhmäkurin orjallisesta noudattamisesta ei ainakaan voi lautakuntaa syyttää, sillä sekä kokoomuksen että demarien ryhmät hajaantuivat jälleen. Kepulaiset olivat tällä kertaa molemmat pohjan kannalla. Muut ryhmät ovatkin yksijäsenisiä.

Asia menee vielä kaupunginhallitukseen ja valtuustoonkin. Pitää siis jatkaa kampanjointia entistäkin tarmokkaammin…

* * *

Päivän Keskisuomalaisessa oli Jarmo Kovaselta hyvä mielipidekirjoitus ”Tourujoen uoman laskelmat outoja”. Kovanen ihmettelee mm. 7.2 miljoonaa euroa, joka kaupungin muka pitäisi maksaa omistamalleen Jyväskylän Energialle tulonmenetyksinä, jos voimala lakkautetaan. Tätä minäkin olen ihmetellyt. Varsinkin nyt kun JE vastasi viime kokouksessa esitettyyn kysymykseen, millä hinnalla se luopuisi voimalasta: 1.5 miljoonaa euroa, joka sisältäisi koko liiketoiminnan arvon 50 vuoden ajalta.

Outoja ne laskelmat ovat muutenkin. Arvioidut kustannukset ovat nelinkertaistuneet parissa vuodessa. Hienon vuorovaikutteisen Monitavoitearvioinnin loppuraportissa on laskettu, osallistujien vaatimuksesta, uoman toteutusaikataulun vaikutuksia kustannuksiin. (Vaikutukset tuottoihin on jätetty laskematta, vaikka sitäkin vaadittiin.) Jos rakennetaan niin pian kuin mahdollista (v. 2016), niin ”aikaistuneiksi kustannuksiksi” on ynnätty 6.66 M€. Tämä summa sisältää mm. paperitehtaan purun 3.4 M€ ja kadunrakennusta hieman toista miljoonaa. Nämä erät tietysti tulevat maksettavaksi joka tapauksessa, rakennettiinpa uoma tai ei.

Kun mukaan lasketaan itse uoman kaivu ja rakenteet, sillat, vesivoimalan purku ja Jyväskylän Energialle maksettavat tuottomenetykset, saadaan pitkän uoman varhaisen toteutuksen kustannuksiksi 21.8 M€. Tämä summa on sitten rinnastettu summaan 15.35 M€, joka esitetään uoman hinnaksi v. 2025 toteutettuna, ja lukuun nolla, joka esitetään vaihtoehdon ”ei rakenneta uomaa” kustannuksiksi. Minusta tällainen kustannusvertailu on lievästi sanoen harhaanjohtavaa.

Lautakunnan esittelytekstissä on erilaisia lukuja: pitkän uoman ”aikainen toteutus edellyttää vuosien 2015–2017 aikana noin 24 miljoonan euron investointia Kankaalle. Investointi muodostuu uuden uoman rakentamiskustannuksista 8 M€, osin aikaistuvista kunnallistekniikan investoinneista 12,5 M€ ja aikaistuvista purkukustannuksista 3,5 M€. Ilman uuden uoman rakentamista on arvioitu investointi tällä aikavälillä noin 10 miljoonaa euroa.” Lisäksi jos ”uoma valmistuisi aikaisintaan vuonna 2025, sen rakentamisen kustannus olisi noin 10 miljoonaa euroa”.

Tuossa on siis sentään tarkennettu, että ilman uomaakin kustannuksia tulee, joten ero VE0+:aan ei ole sentään yli 20 miljoonaa, kuten loppuraportista voisi tulkita, vaan ”vain” 24 – 10 = 14 miljoonaa lähivuosien osalta. Toisaalta lähivuosien kustannusarvio on paisutettu 21.8 miljoonasta 24 miljoonaan, ja myöhäisemmän ja varhaisemman toteutuksen välinen erotus 6.66 miljoonasta 14 miljoonaan. Siis esittelytekstin luvut ovat yhtä sekavia kuin loppuraportinkin, mutta nämä eivät edes pidä yhtä keskenään.

Laskuissa kummittelee se kuvitteellinen 7.2 miljoonan 50-vuotinen tuottomenetys JE:lle, jota JE ei todellisuudessa edes vaadi, ja 750 000 euron kustannus vesivoimalan purkamisesta, vaikka JE:n toimitusjohtaja kirjoitti purkukustannusten arvioinnin olevan mahdotonta ja vaikka voimalaa ei edes tarvitse purkaa, padot ja betonikourut vain.

Jne… Apulaiskaupunginjohtaja vakuutteli, että laskelmat on tehty parhaan osaamisen mukaan. Pelottavinta on, että tämä saattaa olla ihan totta.

