Asfaltin alle?

Jyväskylän lounaisosassa, ysitien ja Ronsuntaipaleentien välissä, kumpuilee mäkinen ja monimuotoinen metsä. Lenkkeilijöiden, hiihtäjien, marjastajien ja sienestäjien ahkerassa käytössä oleva lähivirkistysalue on nyt uhattuna: alueelle on suunnitteilla lähes 9000 asukkaan pientalovaltainen Kauramäen asuinalue ja Eteläportin kauppakeskus.

Kaavakartassa vihreän alueen sisään levittäytyy parisataa hehtaaria hiekanruskeita asuintalolaikkuja. Alueen eteläreunalla moottoritien varressa on isot kirkkaanpunaiset ns. vähittäiskaupan suuryksiköille varatut kolmiot. Eteläportilta pohjoiseen Ylämyllyjärvelle kiemurtelee katu tiheiden korkeuskäyrien poikki.

Olin mukana valmistelemassa tekstiä Jyväskylän Vihreiden tekemään muistutukseen, jossa vaadimme kaavaa hylättäväksi.

* * *

Jyväskylän Vihreät ry

Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavaa koskeva muistutus

Jyväskylän kaupunki
Kaupunkirakennepalvelut
PL 233
40101 Jyväskylä

Vaadimme Kauramäen – Eteläportin osayleiskaavan hylkäämistä.

  • Kaava hajauttaisi kaupunkirakennetta lisäten liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja.

Hyväksyessään Keski-Suomen maakuntakaavan v. 2009 ympäristöministeriö jätti vahvistamatta vanhassa Eteläportin osayleiskaavassa olleet vähittäiskaupan suuryksiköt valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden vastaisina. Ministeriön 14.4.2009 päivätyn tiedotteen mukaan ”uudet suuryksiköt olisivat hajauttaneet yhdyskunta- ja palvelurakennetta sekä lisänneet liikennetarvetta ja liikenteestä ympäristölle aiheutuvia haittoja. Vahvistamatta jätetyistä suuryksiköistä kaksi oli osoitettu Jyväskylän Eteläporttiin”.

Kauramäen-Eteläportin uuden osayleiskaavan yhdeksi tavoitteeksi mainitaan ”yhdistää Ylämyllyjärven ja Eteläportin välinen yhdyskuntarakenne”. Eteläporttiin nyt kaavaillut suuryksiköt ja tilaa vievät kaupat väistämättä edelleenkin heikentäisivät olemassaolevia keskuksia sekä Jyväskylän keskustassa että Säynätsalossa ja Muuramessa. Metsään rakennettava väljä pientalovaltainen asuinalue ei mitenkään tiivistäisi yhdyskuntarakennetta, vaan päinvastoin hajauttaisi.

  • Kauramäen alue on erittäin tärkeä virkistysalue, joka suurelta osin tuhoutuisi kaavan toteutuessa.

Mäkisessä maastossa vanhan kuusivaltaisen metsän laikut, hakkuuaukiot sekä eri-ikäiset metsiköt muodostavat vaihtelevan mosaiikin, jossa viihtyy monimuotoinen luonto. Alueella asuu mm. liito-oravia, pohjantikkoja ja puukiipijöitä. Alue on myös ihmisten ahkerassa virkistyskäytössä ulkoilureitteineen sekä runsaine marja- ja sienisatoineen.

Kaavan toteutuessa suuri osa tästä tärkeästä lähiluontokeitaasta tuhoutuisi, mikä heikentäisi jyväskyläläisten virkistysmahdollisuuksia sekä marjoja ja sieniä myyvien pienyrittäjien toimeentuloa. Kaava-asiakirjoihin kirjattu tavoite ”osoittaa ja turvata alueen nykyiset sekä uudet sisäiset, keskeiset virkistys- ja luontoarvot ja virkistysreittiyhteydet” kumisee tyhjyyttään.

Asiakirjojen mukaan ”kaavassa tavoitellaan joukkoliikenteen käytön lisäämistä ja henkilöautoriippuvuuden vähentämistä.” Tämän tavoitteen toteutuminen on kuitenkin kovin kyseenalaista; ovathan nykyisetkin vastaavat pientaloalueet kovin henkilöautoriippuvaisia.

  • Moottoritien ja kaatopaikan välissä ei voi olla viihtyisää ja terveellistä asuinympäristöä.

Vilkasliikenteinen valtatie 9 kulkee suunnittelualueen kaakkoisreunassa meluisana moottoritienä. Kauramäki kohoaa tien tasosta jyrkästi amfiteatterin kaltaisena, ääniä ennestään vahvistavana maastomuodostelmana, kuten kaava-asiakirjoissakin todetaan. Asuntojen riittävä melusuojaus olisi kallista tai jopa mahdotonta. Melun haitalliset terveysvaikutukset ovat kiistattomat.

Alueen lähellä pohjoispuolella Ronsuntaipaleentien varressa puolestaan on Mustankorkean kaatopaikka, jolta tulevat hajut myöskin haittaisivat asumisviihtyvyyttä. Kävisivätkö alueen asunnot ja tontit edes kaupaksi? Kunnallistekniikan rakentaminen mäkiseen ja kallioiseen maastoon on kallista; saisiko kaupunki investoinnilleen katetta?

  • Kaupunkia on varaa kasvattaa korkeussuunnassa

Olemassaolevien teiden, palvelujen ja kunnallistekniikan lähellä on vielä tilaa täydennysrakentamiselle, vaikka Jyväskylän väkiluku kasvaisikin ennustetusti. Uusia metsälähiöitä ei tarvita. Kun kaupunkirakenne sekä Jyväskylän keskustassa että hyvien yhteyksien päässä olevissa aluekeskuksissa (Palokassa, Tikkakoskella jne) on tiivis, joukkoliikenne ja muut palvelut voidaan järjestää kustannustehokkaasti ja tilaa jää viheralueillekin.

Nyt suunniteltu Kauramäen kaava päinvastoin hajauttaisi asutusta harvaksi pientalomatoksi, joka pahentaa liikenteen haittoja ja tulee koko yhteiskunnalle kalliiksi.

Petri Vähäkangas                 Veikko Ahola
puheenjohtaja                       toiminnanjohtaja

Yhteystiedot: Jyväskylän Vihreät, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä
p. 050 592 5895, sähköposti: jyvaskyla@vihreat.fi

Ympäristöministeriön tiedote 14.4.2009:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=319377&lan=fi

Jyväskylän Vihreiden kannanotto 11.5.2009: Eteläportin hylkäys oli oikea päätös
http://www.jyvaskylanvihreat.fi/ajankohtaista/etelaportin-hylkays-oli-oikea-paatos/

* * *

Ylä-Mäyrämäessä lähimetsä jo kaatuu talojen ja katujen tieltä. Sielläkin maasto on niin mäkistä, että rakentaminen on hankalaa ja kallista.

2 Responses to “Asfaltin alle?”

  1. […] kuvia näistä yhä kutistuvista vanhan metsän tilkuista ja vähän uudemmistakin on artikkeleissa Asfaltin alle?, Ravintola metsän siimeksessä, Käpylinnut lounaalla ja Kiipivä […]

  2. […] poistamista samoin perustein kuin JyVin pari vuotta sitten jättämässä kaavamuistutuksessa ja aiemmassa bloggauksessani. Eteläportin hypermarketithan saivat v. 2009 ympäristöministeriössä punakynää sillä […]