Avointa ja suljettua kaupunkisuunnittelua

8.10.2012

Artikkeli julkaistiin Jyväskylän Vihreiden vaalilehdessä Avoimempi Jyväskylä 5.10.2012


Kankaan ideakilpailun voittaneessa ”Hjalmarin uni” -ehdotuksessa on mukana useita asukasideoinnissa esiin nousseita teemoja.

Kaupunkiin suunniteltavat uudet asuinalueet, kauppa- ja työpaikka-alueet, pysäköintihallit, tiet ja muut rakennuskohteet tulevat kansalaisten tietoon usein vasta siinä vaiheessa, kun virkamiestyönä valmisteltu kaavaluonnos esitellään lehdistössä ja sitä on muutama viikko aikaa kommentoida. Pahimmillaan tieto saavuttaa ihmiset vasta, kun kaivinkoneet jo mylläävät takapihalla.

Kaavoista toki laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmat sekä järjestetään avoimia kuulemistilaisuuksia. Kansalaiset pääsevät kommentoimaan kaavaluonnoksia sekä esittämään niistä tarvittaessa ns. muistutuksia. Kaava on vielä hyväksyttävä kaupunginvaltuustossa tai kaupunkirakennelautakunnassa ennen kuin mitään rakennetaan.

Onko yleisötilaisuuksien keskusteluilla tai kirjallisena jätetyillä mielipiteillä oikeasti mahdollisuus vaikuttaa kaavojen toteutumiseen?

”Kansalaismielipiteissä esiin tuodut yksityiskohdat ovat useinkin vaikuttaneet suunnitteluratkaisuihin”, kertoo Jyväskylän kaupungin kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho. ”Niin en ole kuullut koskaan käyneen, että kaavaprosessin aikana esitetyt vaatimukset esim. koko kaavan pysäyttämisestä olisivat toteutuneet. Tavallisesti pyritään kompromisseihin, joihin kaikki ovat tasapuolisesti tyytymättömiä tai tyytyväisiä. Joskus on käynyt niin, että päättäjät ovat keskeyttäneet kaavan. Päätökseen on saattanut osaltaan vaikuttaa kaavaprosessin aikana esiin tulleet mielipiteet, lausunnot ja selvitykset.”

Esimerkiksi Valkeamäen alue Keuruuntien varressa päätettiin juuri elokuussa valtuustossa jättää odottamaan rakentamista vuoteen 2022, vaikka osayleiskaava tuli lainvoimaiseksi tammikuussa. Kunnallistekniikan rakentamiskustannukset olisivat nousseet tavallista korkeammiksi.

Kuka määrittelee tavoitteet?

Kaavan esittelysivuilla kerrotaan tavoitteista persoonattomasti, esimerkiksi näin:

Eteläportti-Kauramäki osayleiskaavan tavoitteena on suunnitella keskisuomalaiseen metsämäkimaisemaan sopiva asuinalue, jossa asumisen lisäksi on myös sitä tukevia palveluja, virkistysmahdollisuuksia sekä työpaikkatoimintoja. Tavoitteena on yhdistää Ylämyllyjärven ja Eteläportin välinen yhdyskuntarakenne.

Mutta kuka, missä, koska ja millaisessa prosessissa on määritellyt nämä ilmoitetut tavoitteet?

”Nämä ovat virkamiesten kehittämiä tavoitteita”, vastaa kaavoitusarkkitehti Teivaistenaho. ”Viime vuosina on yhä enenevissä määrin kaavojen tavoitteisiin tullut myös vihreät arvot, mikä osaltaan heijastaa yhteiskunnassa ja ihmisten arvostuksissa tapahtunutta ja tapahtuvaa muutosta.”

Virkamiesten työnä on tehdä konkreettisia suunnitelmia päättäjien hyväksyttäväksi. Mutta riittääkö se, että arvot vain epäsuorasti ja viiveellä heijastuvat virkatyönä tehtyihin hankkeisiin? Eikö tavoitteiden asettamisen – mihin suuntaan kaupunkia halutaan kehittää – kuuluisi olla kansalaisten ja heidän vaaleilla valitsemiensa valtuutettujen tehtävä?

Osallistava kaupunkisuunnittelu ehti Kankaalle ennen arkkitehteja

Kankaan paperitehtaan lopetettua toimintansa Tourujoen rantaan hyvälle paikalle keskelle kaupunkia vapautui 27 hehtaaria maata. Jyväskylän kaupunki osti alueen ja aikoi järjestää arkkitehtikilpailun.

Sosiaalista ideointia ja verkostoitumista edistävä HUB Jyväskylä -osuuskunta ehätti osallistumaan suunnitteluun alkumetreillä. Jospa kysyttäisiinkin ensin kaikilta kaupunkilaisilta, millainen kaupunginosa Kankaalle sopisi?

”Siinä osuttiin onnellisten tähtien alle”, toteaa HUBin verkostokätilö, yrittäjä Antti Poikola. ”HUB tarjoutui järjestämään avoimen ideointijakson suunnittelun pohjaksi ennen kuin yhtään viivaa oli piirretty. Virkamiehet suhtautuivat asiaan positiivisesti ja projektin rahoituskin järjestyi kansainvälisen CLIQ-hankkeen kautta.”

Idoimaan lähdettiin puhtaalta pöydältä kevättalvella 2011. Toisin kuin perinteisessä kaavoitusprosessissa, nyt ei ollut edes luonnosvaiheessa olevaa suunnitelmaa, jota ihmiset lähtisivät kommentoimaan, puolustamaan tai vastustamaan. Satona saatiin vapaamuotoisia kokemuksia, ideoita, mielikuvia, toiveita ja kauhukuviakin.

Helsingin sanomat otsikoi ideointiprosessista kertovan uutisen ”Jyväskylä kuulee kansalaisia ennen arkkitehteja” (11.3.2011). Osallistavan kaupunkisuunnitteluprojektin tulokset tiivistettiin kesällä 2011 julkistetun arkkitehtikilpailun lähtökohtiin ja koko ideointisato annettiin arkkitehdeille taustamateriaaliksi.

Kilpailuun saatiin 32 ehdotusta, joista voittaja valittiin marraskuussa 2011. Voittaneessa suunnitelmassa monet asukasideoinnissa esille nousseet teemat näkyvät. Alueelle kulkee hyvät pyöräily- ja kävelyreitit sekä joukkoliikenneyhteydet; jopa raitiovaunulinjaa on ajateltu. Polkupyörille on kunnolliset pysäköintipaikat, ja energiaa tuotetaan paikallisesti vesi-, aurinko- ja tuulivoimalla.

Ehdotuksessa on myös yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia tukevia seikkoja, kuten taloyhtiön yhteisiä viherhuoneita sekä etätyö- ja opiskelutiloja.

Varsinainen kaavoitustyö on nyt käynnissä. ”Kun kaavaluonnos tulee aikanaan nähtäville, on mielenkiintoista nähdä, miten hyvin ideakilpailun tulokset on siinä otettu huomioon”, sanoo Poikola. ”Yleensä kaavoista tuleva palaute on negatiivista – ne joille kaava on ok ovat hiljaa. Harvemmin ryhdytään äänekkäästi ajamaan jotakin uudistusta. Nyt kun suunnitteluun on tavalla tai toisella osallistunut 600 ihmistä, niin toivottavasti kaava myös otetaan vastaan positiivisella mielellä.”


Se, millaiseksi Jyväskylä muotoutuu, on asukkaiden yhteinen asia.

Kommentit on suljettu.