Yksi tällainen hanke on oikeusministeriössä valmisteltu lakiehdotus, jossa “rasistisiksi rikoksiksi” määritellään ihmisiin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan lisäksi kuin puolivahingossa myös mielipiteenilmaisut.

Tutustuin mietintöön talvella, kun Effissä laadittiin siitä tiedote ja lausunto, mutta useimmat Vihreät taisivat kuulla asiasta ensimmäistä kertaa kun sen sisältämistä linkityskiellosta ja yhdistysten rangaistusvastuun laajentamisesta uutisoitiin toukokuussa mm. YLEn Aamu-tv:ssä. Aamulehden tulkinta oli hiukan liioiteltu, vaikka mietinnössä on kyllä liioittelemattakin aika hiuksianostattavia kohtia, esim. “tieto voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön” (s. 53).

Lakiluonnoksen ja sen perustelujen kummallisuuksista käytiin Vihreiden keskuudessa vilkasta keskustelua, jonka innoittamana kirjoitettiin avoin kirje puoluejohdolle, kansanedustajille ja oikeusministerille. Olen yksi reilusta neljästäkymmenestä allekirjoittajasta. Vihreiksi ihmisoikeusaktivisteiksi tunnustautuvat voivat yhä liittyä allekirjoittajien joukkoon. Marko Kivelän US-blogissa kirjettä on kommentoitukin.

* * *

Arvoisat Vihreät päättäjät!

Oikeusministeriön Rasistiset rikokset -työryhmä on valmistellut lakimuutosesityksiä, joiden tavoitteena on edistää eri kansanryhmien tasavertaista kohtelua ja torjua syrjintää. Me allekirjoittaneet kannatamme lämpimästi tätä tavoitetta.

Olemme kuitenkin huolestuneet siitä, että nyt ollaan epähuomiossa säätämässä lakeja, jotka ovat tavoitteen kannalta tehottomia tai suorastaan haitallisia ja lisäksi rajoittavat kaikkien kansalaisten perusoikeuksia oikeusvaltion periaatteiden vastaisesti. Hyväkään tarkoitus ei pyhitä keinoja.

Me allekirjoittaneet vaadimmekin, että lakiesitys on palautettava huomattavasti huolellisempaan valmisteluun.

Uhkailu on rikos, mielipide ei

Erityisen ongelmallinen on työryhmän muistiossa toistuvasti ilmaistu ajatus, jonka mukaan jokin tieto tai mielipide voisi itsessään täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten takaama sananvapaus suojaa myös ja erityisesti kiistanalaisia ja monien mielestä vastenmielisiä näkemyksiä. Myös rasistisia mielipiteitä, vaikka me pidämme niitä väärinä. Niitä on voitava vapaasti esittää – ja myös keskustelemalla ja argumentoimalla vastustaa.

Ihmisiin kohdistuva syrjintä, häirintä, ilkivalta, väkivalta, niillä uhkailu ja niihin julkinen kehottaminen, kunnianloukkaus ja muut senkaltaiset teot sen sijaan ovat tietenkin rangaistavia rikoksia. Näitä ei kuitenkaan pidä samaistaa pelkkään mielipiteiden ilmaisuun.

Rasististen lausuntojen kriminalisointi ei vähennä rasistisia asenteita, vaan pikemminkin harhaluulot voivat jäädä elämään omaa elämäänsä ja niihin perustuvat asenteet jyrkentyä ei-julkisissa keskusteluissa. Rasisteille ei pidä antaa sananvapauden marttyyrin kruunua.

Ohjenuorana olisikin pidettävä Voltairen nimissä kulkevaa lausetta: “Vastustan sitä, mitä sanoit, mutta puolustan kuolemaani asti oikeuttasi sanoa se.”

Joidenkin sana on vapaampi kuin toisten?

Kansanryhmää vastaan kiihottaminen on jo voimassaolevassakin laissa määritelty turhan laveasti, kun “panetteluksi ja solvaukseksi” voidaan tulkita lähes mikä tahansa negatiivissävyinen lausunto.

Ihmiset saavat tuomita sanoillaan mitä vain, vaikkapa kommunistien luokkavihapuheen, mutta valtio ei saa rangaista poliittisesta puheesta, ellei se ole esimerkiksi yllytystä väkivaltaan.

Kiihotuspykälään esitetään nyt lisättäväksi momentti, jota perustellaan sananvapauden turvaamisella tieteen, taiteen ja journalismin kaltaisessa toiminnassa. Mutta perustuslain mukaan sananvapaus kuuluu kaikille; vai onko ideana, että tavallisen ihmisen sananvapautta voidaan rajoittaa enemmän kuin taiteilijoiden?

Kansanryhmiä koskevien yleistävien väitteiden tieteellisen pätevyyden tai kansanryhmää kuvaavan teoksen taiteellisen hyväksyttävyyden arviointi ei voi kuulua tuomioistuimille.

Perustuslain mukaan sananvapauden rajoitusten on oltava hyvin perusteltuja ja tarkkarajaisia. Tässä muistiossa kielletään summittainen rykelmä sananvapauden käyttöä ja sitten erikseen korjataan sallituiksi vain kirjoittajien mieleen tulleet poikkeukset.

Suomi matkalla Kiinaan?

Työryhmä esittää kriminalisoitavaksi myös linkittämisen “rasistista kiihottamista” sisältävälle nettisivustolle, täsmentämättä linkittämisen tarkoitusta ja kontekstia.

Kansalaisten – muidenkin kuin juristien – tulisi voida ennalta tietää kohtuullisen tarkasti, millainen sananvapauden käyttö on sallittua ja millainen kiellettyä. Tulkinnanvaraisia lakeja sovellettaessa helposti kohdellaan vähemmistömielipiteitä ankarammin.

Ellei Suomi pidä kiinni omista ihmisoikeuksistaan, ei se voi uskottavasti vaatia niiden noudattamista myöskään Kiinan ja Iranin kaltaisilta mailta, joissa hallituksen kanssa eri mieltä oleminen on vankeudella ja jopa kuolemalla rangaistava rikos. Rasismin kriminalisoinnista on yllättävän lyhyt askel hallituksen politiikan kritisoinnin kriminalisointiin.

Me allekirjoittaneet Vihreät ihmisoikeusaktivistit toivomme, että Vihreä liitto toimii hallituksessa aktiivisesti nyt esitetyn kaltaisten, mielipiteen ja tiedon vapautta uhkaavien lakien korjaamiseksi.

* * *

Tutkijat ovat tainneet keksiä kojeen, jolla kiusallisista verenimijöistä päästään.

Kukapa ei olisi miettinyt, eivätkö insinöörit voisi kehittää laitteen, joka tappaisi hyttyset ja muut kiusanhenget mutta ei vahingoittaisi ihmisiä ja harmittomia eläimiä. Jo vain! Intellectual Ventures Labin fyysikot ja hyönteistutkijat Washingtonin Bellevuessa Yhdysvalloissa ovat huomanneet, että ötököitä voi ampua hengiltä lasersäteellä.

Ensimmäisistä polttouhreista tosin lähti niin kaamea haju, että ideaa piti vähän kehitellä. Nyt laserissa on teho, joka siististi sipaisee itikat hengiltä muttei ole vaaraksi esimerkiksi ihmissilmille.

Siiveniskut kavaltavat

Tappajalaser on hyttysten uudessa surmanloukussa vain viimeinen niitti. Pyydystysarsenaaliin kuuluu muutakin ennennäkemätöntä.

Koko torjuntataistelu käydään fotoniaidalla. Ihmissilmälle näkymättömän ”suojamuurin” luovat infrapunavaloa lähettävät ledit, jotka asennetaan pylväisiin suojattavan alueen nurkkiin. Niihin kiinnitetään myös muut laitteet.

Kun hyönteinen lentää aidan läpi, infrapuna havaitsee sen, ja heti perään siihen kohdistuu heikko lasersäde. Tämä valo ei vahingoita lentäjää vaan vilkahtelee sen siiveniskujen tahtiin. Vilkahdukset heijastuvat fotodiodiin ja muuntuvat sähkösignaaleiksi. Niistä ja ennakkoon ohjelmoidusta muusta tiedosta tietokone analysoi, mitä lajia lentelijä on. Jos se paljastuu viholliseksi, se ammutaan alas tappavalla lasersäteellä.

Keksijöiden mukaan tunnistusjärjestelmä on niin tarkka, että se erottaa jopa verta imevän naarashyttysen harmittomasta, medellä elävästä koirashyttysestä. Tämä takaa, että mehiläiset, perhoset ja muut hyötyhyönteiset pääsevät aidasta läpi laserin niitä liiskaamatta.

Laitteisto hyödyntää olemassa olevaa tekniikkaa luovasti. Lasersäteen tuottaa blu-ray-dvd-soitin. Kohdistin, joka ohjaa säteen tarkasti oikeaan suuntaan, on peräisin tavallisesta lasertulostimesta. Siivekkäiden tunnistukseen tarvittavat tiedot analysoi videopelikonsolista löytyvä grafiikkaprosessori.

Alun perin malariaa vastaan

Intellectual Ventures ryhtyi kehittämään menetelmäänsä malariasääskien torjuntaan. Tähän tarkoitukseen riittää muutaman metrin korkuinen fotoniaita. Kattoa ei tarvita, koska malariasääsket eivät lennä kovin korkealla. Parhaillaan yritys etsii yhteistyokumppania, jonka kanssa laitteen voisi kaupallistaa.

Idea on nerokas ja potentiaalinen hittituote, sillä järjestelmä on helppo säätää tuhoamaan mitä tahansa lentäviä haittaötököitä. Toisaalta ilmeisiä hankaluuksiakin löytyy. Pahimmilla malaria-alueilla tropiikin köyhissä maissa ihmisillä ei välttämättä ole varaa laitteistoon eikä sähköäkään sen pyörittämiseen.

Suomessa katoton fotoniaita tuskin pitelisi ainakaan kaupunkihyttysiä tai kärpäsiä. Niille ei näytä tuottavan vaikeuksia päästä sisään kerrostalojen ikkunoista. Pienempi laseransa ovien edessä, katetuilla kuisteilla ja parvekkeilla voisi kuitenkin olla toimiva ratkaisu.

