(Julkaistu Vihreässä Langassa 21.8.2009.)
Artikkelissa “Taistelu vihreästä feminismistä” (VL 14.8.09, s.6) väitettiin virheellisesti Vihreät Naiset ry:n tukeneen kunnallisvaaleissa 2008 kutakin vihreiden naisehdokasta 142 eurolla. Todellisuudessa naisjärjestö tuki rahallisesti vain omia jäseniään. (lisää…)
Suur-Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnan uudet vihreät jäsenet ovat Paloma Hannonen ja Eila Mäkinen. Minä jatkan varajäsenenä, samoin viime kauden toinen jäsen Merja Värtö-Niemi.
Vaalien aattona ynnäilin vaalijärjestelmämme vaikutuksia kunnanvaltuustojen ja eduskunnan kokoonpanoihin ja totesin vääristymän olevan kunnallisvaaleissa vähäisempi. Uuden Jyväskylän uuden valtuuston kokoonpanossakin D’Hondtin “melkein suhteellisen” vaalitavan vaikutus kuitenkin näkyy. Vihreiden 9 paikkaa 75-henkisestä valtuustosta vastaa ääniosuutta hyvin, mutta SDP ja Keskusta saivat kumpikin yhden paikan enemmän, Vasemmistoliitto ja Kommunistit puolestaaan yhdet paikat vähemmän kuin suhteellisuuden paremmin toteuttavalla suurimman jakojäännöksen laskutavalla olisivat saaneet. (lisää…)
Olin ehdolla uuden, yhdistyvän Jyväskylän kunnallisvaaleissa 2008 kokeillakseni tätäkin tapaa parantaa maailmaa. En kuitenkaan päässyt valtuustoon. Tässä teesejäni.
Ilmastonmuutoksen ja ylikansoituksen kaltaisten maapallon ekosysteemejä uhkaavien globaalien ongelmien ratkaisu vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Mutta paikallisestikin päätetään monista laajalti ympäristöön vaikuttavista käytännön asioista, kuten liikennejärjestelyistä ja energiantuotannosta. Siksi myös kaupungin hallinnossa tarvitaan vihreää ajattelua. Ympäristöystävälliset ratkaisut on tehtävä kansalaisille helpommiksi ja edullisemmiksi kuin saastuttavat. (lisää…)
Vaalijärjestelmämme heikkouksista ja mahdollisista vaihtoehdoista on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua aina vaalien yhteydessä. Varsinkin eduskuntavaaleissa se suosiikin suuria puolueita ja saattaa lisäksi jättää suurenkin äänisaaliin keränneen ehdokkaan rannalle. Kunnallisvaaleissa sama järjestelmä ei kuitenkaan vääristä tulosta läheskään yhtä paljon, koska kuntiin valitaan valtuutettuja yleensä paljon enemmän kuin vaalipiiristä kansanedustajia. (lisää…)
Vihreiden periaatteen mukaisesti kaikki vaalirahoitus on avointa, jotta mahdolliset eturistiriidat tulisivat päivänvaloon. Itse en ole saanut rahallista tukea miltään taholta. (lisää…)
Olen ostanut Reilun kaupan tuotteita siitä asti kun niitä 90-luvulla alkoi Suomesta saada. Kun kaupan hedelmävaa’alla tehty valinta voi vaikuttaa siihen, raivataanko sademetsiä banaaniplantaašeiksi vai ei, ja pääsevätkö ecuadorilaisen pienviljelijän tai maatyöläisen lapset kouluun vai onko heidän raadettava viljelyksillä, niin valinta on helppo.
Reilun kaupan tuotteita pitäisi myös kaupungin suosia omissa hankinnoissaan kahvitarjoiluja myöten, ei vain yksityisten kansalaisten. (lisää…)
Keskusvaalilautakunnan minulle arpoma ehdokasnumero 430 ei ole mielenkiintoinen luku. Tämän tiedän, koska sitä ei ole mainittu David Wellsin kirjassa The Penguin Dictionary of Curious and Interesting Numbers. (lisää…)
Nykyään ovat muodissa monenlaiset sähköiset äänestyssovellukset. Tekstiviestitse voi “äänestää” euroviisu-, missikisa-, tositv- tai muita suosikkeja. Keskisuomalaisen “varjovaaleissa” äänestetään oikeiden vaalien ehdokkaita mutta menetelmällä, jossa ei ole edes yritetty varmistaa tasapuolisuutta. Listasta erottuvat edukseen ne nimet, joissa on kuvakin — eli ne jotka ovat ostaneet lehdestä mainostilaa. Klikkaamalla voi äänestää niin monta kertaa kuin jaksaa, joten suosio riippuu rahasta ja kannattajien sitkeydestä.
Vihdissä, Karkkilassa ja Kauniaisissa “kokeillaan” oikeissa kunnallisvaaleissa laitetta, jolla voi äänensä antaa sähköisesti, perinteisen uurnaan pudotettavan paperilipun vaihtoehtona. (lisää…)
Luet parhaillaan arkistoa aiheesta Vaalit.