Kieltämättä itseänikin välillä turhauttaa joidenkin vihreiden mielenkiinnon puute luonnonsuojeluasioihin, mutta kyllä muut puolueet ovat siinä suhteessa paljon toivottomampia. Itse yritän omalta pieneltä osaltani kammeta politiikkaa vihreämpään suuntaan.

Virpi

Pitänee hieman vilkaista taustojasi ja jollei sieltä löydy vasemmistolaisuutta, ex. kommunistia tai suorastaan taistolaista historiaa, niin sitten minä vasta hämmästynyt tuosta valinnasta olenkin.

vihreillähän ei tätä nykyä ole ihan aikuisten oikeasti mitään tekemistä luonnonsuojelun, tai siihen läheisesti liittyvien asioiden kanssa, jos on sitten koskaan ollutkaan.

Palataan asiaan..

Teppo
.

– http://mies.asia/

A:”Ensinnäkään Puolimatka ei esitä Jumalan olemassaoloa tieteelliseksi hypoteesiksi. — Puolimatka näkee Jumalan voivan olla perususkomuksen, joka ohjaa tutkimusta.”

V: Esittäähän hän “älykästä suunnittelijaa” vaihtoehtona (makro)evoluutiolle, vaikka ei kerrokaan miten sitä voisi testata. Tämän lisäksi hän kyllä vaatii Jumalan lisäämistä tieteen aksioomiinkin.

A: “Esimerkkejä Puolimatka sitten tarjoileekin tieteen historiasta: kuuluisia tiedemiehiä, jotka ovat saaneet ideoita kuuluisiin tieteellisiin teorioihin nimenomaan Jumalauskostaan käsin, ja jopa esim. Jumalan ominaisuuksia miettimällä.”

V: Kyllä, mutta tässäkin hän vääristelee. Esimerkiksi Isaac Newtonia jumalusko kyllä innoitti ja motivoi tutkimaan luontoa, mutta hänen painovoimateoriansa ei silti millään tavoin nojaa jumaluskoon vaan pätee yhtä lailla olipa Jumala olemassa tai ei, tai tuupannut taivaankappaleille alkuvauhdin tai ei.

A: “Toinen paha väärinkäsitys on, että Puolimatka pyrkisi kumoamaan evoluutioteorian.”

V: Puolimatka hyväksyy ns. mikroevoluution, mutta ns. makroevoluutiota vastaan hän esittää runsaasti sitaatteja ID-kreationisteilta.

A: “Kyse on käsitteiden sotkemisesta. Metodologinen naturalismi on eri asia kuin [metafyysinen] naturalismi.”

V: No nimenomaan, niinhän minä juuri sanoin. Metodologinen naturalismi on (luonnon)tieteessä perusolettamus, metafyysinen naturalismi ei ole, mutta Puolimatka sotkee nämä toisiinsa ilmeisen tarkoitushakuisesti.

A: “Välillä seuraa myös sitaattia “Puolimatkalta”, vaikka Puolimatkan kirjan avaamalla huomaakin, että kohdassa Puolimatka esittelee jonkun toisen näkemystä…”

V: P:n kirjasta todellakin huomattava osa koostuu eri tahoilta poimituista sitaateista, mutta käsitin hänen olevan samaa mieltä mm. tuosta.

A: “Mutta onko olemassa teoriaa, joka perustuu vain havaintoihin? Puolimatkan mukaanhan sellaista ei ole, vaan (ääneen lausumattomat) taustaoletukset vaikuttavat aina jollakin tavalla.”

V: No niinhän hän väittää, monessa kohtaa, mutta hänkään ei edes lausu MITÄ ne ääneenlausumattomat taustaoletukset sitten olisivat, saati perustele väitettään.

Toki yksittäisillä tutkijoilla saattaa olla tiedostamattomia ylimääräisiä oletuksia, jotka rajoittavat hänen tulkintojaan ja kysymyksenasetteluaan, mutta eihän tätä asiaa nyt ainakaan sillä auteta, että tuodaan teorioihin näiden lisäksi yksi uusi ylimääräinen yliluonnollinen oletus.