Virpi Kauko on filosofian tohtori, matemaatikko ja vapaa tiedetoimittaja.

Hyttyslaserista enemmän:
intellectualventureslab.com/?tag=photonic-fence

Artikkeli on julkaistu Tiede-lehdessä kesäkuussa 2010.

Ilokseni ja kauhukseni kansanedustaja Jyrki Kasvi puhui omassa puheenvuorossaan juuri samasta asiasta. Ilokseni siksi, että hän osasi muotoilla argumentit paljon vakuuttavammin kuin minä, kauhukseni siksi että jouduin hätäpäissäni rustaamaan oman puheeni uusiksi. Onneksi ja onnettomuudeksi puolueohjelmaan tarjoamissani ja työryhmän hylkäämissä lisäysesityksissäni aiheita riitti. Päätin keskittyä nettisensuuriin:

“Hyvät vihreät kansalaiset

Poliittiseen ohjelmaamme on ilokseni kirjattu lause “Sananvapaus ja yksityisyydensuoja on turvattava kaikille myös Internetissä.”

Valitettavasti tämä tärkeä periaate ei aivan toteudu käytännössä. Voimassa ja tekeillä on lakeja, jotka sallivat sensuurin ja valvonnan perusoikeuksien vastaisesti.

Jyrki Kasvi jo äsken mainitsikin kaksi yksityisyydensuojaa rikkovaa lakia: Lex Nokian sekä teletallennuslain, joka vaatii kyttäämään ihmisten nettiselailua ja puhelinsoittoja siltä varalta, että joku sattuisi olemaan terroristi.

Lisää esimerkkejä laeista, jotka tulisi kumota:

Pari vuotta sitten säädettiin nettisivujen sensuroinnin salliva laki. Sitä perusteltiin lasten suojelulla, mutta vaikutus on todellisuudessa päinvastainen. Lapsia hyväksikäyttäviä rikollisia ei haittaa yhtään se, että nettisivuja peitellään satunnaisilta selailijoilta. Päinvastoin, sensuuri vaikeuttaa oikeaa rikostutkintaa varoittaen rikollisia.

Laittoman aineiston poistamiseksi netistä – siis poistamiseksi, ei vain piilottamiseksi – rikollisten saattamiseksi vastuuseen ja uhrien auttamiseksi on tehtävä kansainvälistä viranomaisyhteistyötä. Sensuuri ei rikoksen uhreja auta.”

Tässä kohtaa kello jo kilahtikin kahden minuutin aikarajan merkiksi, joten puolet asiastani jäi sanomatta. Puhe olisi jatkunut näin:

“Sensuurilistalle on myös joutunut täysin laillisia ja asiallisia sivustoja – eräskin suomalainen kyseistä lakia kritisoiva sivusto – joten tämäkin laki rajoittaa perustuslain takaamaa sananvapautta.

Sensuuri ei auta myöskään rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa. Valmisteilla oleva “rasistiset rikokset” -lakiesitys pyrkii saamaan nettikeskustelut kuriin väärin keinoin.

Mielipiteet ja tiedot eivät ole rikoksia, vaikka olisivat miten tyhmiä ja vääriä. Väkivaltaan yllytys, laiton uhkaus, kunnianloukkaus jne. ovat rikoksia, ja niin kuuluu ollakin. Mutta mikä tahansa “vihapuhe” tai asiaton käytös ei ole.

Ihmisten on saatava itse muodostaa mielipiteensä kiistanalaisistakin asioista. Valtio ei voi päättää, mitkä mielipiteet ja tiedot ovat sallittuja, mitkä eivät. Tai voi – Kiina ja Saudi-Arabiahan niin tekevätkin, mutta eivät demokratiat. “

Mutta kuinka ollakaan, vähän minun jälkeeni Antti Kaakinen piti erinomaisen puheen juuri siitä asiasta, jota minä en ehtinyt sanoa.

Valitettavasti netin vapautta koskevat lisäysehdotukseni poliittiseen ohjelmaan eivät menneet läpi. Perustuslakituomioistuin oli työryhmässä saavuttanut sen verran kannatusta, että työryhmä määräsi esitykseni äänestettäväksi. Punaisia äänestyslappuja nousikin runsaanpuoleisesti, mutta vähemmän kuin pohjaesitystä kannattavia vihreitä lappuja. Mielipiderikollisuudesta vaadin itse äänestystä, mutta vähemmistöön jäätiin siinäkin.

Mitä ajattelee ihminen, joka kannattaa sananvapautta ja yksityisyydensuojaa myös Internetissä mutta ei kuitenkaan halua kumota niitä rikkovia lakeja?

PÄIVITYS: Tähän kysymykseen minulle on vastattu, että esim. ohjelmaan lisättäväksi esittämäni lause

“Mielipiteet ja tiedot eivät ole rikoksia. Kansanryhmää vastaan kiihottamisen, laittoman uhkauksen ja kunnianloukkauksen tulee toki olla kiellettyjä, mutta kaikki “vihapuhe” tai epäasiallinen käytös ei ole sitä – ei myöskään netissä. Sananvapaus koskee myös ja erityisesti kiistanalaisia näkemyksiä. Rasismin ja ennakkoluulojen torjunnassa avoin keskustelu auttaa, sensuuri ei.”

on kyllä sinänsä hyvä ja kannatettava, mutta se kuuluisi periaateohjelmaan eikä poliittiseen ohjelmaan, jonka pitäisi sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Mutta eikö lainsäädäntö juuri ole eduskunnan työtä konkreettisimmillaan?

“Arvoisa puheenjohtajisto, hyvät vihreät ihmiset.

Poliittisessa ohjelmassamme lukee, että ydinvoiman lisärakentamista ei tarvita. Tästä varmaankin vallitsee Vihreiden keskuudessa laaja yksimielisyys.

Suomessa ydinvoiman rakentaminen on liian halpaa, koska mahdollisen onnettomuuden kustannukset on ulkoistettu veronmaksajille: rakentajan vahingonkorvausvastuun euromäärä on rajoitettu.

Rajoitus on kumottu edellisen eduskunnan vuonna 2005 säätämässä ydinvastuulaissa, jota ei kuitenkaan ole saatettu voimaan. Rajoittamaton korvausvastuu tekisi ydinvoiman vakuutusmaksuista niin kalliit, ettei rakentaminen kannattaisi.

Ehdotankin ohjelmaan riville 72 lisättäväksi:

Ydinenergian vastuulaki on saatettava voimaan. Rakennuttajan korvausvastuuta ydinvoimalaonnettomuuden varalta ei saa rajoittaa, vaan rakennuttajan on korvattava vahingot täysimääräisesti. Tämä nostaisi vakuutusten ja sitä kautta sähkön hinnan todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle, eikä niitä jätettäisi veronmaksajien ja tulevien sukupolvien niskoille. ”

Kokouksen toisena päivänä kansanedustaja Janina Andersson kertoi omassa puheenvuorossaan, miten jo hyväksyttyä lakia on viisi vuotta yritetty saattaa voimaan menestyksettä. Syynä on kuulemma se, ettei mikään vakuutusyhtiö suostu vakuuttamaan ydinvoimalaa. (Hmm, kai se on vain hinnasta kiinni? Jospa kysyisi Lloydsilta?) Mauri Pekkarinen (kesk.) oli vastannut, että vakuutukselle pitäisi saada valtiontakaus. “Tämäkö muka on markkinataloutta?” ihmetteli Janina. “Kun vakuutusyhtiöt, riskirajoittamisen asiantuntijat, sanovat ydinvoimalle EI, niin mitä me sanomme?” -EI, vastasivat kokousedustajat kuorossa.

Janina on kirjoittanut aiheesta blogissaankin (jota en huomannut ennen kokousta).

Ehdotukseni meni läpi vastalauseitta. Hassua silti, että noin ison asian esittäminen poliittiseen ohjelmaan jäi minun, yhden keskisuomalaisen rivijäsenen, varaan.

Ohjelmaluonnos ja kaikki noin tuhat muutosesitystä sisältävä lista ovat imuroitavissa pdf-muodossa täältä, kohdasta “Kokousasiakirjat”.

6-7 MUUTOS (HYL – HYL)

Otsikko “Vihreä laatuyhteiskunta on ekologinen työn ja hyvinvoinnin yhteiskunta” muutettakoon muotoon “Vihreä yhteiskunta on ympäristö- ja ihmisystävällinen”.

Perusteluni (ekologia on luonnontieteen ala, ei yhteiskuntamalli) ei siis uponnut, vaan kokous halusi pitää kiinni puppusanamuotoilusta. Myös toinen otsikkoehdotus “Vihreä hyvinvointivaltio on ekologinen ja onnellinen” hävisi äänestyksessä.

8-17 POISTO (HYL)

Mielestäni tässä on turhaa toistoa.

22 LISÄYS (ÄÄN – HYL)
Hyvä yhteiskunta perustuu demokratian periaatteille, perus- ja ihmisoikeuksille ja päätöksenteon läpinäkyvyydelle. Suomeen on perustettava perustuslakituomioistuin.

Lakien perustuslainmukaisuuden juridista valvontaa ei sitten kai pidetty tarpeellisena.

22 LISÄYS (HYL)
Perustuslain mukaan kansanedustajan on äänestettävä vain omantuntonsa perusteella, ei puoluejohdon käskyjen mukaisesti. Tämän on toteuduttava myös käytännössä.

Hylkyyn meni tämäkin, vaikka Vihreissä ei perinteisesti ole noudatettu ns. ryhmäkuria kuten monissa muissa puolueissa.

24 MUUTOS (HYL)
Lause “…nykyistä terveemmät ja pitkäikäisemmät ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä” muutettakoon muotoon “…nykyistä terveemmät ihmiset voivat vaikuttaa omaan elämäänsä.”

