Nykyään törmää vähän väliä toinen toistaan kauheampiin hankkeisiin, joiden puolustajilla on mitä parhaimmat ja ylevimmät tavoitteet ja motiivit. Lasten suojelun, terrorisminvastaisen taistelun tai tasa-arvon puolustamisen nimissä säädetään lakeja, jotka murentavat vapaan yhteiskunnan peruskiviä, sananvapautta ja yksityisyyyden suojaa.
Yksi tällainen hanke on oikeusministeriössä valmisteltu lakiehdotus, jossa “rasistisiksi rikoksiksi” määritellään ihmisiin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan lisäksi kuin puolivahingossa myös mielipiteenilmaisut.
Tutustuin mietintöön talvella, kun Effissä laadittiin siitä tiedote ja lausunto, mutta useimmat Vihreät taisivat kuulla asiasta ensimmäistä kertaa kun sen sisältämistä linkityskiellosta ja yhdistysten rangaistusvastuun laajentamisesta uutisoitiin toukokuussa mm. YLEn Aamu-tv:ssä. Aamulehden tulkinta oli hiukan liioiteltu, vaikka mietinnössä on kyllä liioittelemattakin aika hiuksianostattavia kohtia, esim. “tieto voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön” (s. 53).
Lakiluonnoksen ja sen perustelujen kummallisuuksista käytiin Vihreiden keskuudessa vilkasta keskustelua, jonka innoittamana kirjoitettiin avoin kirje puoluejohdolle, kansanedustajille ja oikeusministerille. Olen yksi reilusta neljästäkymmenestä allekirjoittajasta. Vihreiksi ihmisoikeusaktivisteiksi tunnustautuvat voivat yhä liittyä allekirjoittajien joukkoon. Marko Kivelän US-blogissa kirjettä on kommentoitukin.
* * *
Arvoisat Vihreät päättäjät!
Oikeusministeriön Rasistiset rikokset -työryhmä on valmistellut lakimuutosesityksiä, joiden tavoitteena on edistää eri kansanryhmien tasavertaista kohtelua ja torjua syrjintää. Me allekirjoittaneet kannatamme lämpimästi tätä tavoitetta.
Olemme kuitenkin huolestuneet siitä, että nyt ollaan epähuomiossa säätämässä lakeja, jotka ovat tavoitteen kannalta tehottomia tai suorastaan haitallisia ja lisäksi rajoittavat kaikkien kansalaisten perusoikeuksia oikeusvaltion periaatteiden vastaisesti. Hyväkään tarkoitus ei pyhitä keinoja.
Me allekirjoittaneet vaadimmekin, että lakiesitys on palautettava huomattavasti huolellisempaan valmisteluun.
Uhkailu on rikos, mielipide ei
Erityisen ongelmallinen on työryhmän muistiossa toistuvasti ilmaistu ajatus, jonka mukaan jokin tieto tai mielipide voisi itsessään täyttää rikoksen tunnusmerkistön.
Perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten takaama sananvapaus suojaa myös ja erityisesti kiistanalaisia ja monien mielestä vastenmielisiä näkemyksiä. Myös rasistisia mielipiteitä, vaikka me pidämme niitä väärinä. Niitä on voitava vapaasti esittää – ja myös keskustelemalla ja argumentoimalla vastustaa.
Ihmisiin kohdistuva syrjintä, häirintä, ilkivalta, väkivalta, niillä uhkailu ja niihin julkinen kehottaminen, kunnianloukkaus ja muut senkaltaiset teot sen sijaan ovat tietenkin rangaistavia rikoksia. Näitä ei kuitenkaan pidä samaistaa pelkkään mielipiteiden ilmaisuun.
Rasististen lausuntojen kriminalisointi ei vähennä rasistisia asenteita, vaan pikemminkin harhaluulot voivat jäädä elämään omaa elämäänsä ja niihin perustuvat asenteet jyrkentyä ei-julkisissa keskusteluissa. Rasisteille ei pidä antaa sananvapauden marttyyrin kruunua.
Ohjenuorana olisikin pidettävä Voltairen nimissä kulkevaa lausetta: “Vastustan sitä, mitä sanoit, mutta puolustan kuolemaani asti oikeuttasi sanoa se.”
Joidenkin sana on vapaampi kuin toisten?
Kansanryhmää vastaan kiihottaminen on jo voimassaolevassakin laissa määritelty turhan laveasti, kun “panetteluksi ja solvaukseksi” voidaan tulkita lähes mikä tahansa negatiivissävyinen lausunto.
Ihmiset saavat tuomita sanoillaan mitä vain, vaikkapa kommunistien luokkavihapuheen, mutta valtio ei saa rangaista poliittisesta puheesta, ellei se ole esimerkiksi yllytystä väkivaltaan.
Kiihotuspykälään esitetään nyt lisättäväksi momentti, jota perustellaan sananvapauden turvaamisella tieteen, taiteen ja journalismin kaltaisessa toiminnassa. Mutta perustuslain mukaan sananvapaus kuuluu kaikille; vai onko ideana, että tavallisen ihmisen sananvapautta voidaan rajoittaa enemmän kuin taiteilijoiden?
Kansanryhmiä koskevien yleistävien väitteiden tieteellisen pätevyyden tai kansanryhmää kuvaavan teoksen taiteellisen hyväksyttävyyden arviointi ei voi kuulua tuomioistuimille.
Perustuslain mukaan sananvapauden rajoitusten on oltava hyvin perusteltuja ja tarkkarajaisia. Tässä muistiossa kielletään summittainen rykelmä sananvapauden käyttöä ja sitten erikseen korjataan sallituiksi vain kirjoittajien mieleen tulleet poikkeukset.
Suomi matkalla Kiinaan?
Työryhmä esittää kriminalisoitavaksi myös linkittämisen “rasistista kiihottamista” sisältävälle nettisivustolle, täsmentämättä linkittämisen tarkoitusta ja kontekstia.
Kansalaisten – muidenkin kuin juristien – tulisi voida ennalta tietää kohtuullisen tarkasti, millainen sananvapauden käyttö on sallittua ja millainen kiellettyä. Tulkinnanvaraisia lakeja sovellettaessa helposti kohdellaan vähemmistömielipiteitä ankarammin.
Ellei Suomi pidä kiinni omista ihmisoikeuksistaan, ei se voi uskottavasti vaatia niiden noudattamista myöskään Kiinan ja Iranin kaltaisilta mailta, joissa hallituksen kanssa eri mieltä oleminen on vankeudella ja jopa kuolemalla rangaistava rikos. Rasismin kriminalisoinnista on yllättävän lyhyt askel hallituksen politiikan kritisoinnin kriminalisointiin.
Me allekirjoittaneet Vihreät ihmisoikeusaktivistit toivomme, että Vihreä liitto toimii hallituksessa aktiivisesti nyt esitetyn kaltaisten, mielipiteen ja tiedon vapautta uhkaavien lakien korjaamiseksi.
* * *