Luettelemistasi “lähtökohdista” a,b,c yksikään ei sisälly tieteen perusoletuksiin. Puolimatka on todellakin tarmokkaasti “kyseenalaistanut” tuota c-kohtaa, joka on olkiukko.

A: “…miten maailmamme mahdollinen suunnittelija on mahtanut ajatella, miksi hän on toiminut niin kuin on toiminut jne. — Jotain vastauksia voi esittää, mutta niitä on ehkä mahdoton testata.”

V: Niin on. Ja siksipä juuri oletus “älykkäästä suunnittelijasta” ei ole tieteellinen. Se on uskontoa.

A: “Yhtä mahdoton, kuin kysymykseen, miksi evoluutio teki jossain kohtaa historiaa niin kuin teki (mikä on itse asiassa täysin identtinen kysymys kuin se, miksi suunnittelija on toiminut niin kuin on toiminut: ainakin, jos suunnittelija on toiminut evoluution kautta).”

V: Ei ole. Toisin kuin kuvitteellinen suunnittelija, evoluutio ei “tee” mitään, se vain tapahtuu. Jos “suunnittelija” on toiminut “evoluution kautta”, niin hän on vain ylimääräinen lisäoletus, joka ei tuo asiaan mitään uutta tietoa.
Syitä sille, miksi evoluutio jossain tapauksessa eteni juuri siten kuin eteni, sen sijaan voidaan useinkin löytää. Esimerkiksi syy miksi sirppisoluanemiaa esiintyy vain malaria-alueilla on, että muualla siitä on kantajilleen enemmän haittaa kuin hyötyä ja se siis karsiutuu luonnonvalinnassa.

A: “Jos tiede olettaa jo ennalta, että suunnittelu ei ole kelvollinen selitys, miksi sinusta on väärin (vai onko?) kertoa oppilaille, että maailmamme saattaa olla kuitenkin suunniteltu?”

V: Suunnittelu ei ole kelvollinen selitys, koska a) sitä ei voi testata ja b) se ei selitä mitään, koska ilmeisimpään kysymykseen “mistä suunnittelija sitten tuli?” ei ole vastausta.
Ei tämä ole jotain, mitä “tiede olettaa”.

Argumentti “elin X ei ole voinut kehittyä evoluutiossa, koska se näyttää niin hyvin suunnitellulta” on yksinkertaisesti naiivi uskomus. Jos tällaista opetetaan koulussa vaihtoehtoisena tietona, niin yhtä hyvin voidaan “opettaa” astrologiaa tai homeopatiaa.

Oli kiinnostavaa nähdä, mitä Kauko sitten kirjasta oli löytänyt. Kaukon kirjoitus on retoriikan taidonnäyte. Ensin se teki minuunkin vaikutuksen. Mutta sitten jäin miettimään, ja lukemaan tarkemmin, mitä hän oikein väittikään. Tekstistä alkoi paljastua väärinkäsityksiä, käsitteiden sotkemista ja tarkoitushakuisen oloista Puolimatkan kirjan tekstin vääristelyä.

Kauko aloittaa kommentoimalla Puolimatkan natsi-kommenttia. Kommentti on ihan aiheellinen ja hyvä sinänsä. Mutta Puolimatkan asia-argumenttia se ei millään tavalla kumoa tai edes juuri heikennä. Vaikka Hitler olisi perustellut joitakin tekojaan muillakin tavoilla, se ei millään tavalla poista sitä asiantilaa, että Hitler oli naturalisti, joka haki ja sai mahdollisesti oikeutusta teoilleen darwinismista. Hitler oli taitava retoriikassa ja propagandassa. Hänen omat näkemyksensä tulevat parhaiten esiin yksityisistä teksteistä: mm. Hitlerin kirjeenvaihdosta. Julkisuudessa hän ammattipoliitikkona osasi vedota vuorollaan kuhunkin kuulijaan, myös kristillisiin kuulijoihin. Välillä hän käytti myös esim. kristillistä retoriikkaa, vaikka yksityisesti oli hyvin kristinuskovastainen (todeten mm. että kristinusko ja kansallissosialismi eivät voi elää yhdessä, ja sulkemalla kirkkoja ja teloituttamalla pappeja). Jos usko tarkoituksettomaan evoluutioon on vaarallinen, ja voi auttaa kansanmurhia (vrt. tuore suomalainen kouluisku, jota perusteltiin naturalismilla ja evoluutiolla), on sillä oma merkityksensä. Monihan on väittänyt uskontoja vaarallisiksi. Mutta Puolimatkan esiin nostama esimerkki saattaa osoittaa viitteitä siitä, että uskonnonvastaisuuskin, ja naturalistinen maailmankatsomus voi olla vaarallista.