(Perusteluni: Ihmiset ovat jo riittävän pitkäikäisiä. Vaikutusvallan on oltava todellista, ei kuviteltua.) Toinen, lähes samansisältöinen muutosesitys “nykyistä terveemmät ja onnellisemmat ihmiset voivat vaikuttaa omaan elämäänsä” vaadittiin äänestykseen, mutta sekin hävisi.

34 LISÄYS (HYL)
Haluamme enemmän aikaa, vähemmän roinaa.

Hyvä perinteinen slogan sai väistyä hiekkalaatikoiden ja nurmikoiden tieltä.

35-36 POISTO (HYL)

Työryhmä halusi säilyttää puppusana-korulauseen “Haluamme antaa elollisille olennoille paremmat mahdollisuudet … toteuttaa omia mahdollisuuksiaan”.

60 MUUTOS (HYL)
Lause “Energian käyttöä on tehostettava tuntuvasti” muutettakoon muotoon “Energian kulutusta on vähennettävä tuntuvasti.”

Konkreettisempi muotoilu meni taas hylkyyn, vaikka muutkin olivat esittäneet samaa muutosta.

72 LISÄYS (HYV)
Ydinenergian vastuulaki on saatettava voimaan. Rakennuttajan korvausvastuuta ydinvoimalaonnettomuuden varalta ei saa rajoittaa, vaan rakennuttajan on korvattava vahingot täysimääräisesti. Tämä nostaisi vakuutusten ja sitä kautta sähkön hinnan todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle, eikä niitä jätettäisi veronmaksajien ja tulevien sukupolvien niskoille

Tämä oli ehkä tärkein läpimenneistä esityksistäni.

123 MUUTOS (HYL)
Kaavoitusta, yhdyskuntasuunnittelua ja liikennettä koskevat rivit 355-385 siirrettäköön tähän.

124 MUUTOS (HYL)
Otsikko “Rakastamme elämää: tavoitteena jokaisen hyvinvointi” muutettakoon muotoon “Tavoitteena tasa-arvo ja hyvinvointi”.

172-177 POISTO (HYL)

Mielestäni sukupuolikiintiöt eivät edistä tasa-arvoa, mutta jäin tässäkin vähemmistöön.

179 POISTO (HYL)
Lause “Vanhemmuuden kustannukset on jaettava kaikkien työnantajien kesken.” pois.

(Perustelu: Niitä ei pidä maksattaa työnantajilla vaan esim. yhteisöverolla; esitys tästä riville 419)

189-202 MUUTOS (HYL)
Kappaleet
“Sateenkaariperheiden ei-synnyttäville vanhemmille on säädettävä automaattinen oikeus isyyslomaa ja -rahaa vastaavaan synnytyslomaan lapsen syntymän välittömään yhteyteen. Biologisten vanhempien lisäksi myös sosiaalisen vanhemman asema on tunnustettava lainsäädännössä, jotta lapsella on oikeus kahteen elättäjään ja omiin merkitseviin läheissuhteisiinsa myös perhetilanteen muuttuessa.
Yksinhuoltajat ja etävanhemmat tarvitsevat erityistä huomiota ja taloudellista tukea osakseen.
Perheitä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Yhteiskuntaa ja sen järjestelmiä rakennettaessa on lähdettävä siitä, että on muitakin elämänmuotoja kuin vain normina pidetty ydinperhe. Samaa sukupuolta olevilla pareilla pitää olla mahdollisuus avioliittoon ja täydet adoptio-oikeudet. Suomeen tarvitaan sukupuolineutraali avioliittolaki. Kasvava määrä ihmisiä on valinnut yksinelämisen, ja ihmiset elävät yhdessä monin muinkin tavoin kuin pariskuntina ja perheinä.
Yhteiskuntamme täytyy tuntua jokaisesta ihmisestä omalta, valitusta elämäntavasta riippumatta.”

muutettakoon seuraavaan muotoon:

“Perheitä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Yhteiskuntaa ja sen järjestelmiä rakennettaessa on lähdettävä siitä, että on muitakin elämänmuotoja kuin vain normina pidetty ydinperhe.

Suomeen tarvitaan sukupuolineutraali avioliittolaki. Samaa sukupuolta olevilla aviopareilla ja rekisteröidyillä pareilla pitää olla täydet adoptio-oikeudet. Biologisten vanhempien lisäksi myös sosiaalisen vanhemman asema on tunnustettava lainsäädännössä, jotta lapsella on oikeus kahteen elättäjään ja omiin merkitseviin läheissuhteisiinsa myös perhetilanteen muuttuessa.

Ihmisillä on myös oltava oikeus elää yhdessä ilman avioliittoon kuuluvia juridisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Avopareja ei saa pakkonaittaa.”

(Perustelu: Sateenkaariperheitä tulee koskea samat säännöt kuin heteroperheitäkin, mutta pelkän yhdessä asumisen perusteella ei pidä antaa mitään virallista asemaa toisen aikuisen, lasten tai omaisuuden suhteen, vaan ainoastaan niille pareille jotka ovat halunneet virallistaa suhteensa avioitumalla tai rekisteröitymällä.)

Tästä asiasta hämmästyttävän moni tuntuu olevan eri mieltä. Avoliiton tai parisuhteen automaattinen virallinen tunnustaminenhan tarkoittaisi, että epävirallinen yhteiselämä tulisi laittomaksi. Ihmisillä ei olisi oikeutta itse sopia yhteiselämänsä säännöistä, vaan valtion olisi tehtävä se heidän puolestaan. HALOO?

212 POISTO (HYL)
Lause ” – silloinkin, kun on itse erilainen” pois.

213-215 MUUTOS (HYL)
Lause “Katsomuksien tasa-arvoa on kunnioitettava” (riviltä 215) väliotsikoksi.

[Rivillä 214 ollut lause "Koulujen uskonnonopetuksen pitää olla luonteeltaan yleissivistävää eikä uskonnonharjoitusta" muutettiin muotoon "Koulujen uskonnonopetus on korvattava kaikille yhteisellä katsomusaineella" ja sen perään lisättiin "Uskonnon harjoittaminen ei myöskään kuulu päiväkotiin." -- vrt. esitykseni riville 487]

215-218 MUUTOS (HYL – HYL)
Virkkeet “Maailmankatsomuksen ja uskonnon vapautta on puolustettava ja valtion tulee kohdella kaikkia uskonnollisia yhteisöjä tasaveroisesti. Yrityksille pitää antaa oikeus korvamerkitä kirkolle menevä yhteisöveron osuus mille tahansa uskonnolliselle yhteisölle tai valtion kehitysapubudjettiin.”

muutettakoon muotoon
“Maailmankatsomuksen ja uskonnon vapautta on puolustettava. Valtion tulee kohdella kaikkia järjestöjä tasapuolisesti. Uskonnollisten yhteisöjen julkisoikeudellinen asema on poistettava ja erityisesti kahden kirkkokunnan osuus yhteisöverosta on poistettava.”

Vaadin esitystäni äänestykseen, mutta se hävisi. Tähän kohtaan esitetyistä useista muutoksista kuitenkin hyväksyttiin samansuuntainen mutta lievempi muotoilu: “Maailmankatsomuksen ja uskonnon vapautta on puolustettava ja valtion tulee kohdella kaikkia uskonnollisia yhteisöjä tasaveroisesti. Kirkon varojen kerääminen yhteisöveron avulla tulee lopettaa ja kirkon lakisääteiset tehtävät tulee sirtää valtion ja kuntien hoidettaviksi.” Tosin tästä saivarreltiin, että myöskö kristillinen kasvatus ja sakramentit, mutta tietenkin tarkoitetaan sen tyyppisiä tehtäviä kuin hautausmaiden ja kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpitoa.

219 LISÄYS (HYL)
Uskonrauhan häirintäpykälä on poistettava rikoslaista. Uskontoja, jumalia ja muita pyhiä asioita pitää saada arvostella ja pilkatakin samoin kuin poliittisia aatteitakin; muilta osin pykälän tarkoittama häiriökäyttäytyminen on jo kielletty julkisrauhan rikkomisena.

273-276 POISTO (HYL)

278-284 MUUTOS (HYL)
Kappale
“Julkisten palveluiden tuottaminen on taitolaji. Päätökset palveluiden tuottamisesta itse, tai ostamisesta ulkopuolelta, täytyy tehdä harkiten ja parasta mahdollista lopputulosta tavoitellen. Vastuuta palveluiden laadusta ei voi ulkoistaa. Yritys ei ole automaattisesti dynaamisempi, tehokkaampi, laadukkaampi, luovempi ja halvempi kuin kunta tai kansalaisjärjestö. Palvelut kannattaa ostaa ulkopuolelta silloin kun se on perusteltua, mutta ensisijaisesti on keksittävä keinot tuottaa julkisia palveluita tehokkaasti ja tarvittaessa uusin tavoin. Julkisiin palveluihin tarvitaan tehoa laadusta tinkimättä.”

muutettakoon muotoon

“Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.
Kuntien ja sairaanhoitopiirien on yleensä pitkällä aikavälillä kannattavinta tuottaa julkiset palvelut itse. Harkittaessa ostopalveluja on otettava huomioon myös välilliset kustannukset. Ympäristö- ja työvoimapoliittiset näkökohdat on voitava asettaa hankintakriteeriksi, ei pelkkää lyhytnäköistä “säästöä”.

Muiden esityksestä kappaleesta sentään poistettiin tyhjiä korulauseita ja se muuttui muotoon
“Vastuuta palveluiden laadusta ei voi ulkoistaa. Palvelut kannattaa ostaa ulkopuolelta silloin kun se on perusteltua, mutta ensisijaisesti on keksittävä keinot tuottaa julkisia palveluita tehokkaasti ja tarvittaessa uusin tavoin.”

288 MUUTOS (HYL)
Lause “Lääkäri on kallis mikrotukihenkilö” korvataan tekstillä “Lääkärien ja sairaanhoitajien työaikaa ei saa kulua byrokratiaan potilaiden hoidon kustannuksella. Terveyskeskuksiin on palkattava lisää sihteerejä ja muuta apuhenkilökuntaa.”

