Hyvinvointia lisää osallistumalla

18.1.2014

Keskustelu oleskelu- ja leikkipuistojen huolehtimisesta kuntalaisten toimesta käy kiivaana ja syystäkin. Asukkaiden kannustaminen pitämään huolta yhteisistä alueista on ollut vähäistä. Keskisuomalainen uutisoi 11.1. ilahduttavasti siitä, kuinka asukkaat ovat olleet aloitteellisia ja pyytäneet itse lupaa huolehtia puistoista.

Vastuukysymykset ja realiteetit on otettava huomioon, ja tätä kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen onkin korostanut. Liialla varovaisuudella ei silti pidä estää asukkaiden toimeliaisuutta. Tarpeellisella määrällä tahtoa ja innostusta kaupunki voisi kannustaa asukkaita aktiivisuuteen myös tällä vapaaehtoisuuden saralla.

Vihreät ovat tuoneet esille ajatusta puistokummeista, jota on kokeiltu esimerkiksi Helsingissä ja Järvenpäässä. Helsingissä puistokummit muun muassa keräävät roskia, haravoivat ja kitkevät. Vapaaehtoiset puistokummit eivät korvaa ammattilaisia, vaan koulutetut puutarhaosaajat tekevät puistoissa edelleen vaativimmat työt.

Puistoista huolehtiminen on antoisaa tekemistä. Se lisää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee jopa syrjäytymistä. Helsingin kokemuksen mukaan myös kehitysvammaisille asukkaille löytyy puistoista mielekästä tekemistä. Asukasaktiivisuus puistoissa ja uimarannoilla vähentää myös ilkivallan määrää. Mitä useampi silmäpari on kiinnostunut alueiden kunnossa pysymisestä, sitä huonommat mahdollisuudet ilkivallan tekijöillä on toimia rauhassa. Parhaimmillaan asukasaktiivisuus kohottaa kaupungin imagoa ja lisää asukkaiden ja kaupungissa vierailevien arvostusta kaupunkiamme kohtaan.

Jyväskylässä tämänkaltaisen toiminnan jalkauttaminen voisi tapahtua esim. JAPA ry:n kautta. Myös Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluyksikön ympäristöluotseja voisi hyödyntää yhteistyökumppaneina.

Toivomme, että talousahdingosta huolimatta kaupunki ei jämähdä asukkaiden aktivoinnissa paikalleen, vaan kaupunki käynnistää puistojen vapaaehtoistoiminnan vaikka pienimuotoisestikin. Vuonna 2010 valtuusto on hyväksynyt kaupunkistrategian, jonka yhtenä tärkeänä kohtana on kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Ennen uuden strategian luomista on hyvä tarkistaa, onko edellisiinkään tavoitteisiin päästy.

Nyt meillä olisi mahdollisuus siirtyä askeleen aidompaan kansalaisyhteiskuntaan.

Marja Kupari
pj, Jyväskylän Vihreät ry
kaupunkirakenneltk:n jäsen (vihr.)

Kaisa Peltonen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Virpi Kauko
kaupunkirakennelautakunnan varajäsen
Jyväskylä

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 18.1.2014,

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

KSML 31.12.2013 Kaisa Peltonen ja Maia Fandi: Torppaako kaupunki aktiivisuuden?

KSML 3.1.2014 Vesa Lehtinen: Asukasyhteistyölle on sijansa

KSML 4.1.2014 Erkki Huovinen: Asukkaita moitittiin puistojen hoidosta

Kommentit on suljettu.