Varsinaisen kommenttiosuutensaKauko aloitti näin:

“Kommentoin tässä muutamaa Puolimatkan “asia-argumenttia”, joilla hän yrittää kumota evoluutioteorian ja samalla todistella, että tiede onkin vain uskontoa mutta Jumalan olemassaolo kelpaa tieteelliseksi hypoteesiksi.”

Löysin tästä aloituksesta peräti kaksi väärinkäsitystä, tarkoituksetonta tai tahallista. Ensinnäkään Puolimatka ei esitä Jumalan olemassaoloa tieteelliseksi hypoteesiksi. Tällaista esittää Richard Dawkins, mutta Puolimatka on päinvastaista mieltä. Puolimatka näkee Jumalan voivan olla perususkomuksen, joka ohjaa tutkimusta. Siis jotain, jota ei yritetä todistaa tai esittää hypoteesina, vaan tekijänä, joka voi edesauttaa muodostamaan hypoteeseja. Esimerkkejä Puolimatka sitten tarjoileekin tieteen historiasta: kuuluisia tiedemiehiä, jotka ovat saaneet ideoita kuuluisiin tieteellisiin teorioihin nimenomaan Jumalauskostaan käsin, ja jopa esim. Jumalan ominaisuuksia miettimällä.

Toinen paha väärinkäsitys on, että Puolimatka pyrkisi kumoamaan evoluutioteorian. Hän nimenomaan on korostanut, ettei ole sellaista pyrkinyt tekemään – eikä kirjassaankaan sellaista yritä. Kaukolta on ehkä unohtunut, että Puolimatka itse pitää evoluutioteoriaa vähintäänkin mahdollisena, ellei jopa todennäköisenä (kuten Puolimatka on haastatteluissaankin kertonut, ks. esim. http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=265928 ). Hän on kritisoinut mm. Mooseksen kirjan alun sillä tavalla lukevia, jotka lukevat luomispäivien tarkoittavan oikeita päiviä jne. Kirjassaankin hän tukeutuu evoluutioteoriaan monissa kohdin. Mitä hän vastustaa? (Metafyysistä) naturalismia, joka usein liitetään evoluutioteoriaan. Puolimatka on sitä mieltä, että evoluutioteoria kumoaa ATEISMIN, ja on teismin kanssa yhteensopiva.
http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7748&Itemid=38

Seuraavaksi Kauko siteeraa ensin Puolimatkan kommenttia metodologisesta naturalismista, ja sitten kommentoi mm. “Juurihan Puolimatka itsekin totesi, että naturalismissa vain jätetään jumalaoletus tekemättä, ei oleteta Jumalaa olemattomaksi” Kyse on käsitteiden sotkemisesta. Metodologinen naturalismi on eri asia kuin [metafyysinen] naturalismi. Naturalismi ottaa kantaa metafyysisiin asioihin, mutta metodologinen naturalismi ei ota ainakaan samalla tavalla.

Kohdassa “kouluopetus” Kauko ensin siteeraa jotain Puolimatkan lausuntoa, ja sitten päättelee (jostain muusta kuin siteeratusta tekstistä käsin, koska siinä ei seuraavaa lukenut):

“Siinä se tulee, kreationistien poliittinen tavoite. Koululaisille pitäisi opettaa tietona, että joku selittämätön kaikkivaltias olento vain loi tutkittavana olevan ilmiön. Ja tätä vielä kehdataan nimittää “kriittiseksi ajatteluksi”.”