(Perustelu: Ongelma on, että lääkärin aika kuluu sihteerintöihin, ei mikrotukihenkilön töihin.) Käsittämätön lause sai kuitenkin jäädä.

294-297 MUUTOS (HYL)
Virkkeet
“Julkisella sektorilla tarvitaan parempaa johtamista, mahdollisuuksia uralla etenemiseen ja oman työn sisällölliseen kehittämiseen. Työn pitää myös joustaa elämäntilanteen mukaan. Tämä parantaa tuottavuutta, samalla kun osaavaa työvoimaa on helpompi rekrytoida mielekkäisiin oloihin jos työyhteisö voi hyvin.”

korvataan seuraavilla:
“Työntekijöitä on palkattava riittävästi, jotta sairaus- ja vanhemmuuspoissaolot eivät aiheuta ylityötaakkaa muille. Osaavaa työvoimaa on helpompi rekrytoida mielekkäisiin oloihin, jos työyhteisö voi hyvin.”

(Perustelu: Työn ei pidä “joustaa” ihmisten elämäntilanteiden mukaan, jos se tarkoittaisi, että työt jäävät tekemättä tai jonkun muun tehtäväksi ilman lisäresursseja. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla tästä kärsisivät potilaat ja työyhteisö.) Taaskaan ei hyväksytty konkreettista toimintaehdotusta, vaan pitäydyttiin korulauseissa.

299-303 POISTO (HYL)
Koko kappale viimeistä lausetta lukuunottamatta pois.

(Perustelu: Vuosia ei tarvita eikä haluta enempää, niitä on tarpeeksi. Perusterveydenhuolto ja erojen kaventaminen eivät voi olla keskeisempiä ja ensisijaisempia kuin vaikkapa tehokas syöpähoito.)

318-323 MUUTOS (HYL)
Kappale
“Yhteiskuntamme vanhimmat jäsenet tarvitsevat laadukasta hoitoa ja tukea. Kotona asumista kannattaa suosia niin kauan kuin se on mielekästä. Omaishoito ja kotipalvelut tulevat myös edullisemmaksi kuin vanhusten sijoittaminen vanhainkoteihin tai hoitolaitoksiin. Omaishoitajille on taattava tukea, mahdollisuus vapaapäiviin ja koulutukseen. Ikäihmisten ja heidän lastensa asettumista samalle paikkakunnalle on edistettävä. Myös vanhusten on saatava valita asuinpaikkansa ja päivärytminsä. Pariskuntien on saatava asua yhdessä.”

muutettakoon muotoon
“Yhteiskuntamme vanhimmat jäsenet tarvitsevat hyvää hoitoa ja tukea. Vanhuksille tulee tarjota kotipalveluja ja tarvittaessa laitoshoitoa kohtuuhintaan. Omaishoitajille on taattava tukea, mahdollisuus vapaapäiviin ja koulutukseen. Pariskuntien on saatava asua yhdessä vanhanakin.” (HYL)

(Perustelu: Omaishoidon halpuus ei saa olla syy olla tarjoamatta myös laitoshoitoa. Jos vanhukset saavat muuttaa hoidettavaksi eri kuntaan kuin johon ovat maksaneet veroja, niin kuntien ja valtion maksuosuuksia pitää muuttaa radikaalisti.) Tuohon sentään lisättiin vaatimus, että vanhainkotipaikkojakin on oltava riittävästi.

325-331 POISTO (HYL)

333-339 MUUTOS (HYL)
Perusopetusta koskeva kappale siirretään sivistyslukuun esim. riville 487.

337-339 MUUTOS (HYL)
Lause
“Myös jollakin alalla poikkeuksellisen lahjakkaiden oppilaiden täytyy voida opiskella lähikoulussaan siten, että tavanomaista syvällisempää ja nopeammin etenevää ohjausta on saatavilla.”
muutetaan muotoon
“Jollakin alalla poikkeuksellisen lahjakkaiden oppilaiden täytyy saada tavanomaista syvällisempää ja nopeammin etenevää ohjausta.”

(Perustelu: Käytännössä ei voi järjestää huippuopetusta jokaiselle syrjäkylälle. Kunhan sitä olisi edes isommissa kaupungeissa.)

341-347 POISTO (HYL)

(Perustelu: Päivähoito on hyvää nykyäänkin ja erilaisia päivähoito- ja kotihoitotukia on jo tarjolla. Mitä vielä pitää vaatia lisää? Millä rahoilla?)

354 LISÄYS (HYL)
Otsikko: Yhdyskuntarakenne on avain vihreään elämään

354 MUUTOS (HYL)
Siirretään muutettuna riveiltä 361-362: “Kaavoituksessa lyhytnäköiset aluepoliittiset ja taloudelliset edut eivät saa kävellä ympäristönäkökohtien yli.”

354-385 MUUTOS (HYL)
Siirretään luvun Operaatio Maa loppuun, riville 123.

Nämä otsikointi- ja jaotteluesitysteni järjestelmälliset hylkäykset olivat kummallisia. Onko työryhmän enemmistö tosiaan sitä mieltä, että kaavoitusasiat kuuluvat “rakastamme elämää”-teemaan?

360-362 MUUTOS (HYL)
Poistetaan kaksi ensimmäistä lausetta ja muutetaan kolmas muotoon “Kaavoituksessa lyhytnäköiset aluepoliittiset ja taloudelliset edut eivät saa kävellä ympäristönäkökohtien yli.” Siirretään riville 354.

(“Kaikkien” palvelu ei ole realistista. Ympäristönäkökohtien pitää olla vihreän kaavoituksen lähtökohta, siksi luvun alkuun.)

385 LISÄYS (MUU) Uusia moottoriteitä ei tarvita.

(Alkuperäinen esitykseni: Uusia moottori- ja valtateitä ei tarvita.)

385 LISÄYS (HYL)
Saastuttaminen on tehtävä kalliiksi korottamalla polttoaineveroa sekä henkilöautoilla että raskaalla liikenteellä.

386-387 MUUTOS (HYL)
Otsikko “Vihreä laatuyhteiskunta tarjoaa kestävää kasvua, työtä ja hyvinvointia” muutettakoon muotoon “Työ ja yrittäminen ovat hyvinvoinnin perusta”

“Kestävä kasvu” on ristiriitainen käsite; se sentään muutettiin “kestäväksi taloudeksi”, mitä se sitten tarkoittaneekaan.

415-417 POISTO (HYV)
Lauseet “Suomesta puuttuu kansainvälisessä vertailussa satoja tuhansia kotimaiseen kysyntään perustuvia työpaikkoja. Laatuyhteiskunnassa on lähipalveluita ja pienempikin taajama kykenee elättämään ravintoloitsijan.” poistettakoon.

(Perustelu: Ei selvää ehdotusta/vaatimusta)

419 LISÄYS (HYL)
Ihmisten työllistämisestä ei pidä rangaista. Vanhemmuuden ja sairaslomien kustannuksia ei siksi pidä maksattaa työnantajilla, vaan ne on katettava veroin, joita yritykset maksavat voitoistaan.

(Perustelu: Näin ne kohdistuvat myös sellaisiin yrityksiin, joilla ei ole ihmistyövoimaa.)

465 LISÄYS (HYV)
Kuntien, valtion ja muiden julkishallinnollisten yhteisöjen hankinnoissa on otettava ensisijaiseksi kriteeriksi tuotteiden ekologinen ja eettinen kestävyys ottaen huomioon valmistus, kuljetus ja käyttö. Epäeettisesti tuotettujen hyödykkeiden kaupan valvontaa tulee tehostaa.

479 MUUTOS (HYL)
Lause “Sivistys ja korkea osaaminen ovat Suomelle tulevaisuudenturva.” pääotsikoksi.

487 MUUTOS (HYL)
Teksti riveiltä 333-339 siirretään tähän.

487 LISÄYS (HYL – HYL)
Vieraiden kielten opetusta on monipuolistettava. Toisen kotimaisen kielen opiskelu on tehtävä valinnaiseksi.

Itse en jaksanut äänestyttää läheskään kaikkia hylättyjä esityksiäni, mutta ilokseni Saara vaati tätä JyVin aloitteen mukaista lisäystäni äänestykseen. Jäimme kuitenkin vähemmistöön.

487 LISÄYS (HYL)
Tunnustuksellinen “oman” uskonnon opetus on lopetettava kaikissa julkisissa kouluissa. Oppilaiden erottelu ryhmiin vanhempiensa uskonnon perusteella on lopetettava. Sen sijaan kaikille on opetettava elämänkatsomusoppia, jossa käsitellään arvokysymyksiä sekä tutustutaan erilaisiin uskontoihin ja muihin aatteisiin.

Kuitenkin riville 214 maailmankatsomusten yhdenvertaisuuden yhteyteen hyväksyttiin samansuuntainen muutos ja lisäys.

488-491 POISTO (HYL)

(Perustelu: Perustutkimuksen rahoitus mainittiin jo aiemmin. Vihreiden ei pidä matkia kokoomusta korostaen elinkeinoelämän tarpeita eikä keskustapuoluetta korostaen aluepolitiikkaa. On ristiriitaista vaatia ammattikorkeakouluja joka alueelle ja samalla vähentää maakunnista korkeakouluja.)

492 LISÄYS (HYL)
Koulutuspolitiikan lähtökohtana tulee olla jatkuva elinikäinen oppiminen ja osaamisen kartuttaminen. Yhteiskunnan koulutustarpeita ei voi ennustaa vuosikymmenien päähän, vaan tarvitaan ihmisiä jotka osaavat itsenäisesti hankkia tietoja ja taitoja.

499-502 MUUTOS (HYL)
Kappale lyhennetään muotoon
“Toisen asteen opiskelupaikka pitää taata jokaiselle nuorelle. Opinto-ohjauksen resursseja on lisättävä kaikilla opetusasteilla.”

519-521 MUUTOS (HYV)
Lause “Esimerkiksi suoja-aikaa määrittävää lainsäädäntöä pitää kehittää monipuolisemmaksi ja joustavammaksi: eri teostyypit ja käyttötavat tarvitsevat erilaisia suoja-aikoja.” muutettakoon muotoon
“Suoja-aikoja on kohtuullistettava ja yhdenmukaistettava.”