6 vastausta käyttäjälle “Tourujoen vapautus hävisi nollalle 6 – 7”

  1. Jorma Soini sanoo:

    Hieman etäämpänä, mutta entisenä asian ytimessä olleena olisin kaivannut ansiokkaaseen kirjoitukseesi nimiä sukunimineen kuka oli mitäkin mieltä. Sillä usein ympäri käydään ja yhteen tullaan. Jos ei suoraan, niin mutkan kautta.

  2. Joni Kettunen sanoo:

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Tiesin laskelmien hintojen nousseen, mutten tuotallaisia järjettömiä lipsahduksia, kuten JE:n voimalan hinnan väärin arvioinnista.

    Mielestäni tämä on järjetön päätös, koska nyt kaupunki ottaa takkiin. Jos uoma toteutettaisiin etupainotteisesti, tonteista voisi pyytää lisähintaa. Jos uoma toteutetaan jälkikäteen, hinta menee suoraan omistajien taskuun eli kaupunki ei saa tuottoa sijoitukselleen.

    Sen lisäksi valmiin asuinalueen viereen tehtävä kunnostustyö tuottaa hyvin paljon ongelmia. Mitä tehdään valmiiksi rakennetulle infralle? Putkia, kaapelointeja, teitä ja siltoja rakennetaan vanhojen päälle. Tällöin menee hukkaan vanhoihin tienpohjiin laitetut rahat. Kahteen kertaan rakentaminen se vasta edullista on!

  3. Virpi sanoo:

    Jorma, nimet julkaistaan aikanaan pöytäkirjassa, mutta kirjataanpa ne nyt tähänkin. Ensimmäisessä äänestyksessä

    – minun esitystäni (Kangas rakennetaan pitkän uomavaihtoehdon 3 pohjalta) kannatimme Virpi Kauko (vihr) ja Hannu Hokkanen (vas).
    – kompromissiesitystä (Kangas rakennetaan uomavaihtoehdon 0+ pohjalta, mutta vesivoimalaitoksen toiminta lopetetaan ja padot puretaan) kannattivat Marjo Pakka (kok), Anni-Maria Perttula (kesk), Pentti Mäkinen (sdp), Jukka Hämäläinen (sdp), Simo Halttunen (sdp), Marja Leena Luukkonen (sdp), Matti Björk (ps) ja Anita Saraste-Kautto (kd).
    – tyhjää äänestivät Juha Jokitalo (kesk), Reijo Savolin (kok) ja Merja Hautakangas (kok),

    Toisessa äänestyksessä

    – kompromissiesitystä kannattivat Marjo Pakka (kok), Simo Halttunen (sdp), Marja Leena Luukkonen (sdp), Hannu Hokkanen (vas), Virpi Kauko (vihr) ja Anita Saraste-Kautto (kd).
    – pohjaesitystä (Kangas rakennetaan uomavaihtoehdon 0+ pohjalta, vesivoimala jatkaa) kannattivat Juha Jokitalo (kesk), Anni-Maria Perttula (kesk), Reijo Savolin (kok), Merja Hautakangas (kok), Pentti Mäkinen (sdp), Jukka Hämäläinen (sdp) ja Matti Björk (ps).

  4. Virpi sanoo:

    Joni, juuri tuota pointtia minäkin koetin vääntää rautalangasta, kun vihdoin sain toisenkin puheenvuoron. Ja siitä puhuin myös aiemmin valtuustoseminaarissa sekä monitavoitearvioinnin palautetilaisuudessa, kun hankepäällikkö Anne Sandelin ja projektipäällikkö Erkki Jaala väittivät YIT:n ja Skanskan lausuntoihin vedoten, ettei joki muka nostaisi tonttien arvoa.

    Asuntojen hinnat määräytyvät joka tapauksessa markkinaehtoisesti – rakennusliikkeet ottavat niistä niin korkean hinnan kuin ihmiset suostuvat maksamaan. Mitä halvemmalla ne ovat itse tontin kaupungilta saaneet, sitä suurempi siivu jää niille. Eivät ne myy asuntoja markkinahintaa halvemmalla siksi että tontti on ollut halpa. Siksi rakennusliikkeet eivät ylipäänsä ole se taho, jolta kaupungin kannattaa kysellä tonttiensa mahdollista arvoa.

  5. Virpi sanoo:

    Arvostelin myös tuota Koiviston pohjaesityksen jälkimmäistä lausetta epärealistiseksi: ellei uomaa päätetä toteuttaa nyt, niin ei ole uskottavaa että sitä myöhemminkään ryhdyttäisiin kaivamaan kun talot ja kadut ovat jo paikoillaan. Ja jos toteutettaisiin, niin sehän vasta kalliksi tulisikin kun edestakaisin rakennetaan ja puretaan.