Välillä seuraa myös sitaattia “Puolimatkalta”, vaikka Puolimatkan kirjan avaamalla huomaakin, että kohdassa Puolimatka esittelee jonkun toisen näkemystä… ja joissain väleissä Kauko esittää ihan hyviäkin kommentteja, ja hyvää kritiikkiä. Puolimatkan tekstejä vääristelevät kohdat kuitenkin pilaavat yleisvaikutelman.

Kauko kirjoittaa:
“Mitä vähemmän oletuksia, sitä yleispätevämpiä johtopäätökset ovat. Jos kehitetään teoria, joka perustuu vain havaintoihin, niin se on yleispätevämpi kuin teoria, joka perustuu havaintoihin JA siihen oletukseen, että Jumala tai “älykäs suunnittelija” on luonut maailman.”

Tuo on totta. Mutta onko olemassa teoriaa, joka perustuu vain havaintoihin? Puolimatkan mukaanhan sellaista ei ole, vaan (ääneen lausumattomat) taustaoletukset vaikuttavat aina jollakin tavalla.

Mikä näistä lähtökohdista on yleispätevin? Jos lähtökohtana on
a) olettaa, että Jumala on saattanut puuttua maailman kulkuun.
b) olettaa, että Jumala on puuttunut maailman kulkuun
c) olettaa, että Jumala ei ole puuttunut maailman kulkuun tai että teorioissa ei saa millään tavalla viitata Jumalaan

Minusta kohta a) kuulostaa lähtökohtana yleispätevimmältä. Se tuntuisi olettavan vähiten. Jos Jumala on vaikuttanut maailmassa, tällöin se, jos teorioissa ei saa koskaan viitata Jumalaan saattaa johtaa siihen, että teoria ei kerro todellisesta maailman historiasta – vaan vain toivotunlaisten oletusten mukaisen version (oletus c). Tämän oletuksen välttämättömyyden Puolimatka onkin kyseenalaistanut.

Lopuksi saamme kuulla kysymyksiä mm. siitä, miten maailmamme mahdollinen suunnittelija on mahtanut ajatella, miksi hän on toiminut niin kuin on toiminut jne. Kysymykset ovat ihan kivoja, vaikkakin Kauko tietää itsekin, että niihin on jokseenkin mahdoton vastata varmuuksia esittäen – jopa siinä tapauksessa, jos maailmamme on suunniteltu. Jotain vastauksia voi esittää, mutta niitä on ehkä mahdoton testata. Yhtä mahdoton, kuin kysymykseen, miksi evoluutio teki jossain kohtaa historiaa niin kuin teki (mikä on itse asiassa täysin identtinen kysymys kuin se, miksi suunnittelija on toiminut niin kuin on toiminut: ainakin, jos suunnittelija on toiminut evoluution kautta). Vaikka sellaisiin kysymyksiin ei osattaisi vastata, ei se historiaa muuta. Maailmamme voi olla suunniteltu. Jos tiede olettaa jo ennalta, että suunnittelu ei ole kelvollinen selitys, miksi sinusta on väärin (vai onko?) kertoa oppilaille, että maailmamme saattaa olla kuitenkin suunniteltu?

Puolimatkan kanssa jo useissa aiemmissa tilaisuuksissa käytyjen keskustelujen tasoa voi itsekukin arvioida. Vastauksia tällaisiin kysymyksiin ei ole häneltä ennenkään saatu, vain samojen väitteiden toistoa.

Matti Laamaselle: Tarkoitatko, että kommentoimassasi tekstissä esittämistäni näkemyksistä ja perusteluista ei tarvitse välittää, koska
a) et KUULLUT niitä, luit vain
b) et jaksanut edes lukea niitä
c) minä en ole professori, pelkkä tohtori vain
?
Ja mitä nyt siitäkään pikkuseikasta, että nuo kaksi edustavat näkemyksineen varsin pientä vähemmistöä Suomen yli 2000 professorin joukossa.