521 LISÄYS (HYV)
Suoja-aika on sidottava teoksen syntyhetkeen eikä tekijöiden kuolemaan.

521 LISÄYS (HYL)
Immateriaalioikeusasioihin tulee vaikuttaa kansainvälisesti, erityisesti EU-tasolla. ACTA-hanke, jossa demokraattinen päätöksenteko on korvattu salaisilla sopimuksilla, tulee keskeyttää tai ainakin rajata alkuperäiseen tarkoitukseensa eli fyysisen tuotepiratismin torjumiseen.

521 LISÄYS (HYL)
Lainvalmistelussa on kuultava paljon nykyistä enemmän kansalaisten, kirjastojen, koulujen ja tiedeyhteisön edustajia eikä vain välikäsiä. Kansalaiset ovat yhä enemmän myös sisällöntuottajia.

537 LISÄYS (HYL)
Lasten turruttaminen tekniseen valvontaan jo koulussa on lopetettava.
Lasten kasvatusta ei saa ulkoistaa teknisten estojärjestelmien myyjille.

544 LISÄYS (MUU)
Koulujen, kirjastojen, virastojen yms. tietojärjestelmissä on sitouduttava avoimiin standardeihin ja avoimiin rajapintoihin.

Alkuperäinen lisäysesitykseni oli:
Koulujen, kirjastojen, virastojen yms. tietojärjestelmissä on sitouduttava
avoimiin standardeihin ja avoimiin rajapintoihin. Julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa on otettava hankintakriteeriksi ohjelmistojen
lähdekoodiin pääsy, jolloin mahdollisen jatkokehitystyön voi kilpailuttaa
erikseen ja eri järjestelmät voi rakentaa yhteensopiviksi. Tämä synnyttää paikallista yritystoimintaa ja työpaikkoja, vapauttaa vaarallisesta riippuvuudesta muutamasta lähes monopoliasemassa olevasta yrityksestä sekä vahvistaa paikallista taloutta.

544 LISÄYS (HYL)
Sähköiset äänestysjärjestelmähankkeet on haudattava.
Kun nykyisen lippuäänestyksenkin tulokset saadaan parissa tunnissa, nopeus on huono perustelu kalliille ja epävarmalle hankkeelle. Sähköäänestys vaarantaa vakavasti vaalisalaisuuden ja koko vaalijärjestelmän uskottavuuden sekä on lisäksi rahan tuhlausta. Nettiäänestykseen liittyy lisäksi muitakin riskejä, kuten haittaohjelmat ja äänestäjien painostus.

544 LISÄYS (HYL)
Sähköisiä palveluja on kehitettävä julkisuuslain toteutumiseksi käytännössä. Julkiset asiakirjat on saatava pyydettäessä ilman venkoilua.

544 LISÄYS (HYL)
Nettiäkään ei saa sensuroida.
Laittoman aineiston poistamiseksi netistä ja rikollisten saattamiseksi vastuuseen hallituksen on tuettava kansainvälistä poliisiyhteistyötä. Sivustojen peittely näkyviltä ja valvontavastuun sälyttäminen nettioperaattoreille vain helpottaa rikollista toimintaa.

544 LISÄYS (HYL)
Urkintalait nurin.
Viranomaisten ei pidä kohdella kansalaisia potentiaalisina rikollisina ja säilöä tietoa heidän nettiselailuistaan, puheluistaan ja sijainneistaan. Hallituksen on toimittava EU:n teletallennusdirektiivin kumoamiseksi.

544 LISÄYS (HYL – HYL)
Mielipiteet ja tiedot eivät ole rikoksia.
Kansanryhmää vastaan kiihottamisen, laittoman uhkauksen ja kunnianloukkauksen tulee toki olla kiellettyjä, mutta kaikki “vihapuhe” tai epäasiallinen käytös ei ole sitä – ei myöskään netissä. Sananvapaus koskee myös ja erityisesti kiistanalaisia näkemyksiä. Rasismin ja ennakkoluulojen torjunnassa avoin keskustelu auttaa, sensuuri ei.

Mieleni teki äänestyttää näistä kaikista sananvapaus- ja yksityisyydensuoja-esityksistäni, mutta äänestytin vain tämän mielipiderikos-esityksen. Sekin hävittiin.

548-549 POISTO (HYL)
Lauseet “Lasten luokkayhteiskunta on vihdoin purettava. Myös työelämän on joustettava elämäntilanteiden mukaan.” poistettakoon.

(Perustelu: Mikä ihmeen luokkayhteiskunta? Joustolause toistuu ohjelmassa useassakin kohtaa. Työnantajilla ei pidä maksattaa ihmisten elämäntilanteita, se vain heikentää työllisyyttä pitkällä aikavälillä.)

561-564 POISTO (HYL)

(Perustelu: Tästä ei tule selväksi, miten jatko-opiskelijoiden asemaa pitäisi muuttaa nykytilanteeseen verrattuna. Heidäthän jo rinnastetaan eri ryhmiin.)

587-588 POISTO (HYV)
Lause “Suurin osa yksinyrittäjistä on naisia, joiden sosiaaliturva on heikko.” poistettakoon.

(Perustelu: Mitä sitten? Jos pienyrittäjien sosiaaliturvaa halutaan parantaa, niin sitä sitten parannetaan sukupuolesta riippumatta.) Samaa lausetta esitti poistettavaksi pari muutakin kokousedustajaa.

600 LISÄYS (MUU)
Sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden oikeusturvaa on parannettava.

Alkuperäinen esitykseni:
Sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden oikeusturvaa on parannettava. Esimerkiksi vakituisen opettajan ei pidä voida tulla virkavapaalta töihin kesäkuukausiksi, jolloin lukuvuoden töissä ollut sijainen joutuu työttömksi ilman kesälomaa. Opettajien palkkauksessa on palattava vanhaan käytäntöön, jossa palkkaa ei makseta kesäloma-ajalta ja kuukausipalkka on vastaavasti korkeampi.

Työryhmä hyväksyi siis esitykseni ensimmäisen lauseen, mutta joku nousi salissa vaatimaan koko esitykseni äänestämistä. Jäimme vähemmistöön.

589 LISÄYS (HYL)
Työnantajia on kannustettava tarjoamaan nykyistä enemmän osa-aikatyötä keventämällä työnantajamaksuja. Tämä edistäisi työllisyyttä, työssä jaksamista sekä työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

621-625 POISTO (HYL)

(Perustelu: Veroprogressio on jo voimassa. Sitä ei voi loputtomiin jyrkentää.)

627-630 MUUTOS (HYL)
Lyhennetään kappale muotoon “Tuloerojen tasaaminen vaatii pääomatuloverojen kiristämistä”.

(Perustelu: Pääomatuloistahan maksetaan nyt jo veroja, ja niiden saajat ovat yleensä maksaneet paljon tuloverojakin.)

635-638 POISTO (HYL)

(Perustelu: Ellei osata tässä ohjelmassa sanoa, mikä on järkevää ja mikä ei, on turha vaatia vain “miettimään tarkasti”. Ns. “asumistuloa” ei pidä verottaa.)

639-640 POISTO (HYL)
“, ja autoverot on porrastettava jyrkemmin niiden tuottamien päästöjen mukaan.”

(Perustelu: Vastahan noin tehtiin.)

645 POISTO (HYL)
Lause
“Alle tuhannen euron kuukausitulot pitää saada kokonaan verovapaiksi.” pois.

(Perustelu: Epärealistinen vaatimus, lisäksi ristiriidassa perustulouudistuksen kanssa.)

680 LISÄYS (MUU)

Maailman väestönkasvun hidastaminen on välttämätöntä ekosysteemien kestokyvylle. Kehitysyhteistyön tärkeä osa onkin tehokkaiden ehkäisykeinojen ja valistuksen jakaminen sekä tyttöjen ja naisten koulutus.

Alkuperäinen lisäysesitykseni:

Maailman väkiluvun vähentäminen on välttämätöntä ekosysteemien kestokyvylle. Kehitysyhteistyön tärkeä osa onkin tehokkaiden ehkäisykeinojen ja valistuksen jakaminen sekä tyttöjen ja naisten koulutus.

Muutosta perusteltiin sillä, ettei työryhmä keksinyt “humaania tapaa” vähentää väkilukua. Minusta syntyvyyden vähentäminen kuolleisuutta pienemmäksi, jota esitin, ei ole mitenkään epähumaania. Pelkkä kasvun hidastaminen ei riitä. Väkiluku vähenee joka tapauksessa tavalla tai toisella, kun kasvun rajat tulevat vastaan.

724-727 MUUTOS (HYL)
Kappale muotoon
“Kriisialueilla Suomen on tuettava neuvotteluratkaisujen etsimistä ja asetettava neuvotteluprosessin käynnistyminen operaation jatkamisen tavoitteeksi. Hallituksia on painostettava sitoutumaan edes perustavimpiin ihmisoikeusperiaatteisiin.”

(Perustelu: Ei ole tarpeen mainita Afganistania erikseen)

Täplähyeenan tunnetuin ääntely muistuttaa ihmisen korvaan hysteeristä naurua. Hyeenoille itselleen naurun sävelkorkeus ja rytmi kertovat yksilön iästä, arvoasemasta sekä tietysti sosiaalisesta tilanteesta. Hyeenalauma on naisvaltainen, muutamasta kymmenestä jäsenestä koostuva yhteisö.

Professorit Frederic Theunissen ja Nicolas Mathevon ovat tutkineet 26 täplähyeenan laumaa, joka asustaa USA:n Kaliforniassa Berkeleyn yliopiston kenttätutkimusasemalla. He tekivät akustisen analyysin eri yksilöiden naurahduksille eri tilanteissa. Tulokset on julkaistu BMC Ecology -tiedelehdessä.

Nuoret hyeenat kikattavat kimeällä äänellä; iän myötä ääni madaltuu kuten ihmisilläkin. Johtajanaaraan hekotus on tiheää ja yksitoikkoista, alempiarvoisten harvempaa ja vaihtelevampaa sekä taajuudeltaan että korkeudeltaan.

Hyeenoilla on paljon muitakin ääniä kuin nauru. Saman lauman jäsenet tervehtivät toisiaan murahtelemalla. Kauas toisistaan joutuneet yksilöt pitävät yhteyttä haukahtelemalla harvakseltaan.

Hyeenat nauravat erityisesti kiistatilanteissa, kuten saalista jaettaessa. Ylempiarvoiset yksilöt ovat vähäpuheisempia kuin muut. Alempiarvoisten hyeenojen on arveltu kikatuksellaan ilmaisevan turhautumistaan siihen, että joutuvat odottamaan vuoroaan ruokapöydässä.

Tarkemmin ei hyeenojen “kieltä” vielä osata tulkita. Tutkimuksia aiotaan jatkaa luonnonvaraisilla afrikkalaisilla hyeenoilla.

Hyeenojen erilaisia nauruja voi kuunnella BBC:n sivustolla

http://news.bbc.co.uk/earth/hi/earth_news/newsid_8593000/8593789.stm

http://news.bbc.co.uk/2/hi/sci/tech/8044545.stm

Tutkimuslaitoksen tiedote:

http://vcresearch.berkeley.edu/news/2010/03/30/hyenas

Tiivistelmä ja linkki itse artikkeliin:

http://www.biomedcentral.com/1472-6785/10/9/abstract

Tämä artikkeli on julkaistu hieman lyhennettynä Helsingin Sanomien tiedesivulla 18.5.2010 ilman kuvaa.

Kokoomuksen Toivakan ja Jyväskylän järjestöjen puheenjohtajat Jorma Staudinger ja Eeva-Kaisa Rouhiainen kirjoittivat valtatie 4:n uusista linjauksista Vaajakosken ja Toivakan alueilla. Kirjoituksessa perustellaan tiehanketta mm. väitteellä, että Vaajakosken ja Kanavuoren välillä ruuhkat aiheuttaisivat “jopa kymmenien minuuttien viivästyksiä”.

Tämä ja moni muu kohta on kopioitu lähes sanatarkasti hankkeen perustelutekstistä sen ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa, joka oli vast’ikään lausuntokierroksella.

Vastauksena tiedusteluuni, mihin tutkimuksiin väite kymmenien minuuttien viivytyksistä perustuu, sain hankkeesta vastaavalta Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta (ent. Tiehallinto) Ajoneuvohallintokeskuksen julkaisun “Vaajakosken kiertoliittymän toimivuus ja parantaminen, muistio 5.8.2008″.

Selvityksen mukaan viivytys Kanavuoresta Vaajakosken suuntaan ajettaessa oli vilkkaimman ruuhkahuipun aikana perjantaina 23.5.2008 klo 15-16 keskimäärin 340 sekuntia per ajoneuvo – siis runsaat viisi minuuttia, ei “kymmeniä minuutteja”. Tuolloin Vaajakosken liikenneympyrä oli vielä yksikaistainen. Muistiossa ennustettiin, että ympyrän parantaminen kaksikaistaiseksi lyhentäisi viivytyksiä kymmeniin sekunteihin. Seurantatutkimusta ei ole tehty nyt, kun liikenneympyrä on parannettu kaksikaistaiseksi, joten tutkittua tietoa todellisista nykyisistä ruuhkaongelmista ei ole.

Tutkimuksen mukaan kymmenien minuuttien viivästyksiä ei siis ollut edes silloin kun ympyrä oli yksikaistainen, saati nyt. Millähän muilla virheellisillä väitteillä tämän ja muidenkin ohitusteiden tarvetta onkaan perusteltu?

Asuintaajamaa halkova ja Kanavuoren Natura-alueesta 2-3 hehtaaria lohkaiseva moottoritie aiheuttaisi pahoja melu-, päästö- ja maisemahaittoja. Ilman sitä Vaajakoski voisi kehittyä viihtyisäksi asuinalueeksi, josta olisi myös ympäristöystävällinen ja nopea lähijunayhteys Jyväskylään. Uusi tie taas hajauttaisi yhdyskuntarakennetta, jolloin palvelut ja työpaikat jäisivät pitkien automatkojen taakse. Tällainen kehitys olisi ekologisesti kestämätöntä.

Ympäristöä ei pidä silpoa yhä vain pienempiin asfaltin väliin jääviin kaistaleisiin vain siksi, että kuvitellaan “elinkeinoelämän” etujen sitä vaativan.

Moottoritien mahdollistava kaava jo kumottiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa, koska sen ei katsottu turvaavan terveellistä ja viihtyisää elinympäristöä. Mutta tämä ei näköjään estä ajamasta tietä kuin käärmettä pyssyyn, vaikka sitten virheellisin perusteluin.

Virpi Kauko, FT
Jyväskylä

Tämä mielipidekirjoitus julkaisiin Keskisuomalaisessa 13.4.2010. Kirjoituksen yhteydessä julkaisiin kuva Vaajakosken liikenneympyrästä sekä seuraava kuvateksti:

TIEHANKE Vaajakosken liikenneympyrän sujuvuuden seurantatutkimus olisi nyt tarpeen uusia.

Valtatien 4 parantamista Vaajakoskella koskeva lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Moottoriteiden rakentaminen suosii henkilöauto- ja rekkaliikennettä, mikä on tulevaisuuden ilmastostrategioiden vastaista. Kestävämpää kehitystä olisi henkilö- ja tavaraliikenteen siirtäminen rautateille. Asuintaajaman halki osin siltojen varassa kulkeva moottoritie pilaa maiseman, lisää melua ja saastepäästöjä sekä pirstoo elinympäristöt elinkelvottomiksi palasiksi. Näiden välittömien haittojen lisäksi YVAssa on tutkittava laajemmin moottoritien vaikutusta raide- ja joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksiin, koska tällä on kauaskantoisia ympäristövaikutuksia.

Melu ja päästöt

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksenkin nojalla tien meluvaikutukset on tutkittava tarkoin. YVAssa on selvitettävä melun häiritsevä vaikutus paitsi ihmisiin myös eläimiin erityisesti Kanavuoren Natura-alueella.

Moottoritiellä käytettävät suuremmat ajonopeudet lisäisivät rengasmelun ja päästöjen määrää nykyisilläkin liikennemäärillä. Nopeuden lisäys 80:stä 120:een km/h lisää polttoaineen kulutusta jopa 30 % [EU] ja siis päästöjä samassa suhteessa.

YVA-ohjelmassa luvataan arvioida häkä-, typen oksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöjen määrä. Erityisesti on otettava huomioon renkaiden tienpinnasta irrottamien, keuhkoja vahingoittavien nanohiukkasten sekä otsonin määrät. Myös maailmanlaajuiset ympäristövaikutukset, ainakin hiilidioksidipäästöjen osalta, on otettava mukaan YVAan.

Vaikutukset liikenteeseen, liikkumiseen ja kuljetuksiin sekä yhdyskuntarakenteeseen

Tiehanketta on perusteltu Tiehallinnon Tilastokeskuksen väestöennusteesta johtamalla ennusteella liikennemäärien kasvulle vv. 2007-2040 [TIE 2007], mutta kyseisessä arvioinnissa ei ole lainkaan otettu huomioon mm. mahdollisia muutoksia yhdyskuntarakenteessa ja joukkoliikenteessä, ja ennusteeseen on siten syytä suhtautua kriittisesti. Todellinen autoilun tarve voi olla paljonkin pienempi.

YVA-ohjelmassa mainitaan aiheellisesti, että erilaisten ympäristövaikutusten keskinäinen vuorovaikutus on myös otettava huomioon. Tämä on erittäin tärkeä näkökohta.

Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen maailmanlaajuisesti havaittuun tosiasiaan, että parantuneet tieliikenneyhteydet itsessään aiheuttavat liikenteen lisääntymistä. Jos autolla pääsee nopeammin kuin bussilla, ihmiset käyttävät enemmän autoa ja joukkoliikenteen kannattavuus heikkenee. Tästä edelleen seuraa bussivuorojen väheneminen ja siis joukkoliikenteen houkuttelevuus yksityisautoilun vaihtoehtona asukkaiden kannalta vähenee entisestään.

Toisaalta ihmisten liikkumiseen käyttämä aika on jo vuosikymmeniä ollut keskimäärin 70 minuuttia päivässä [VTT s.18][TEM s.28], joten tuskin tämäkään tie kyseistä aikaa muuttaisi. Autoilun sujuvuus houkuttelee ajamaan useampia tai pidempiä matkoja, joten liikenne kokonaisuudessaan kasvaa.

Eräs tiehankkeen perusteluista on ollut, että siirtämällä liikennettä uudelle moottoritielle saataisiin paikallisten asukkaiden käyttämä, rinnakkaistieksi jäävä nykyinen tie ympäristöineen rauhoittumaan ja ruuhkia vähenemään. Vaarana on, että liikenne ei vähenekään vanhalla tiellä ennustetussa määrin, vaikka uuden tieosuuden liikennemäärät vastaisivatkin ennustettua. Tällöin alueen kokonaiskuormitus melun ja päästöjen osalta kasvaa.

Yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelyt vaikuttavat toisiinsa monimutkaisella tavalla. Kun suunnittelussa lähdetään siitä, että lisääntyvälle maantieliikenteelle tarvitaan lisää teitä, niin itse asiassa aiheutetaan autoilun lisääntymistä ja yhdyskuntarakenteen hajaantumista, joka puolestaan lisää ihmisten autoriippuvuutta entisestään. Tämä kehityskierre johtaa erityisesti Yhdysvalloista tuttuun, ns. Suburban Sprawl -ilmiöön, jossa asuinalueet sijaitsevat levällään kaukana palveluista ja työpaikoista tavalla, joka ei mahdollista toimivan joukkoliikenteen järjestämistä. Tieverkko on kattava, mutta ihmiset viettävät silti autoissa pitkiä aikoja. Tällaista kehitystä me emme halua Jyväskylän seudulle.

Vaadimme, että YVAssa selvitetään moottoritien vaikutukset ihmisten liikennekäyttäytymiseen, asuinalueiden rakentumiseen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin. On selvää, että moottoritie melualueineen valtaa Vaajakosken alueesta suuria osia, jotka ilman moottoritietä voisivat olla hyviä asuntoalueita. Tiivis asutus mahdollistaisi toimivan joukkoliikenteen. Tämä kaikki vaikuttaa edelleen liikenteen melun ja päästöjen määrään sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.

Jyväskylän seudun kunnat ovat suunitelleet rakenne- ja liikennemallivaihtoehtoja [20X0], joista ns. “Raidebanaani” sisältäisi ympäristöystävällistä lähijunaliikennettä. Tämäkin vähentäisi autoteiden tarvetta.

Myös tavaraliikenne olisi saatava maanteiltä rautateille, jo liikenneturvallisuudenkin vuoksi ja myös jotta Suomen kansainväliset sitoumukset kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä voisivat toteutua.

YVAssa on selvitettävä, heikentäisikö moottoritie lähijunaliikenteen ja tavarajunaliikenteen toteutusmahdollisuuksia. Lisäksi on tutkittava kasvavan rekkaliikenteen vaikutus liikenneonnettomuuksien määrään.

Vaajakosken liikenneympyrä

Tiehanketta on myös perusteltu Vaajakosken liikenneympyrän ruuhkauttavalla vaikutuksella. YVA-ohjelmankin tiehanketta perustelevassa osuudessa väitetään, että “Viivästykset nykytilassa Kanavuoren ja Vaajakosken välillä ovat vilkkaan liikenteen aikana useita kymmeniä minuutteja.”

Vastauksena tiedusteluun, mihin tutkimuksiin em. väite perustuu, tiehankkeesta vastaavan ELY-keskuksen liikenneosaston tieinsinööri Jukka Lehtinen antoi Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksen [AKE 2008], joka käsittelee liikenneympyrän kaksikaistaiseksi muuttamisen vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen. Tutkielman teon aikaisessa yksikaistaisessa tilanteessa viivytys Kanavuoresta Vaajakosken suuntaan ajettaessa oli vilkkaimman ruuhkahuipun aikana 340 sekuntia per ajoneuvo (ja toiseen suuntaan 105 s) — siis runsaat viisi minuuttia. Tutkielman mukaan kaksikaistaistaminen lyhentäisi näitä viivytyksiä kymmeniin sekunteihin ja olisi suurimmillaan pari minuuttia Kanavuoren suuntaan mennessä. Jos myös Kanavuoren liikenneympyrä parannetaan kaksikaistaiseksi, liikenne pysyy mallinnuksen mukaan sujuvana myös vuoden 2018 ennustetuilla liikennemäärillä (jotka siis voivat olla ylimitoitettuja) — vilkkaimpana ruuhka-aikanakin.

Tutkielma ei tue väitettä, että viivytykset olisivat kymmeniä minuutteja. YVA-ohjelman kyseisessä kohdassa on siis asiavirhe.

Seuranta

Nyt liikenneympyrän kaksikaistaisuus on toteutunut. Olisikin kiinnostavaa verrata toteutuneita ruuhkalukuja tutkimuksessa [AKE 2008] ennustettuihin, mutta asiasta ei ole tehty seurantatutkimusta. Paikalliset asukkaat ovat (mm. Liekkilän 18.3. puheenvuorojen perusteella) varsin tyytyväisiä uuden ympyrän sujuvuuteen.

Tiehallinnon selvityksessä [TIE 2005] todetaan, että seurantatutkimuksia toteutuneiden suurten tiehankkeiden todellisista vaikutuksista ei yleensäkään ole Suomessa tehty kuin satunnaisesti. Näin tiehankkeiden alkuperäisessä suunnittelussa käytettyjä laskentamalleja ei ole voitu testata ja mahdollisia virheitä toistetaan uusien hankkeiden yhteydessä.

YVA-ohjelmassa mainitaan, että “Yleissuunnitelman valmistelun yhteydessä tuotetaan liikennettä, liikkumista ja kuljetuksia koskevat tiedot sillä tarkkuudella, että kohdissa 4.4 – 4.8 esitetyt ympäristövaikutukset pystytään arvioimaan.”

Tähän mennessä esitetyt tiedot eivät ole mielestämme riittävän tarkkoja, ajankohtaisia eivätkä hyvin perusteltuja, jotta tämä tavoite täyttyisi. Tiehankkeen perusteluina käytettyjen liikennemääräarvioiden on perustuttava tarkempiin empiirisiin mittauksiin nykyisistä liikennemääristä sekä tarkempaan analyysiin yhdyskuntarakenteen, yksityisautoliikenteen ja joukkoliikenteen keskinäisistä vuorovaikutuksista, jotta YVA kohdistuisi mahdollisimman realistiseen malliin tiehankkeesta.

Erityisesti vaadimme, että ennen päätöksentekoa on tutkittava Kanavuoren ja Vaajakosken välinen nykyinen liikennemäärä ja läpikulkuliikenteen osuus siitä.

Maisema ja kulttuuriperintö

Kaavailtu moottoritie leikkaisi kahtia Varassaaren, erottaen suojellun Liekkilän rakennuksen kulttuurihistoriallisesta kontekstistaan tulitikkutehtaan ympäristötä. Tie kulkisi näiden rakennusten ja läheisten asuintalojen pihoja hipoen, tuhoten koko historiallisen tehdasmiljöön. Kuitenkin kyseinen miljöö on tärkeä osa alueelle suunniteltua kansallista kaupunkipuistoa [PPKK]. YVAssa on selvitettävä, miten moottoritie heikentää maisema- ja kulttuuriarvoja.

Luonnonolot

YVA-ohjelmassa todetaan, että tien aiheuttamat estevaikutukset eläimille on otettava huomioon. Tämän on tarkoitettava käytännössä sitä, että eläimille on tarvittaessa tehtävä kulkureittejä esimerkiksi yli- tai alikulkukäytäviä rakentamalla, ja näiden kustannukset on otettava huomioon toteutuksesta päätettäessä.

Suunnitelman mukaan asfalttiin peittyisi 2-3 hehtaaria Kanavuoren Natura-alueesta. Tämän vaikutusta alueen luontoarvoihin on YVA-ohjelman liitteessä (Martikainen 2000) vähätelty varsin ylimalkaisesti, vaikka tietyöt saattavat jopa muuttaa veden virtausta ja siten vaikuttaa kasvillisuuteen ja pohjaveteen. Vaikutukset Natura-alueen luontoon ja eliöstöön on arvioitava huolellisemmin. Lain mukaan Natura-alueen luonnonarvoja ei saa heikentää, ellei erityinen yhteiskunnallinen etu sitä vaadi. Puheenaoleva tienpätkä ei ole sellainen etu.

Jyväskylässä 31.maaliskuuta 2010

Virpi Kauko, FT, matemaatikko, vapaa toimittaja
Ari Jäntti, FT, biologi, Keski-Suomen Vihreät ry:n puheenjohtaja
Anna Autere, kaupunginvaltuutettu, Jyväskylä
Tuija Elina Lindström, kaupunkirakennelautakunnan jäsen, Jyväskylä
Tapani Tarvainen, FM, yli-insinööri, Jyväskylä
Tero Tilus, FM, ohjelmistosuunnittelija, Jyväskylä
Marja Kupari, ympäristöneuvoja, Jyväskylä
Eila Mäkinen, rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen, Jyväskylä

Viitteet:

[TIE 2005]
Jukka Ristikartano, Risto Murto, Reima Petäjäjärvi, Juha Tervonen:
Tienpidon hankkeiden vaikutusten jälkiarviointi. Tiehallinnon selvityksiä 20/2005
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/lista_selvitykset.htmhttp://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200932-vtienpidon_hankkeiden_vaikut.pdf

[TIE 2006]
Veijo Kokkarinen: Tieliikenteen kuntaennuste vuosille 2006-2040; Tulevaisuuden näkymiä 4/2006, Tiehallinto
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/13927.pdf

[TIE 2007]
Veijo Kokkarinen: Tieliikenne-ennuste 2007-2040; Tulevaisuuden näkymiä 3/2007, Tiehallinto
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/16251.pdf

[AKE 2008]
Trafix: Vaajakosken kiertoliittymän toimivuus ja parantaminen, muistio 5.8.2008

[PPKK]
Pamela Arslanbayrak: Pohjois-Päijänteen kansallinen kaupunkipuisto – Esiselvitys. Maisema-arkkitehtuurin diplomityö 22.1.2008
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kkp_diplomityo.pdf

[20X0]
Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0.
http://paikkatieto.airix.fi/tietopankki/jyvaskylanseutu/

[EU]
Taloudellinen ajotapa vähentää polttoaineen kulutusta. Euroopan komissio
http://ec.europa.eu/environment/climat/campaign/news/news10_fi.htm

[VTT]
Tuuli Järvi-Nykänen, Jukka Räsänen, Virpi Britschgi: Liikennejärjestelmää kuvaavat tunnusluvut ja muut kansalliset erityispiirteet . LINTU-projektin osaraportti 2 , VTT Yhdyskuntatekniikan tutkimusraportti 556/2000
http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/srs/raportit/lintu_osa02_kanspiirteet.pdf

[TEM]
Työ- ja elinkeinoministeriö : Energiatehokkuustoimikunnan mietintö:
Ehdotus energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiksi 9. kesäkuuta 2009
http://www.tem.fi/files/23350/TEM_ETT_Mietinto_8_6_2009.pdf

Nelostielle on jo parikymmentä vuotta suunniteltu uutta linjausta Vaajakosken Varassaaren halki ja siltojen varaan. Hallinto-oikeuden kumottua asemakaavan moottoritievarauksineen ympäristövaikutusselvitysten puutteellisuuden vuoksi (Keskisuomalainen 6.3.2010) prosessi alkaa “alusta”.

Tällä kertaa on siis tarkoitus tehdä kunnollinen, laillinen YVA-menettely, jossa ympäristöhaitat selvitetään ja paikallisia asukkaita kuullaan — hyvä niin. Toki selvityksittäkin on selvää, että asuintalojen pihoja hipova ja Kanavuoren Natura-alueen reunasta siivun lohkaiseva moottoritie aiheuttaisi pahoja melu- ja maisemahaittoja sekä lisäisi ilmansaasteita.

Ympäristövaikutusten arviointisuunnitelmasta on julkaistu pumaska, josta pyydetään mielipiteitä 31.3. mennessä.

Olin aiheesta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa 18.3.2010 klo 18-20 Varassaaren Liekkilässä.

Tilaisuus aiheutti jonkinmoisen deja vù -tunteen. Samasta aiheestahan oli samassa paikassa samanlainen keskustelutilaisuus runsas vuosi sitten, 17.2.2009. Sali oli jälleen lähes täynnä, satakunta ihmistä, suurelta osin samoja lähinnä paikallisia asukkaita kuin viimeksi. Keskustelukin kulki paljolti samoja latuja.

Puhujina/altavastaajina oli mm. tiehanketta ajavaa ex-tiehallintoa edustava Jukka Lehtinen, joka viimeksikin oli mukana, sekä ex-ympäristökeskusta edustava Esa Mikkonen ja YVA-ohjelmasta vastaavan firman edustaja Anna Saarlo.

Pääaiheeksi nousi jälleen tunnelivaihtoehdon puuttuminen vertailusta. Poisjättämistähän on perusteltu ensinnäkin kalliilla hinnalla, vaikka mitään yksityiskohtaisia laskelmia ei ole tehty, ja toisekseen sillä että tunnelin suuaukko lohkaisisi Natura-alueen kallioista palan eli tuhoaisi luontoarvoja. Molemmat argumentit saivat kansalta kylmää kyytiä.

Eräs eläkkeellä oleva diplomi-insinööri oli tehnyt oman kustannuslaskelmansa, jossa viivan alle tuli sekä sillan että tunnelin kohdalle reilut 74 miljonaa. Laskelmissa oli otettu huomioon mm., ettei maata tarvitse ostaa tien alta vaan sitä voi päinvastoin myydä asuntotonteiksi. Tosin tämäkään laskelma ei varsin yksityiskohtainen ollut. Monessa puheenvuorossa vaadittiin tunnelin mukaanottamista YVAan ja kunnollista tutkimista.

Eräs nainen kertoi olevansa perheineen juuri rakentamassa taloa, joka jäisi aivan tulevan moottoritien kupeeseen ja joka siis menettäisi tyystin sen kauniin ympäristönsä, jonka vuoksi he olivat tonttinsa valinneet. Hän piti hienon palopuheen, jossa moitti ympäristön ja asukkaiden täydellistä huomiotta jättämistä hankkeen valmistelussa, joka on tehty pelkästään liikenteen ja talouselämän ehdoilla. Sitä väitettä, että tunneli heikentäisi luontoarvoja, hän moitti tekopyhäksi, koska siltavaihtoehto melu-, maisema- ja saastehiukkashaittoineen taatusti heikentäisi luontoarvoja vielä enemmän. Puhuja sai komeat aplodit.

Tieinsinööri Lehtinen totesi vain, että valitettavasti joskus “yhteinen etu” ja yksilön etu joutuvat vastakkain. Nainen vastasi, että ovathan Vaajakosken asukkaatkin yhteisö ja kysyi, mikä muka on se yhteisempi etu, jota tien ajatellaan edistävän. Lehtisen mukaan ruuhkat ja viivästykset aiheuttavat suuria kansantaloudellisia menetyksiä.

Metsästys- ja kalastusseuraa edustava mies toi esiin uhanalaisen järvitaimenen tärkeän vaellusreitin, joka jäisi kaavaillun tien alle. Hän ihmettelikin YVA-ohjelmasta löytämäänsä mainintaa, että “Arvioinnissa on otettava huomioon myös tien aiheuttamat estevaikutukset eläimille” mutta heti seuraavassa lauseessa ristiriitaisesti “Lähtökohtana on, että uusia luontoselvityksiä ei tarvitse tehdä”. Mies kysyi, mihin YVA-selvitys sitten oikein voi perustua. Tähän vastattiin, että tällaiset huomiot juuri kannattaa jättää kirjallisena, niin arviointiohjelmaa voidaan sitten säätää niiden mukaan.

Itse käytin kaksi puheenvuoroa. Ensimmäisessä totesin, miten tässäkin hankkeessa käy ilmi valtion aluehallintouudistuksen järjettömyys. Hankkeesta vastaa Keski-Suomen ELY-keskuksen “liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue” ja ympäristövaikutuksia yrittää olla tutkivinaan saman ELY-keskuksen toinen osasto, “ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue”. Aiemminhan sentään ympäristökeskukset olivat riippumattomia ja suoraan ympäristöministeriön ohjauksessa.

Kyseenalaistin ympäristöselvittäjien mahdollisuudet riippumattomaan tutkimustyöhön tässä uudessa asetelmassa. Minäkin sain pienet aplodit ja joku tiivisti: “Pukki kaalimaan vartijana”. ELYn virkamiehet totesivat olevansa jossain määrin samaa mieltä ja odottaneensa, että YVA-viranomaiseksi olisi määrätty jonkun toisen maakunnan ELY. Vakuuttelivat tietysti kuitenkin olevansa itsenäisiä ja riippumattomia.

Aluehallintouudistuksesta ei tosin voi syyttää virkamiehiä, vaan Suomen hallitusta. Keskustapuoluehan on johdonmukaisesti vuosikymmeniä pyrkinyt ajamaan alas koko ympäristöhallintoa, joten kepun äänestäjien olisi syytä katsoa peiliin. Harmi etten hoksannut sanoa tätä Liekkilässä.

Kun pääsin toisen kerran ääneen, mainitsin hallinto-oikeuden päätöksen ja kysyin (toistaen jo parinkin aiemman puhujan vastausta vaille jääneen kysymyksen), eikö pitäisi käydä myös uudelleen keskustelu siitä, kuka sitä koko tietä — oli se sitten silloilla tai tunnelissa — haluaa ja tarvitsee, mitä hyötyä siitä on ja kenelle, ja onko hyöty niin suuri että sitä varten kannattaa edes harkita ihmisten kotien ja maisema-arvojen tuhoamista. Tähän ei tullut taaskaan kunnollista vastausta. Lehtinen totesi, että ELY-keskushan sitä hanketta ajaa ja se on viranomainen eikä mikään poliittinen elin. Eli poliittista keskustelua ei ole mahdollista käydä tästä asiasta, vai miten tuo pitäisi tulkita? No niinpä.

Keskustelua olisi riittänyt pitempäänkin, mutta kello tuli kovin pian kahdeksan. En siis ehtinyt enää tuoda esiin raideliikenteen kehittämistä kestävämpänä ratkaisuna ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen, olipa nykyisillä maanteillä sitten ruuhkia tai ei. Teidenhän pitäisikin juuri antaa ruuhkautua, koska se kannustaisi siirtämään liikennettä asfaltilta kiskoille! Olisipa mukavaa, kun pääsisi lähijunalla Keljosta (suoraan tai keskustassa vaihtaen) Vaajakoskelle, kun kerran kiskot siinä jo kulkevat.

Palaute motarin YVA-ohjelmasta — siis mitä kaikkea pitää selvittää ja mitä ottaa huomioon — lähetetään osoitteeseen kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi 31.3. mennessä.

Suurin osa Euroopan metsistä oli hakattu laivoiksi ja polttopuiksi jo keskiajalla, satoja vuosia ennen kuin valistusfilosofiasta saati luonnontieteestä oli kuultukaan. Sudet ja karhut tapettiin lähes sukupuuttoon tuotantoeläimiä syömästä. Missä näkyy noiden tiedeuskon turmelemattomien kansojen luontosuhteen pyhyys ja viisaus?

Itämaisetkaan luontoarvot eivät kestä päivänvaloa. Japanilaiset tappavat uhanalaisia valaita ja ryöstökalastavat valtameriä. Kiinalaiset hukuttavat ainutlaatuisen jokilaaksonsa jättimäiseen patoaltaaseen saadakseen enemmän sähköä. Perinteisessä uskomuslääkinnässäkin käytetään raa’asti kaikkea mitä luonnosta irti lähtee, karhun sapesta alkaen.

Kainulaisen kuvitelma muinaisten kansojen harmonisesta luontosuhteesta on 1700-luvun valistusfilosofi Rousseaun lanseeraama myytti. Todellisuudessa ihmiskunta on riistänyt luontoa jo vuosituhansia.

Pääsiäissaaren kohtalo on tunnetuin varoittava esimerkki itseaiheutetusta ekokatastrofista, mutta ei suinkaan ainoa. Perun Nazca-kansa ehti tuhota itsensä jo paljon ennen eurooppalaisten tuloa, ja syyt ovat samat tutut: ahneus, ylikansoitus, metsänhakkuu, ryöstöviljely, maaperän köyhtyminen ja eroosio.

Länsimainen teknologia on toki antanut ihmiskunnalle paljon entistä tehokkaampia välineitä maapallon valloitukseen ja hyväksikäyttöön. Kainulainen on oikeassa siinä, että ympäristöongelmien ratkaisuun ei auta teknologiausko vaan tarvitaan asennemuutosta ja viisautta. Viisaus ei kuitenkaan voi löytyä yliluonnollisista uskomuksista ja pyhyysmyyteistä.

Kasvun rajojen tiedostamiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön tarvitaan maallista tietoa ja ymmärrystä asioiden syistä ja seurauksista. Tiedon, ei myyttien, varassa ovat nykypäivään asti selvinneet hengissä nekin harvat metsästäjä-keräilijä-kansat, joiden esi-isille ei käynyt kuten pääsiäissaarelaisille. Tietoa saadaan maalaisjärkeä käyttäen ja virheistä oppien, tai näistä jalostetulla ns. luonnontieteellisellä menetelmällä.

Virpi Kauko, FT
Jyväskylä

Mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 4.3.2010. Julkaistusta versiosta poistetut lauseet on merkitty harmaalla.